1970- ja 80-luvulla ei ollut tapana matkustaa ulkomaille, ainakaan jos asui pienessä keski-suomalaisessa kylässä. Eikä kukaan tuntunut ulkomaan reissuja kaipaavankaan. Vähäiset reissut tehtiin Suomen rajojen sisäpuolella. Se oli jo iso juttu, jos joku kävi laivalla Vaasasta Umeåssa. Ensimmäisen ulkomaan matkani tein peruskoulun jälkeen 15-vuotiaana, kun lähdin kaverini kanssa kolmen viikon kielikurssille Bournemouthiin Englantiin. Alla olevassa kuvassa olen Lontoossa Madame Tussaudsin vahamuseossa paavin kanssa. Niin ja ensimmäisessä kuvassa olen vuonna 1990 Rockefeller Centerin luisteluradalla.

Kirjoitusten jälkeen lähdin au pairiksi Yhdysvaltoihin. Asuin Westfield-nimisessä kaupungissa New Jerseyssä. Joka ikinen viikonloppu vapaapäivänäni matkasin junalla Manhattanille. Rakastin New Yorkia ja ajattelin vakavissani jääväni sinne asumaan. Palasin kuitenkin vuoden jälkeen Suomeen, mutta sisälle jäi edelleen palava halu palata ulkomaille. Seuraavat vuodet opiskelin Savonlinnassa, Mikkelissä ja Jyväskylässä. Neljän vuoden päästä Yhdysvalloista paluuni jälkeen lähdin au pairiksi Dubliniin Irlantiin. Tarkoitus oli olla taas maailmalla vuosi, mutta nyt neljä kuukautta riitti. En viihtynyt niin hyvin kuin olin viihtynyt Yhdysvalloissa.

(Kuvassa vuonna 1991 Westfieldissä.)

Olen matkustanut omasta mielestäni paljon. Maita on kertynyt vain 14, mutta monissa maissa on tullut käytyä useamman kerran ja Usa:ssa ja Irlannissa olen tosiaan myös asunut. Maiden lukumäärä ei todellakaan ole itsetarkoitus, vaan itse maa ja kiinnostus siihen. Olen onnekseni tullut sinuiksi sen kanssa, että minua ei kiinnosta aasia tai etelä-amerikka ollenkaan. Minua kiinnostavat kohteet löytyvät euroopasta. Haluan myös tarkkaan miettiä minne haluan matkustaa ja kuinka paljon. Lentäminen ahdistaa minua suunnattomasti epäekologisuuden kannalta ja toisaalta onhan se todella tylsää. Puhdistan omatuntoani kompensoimalla lentomatkojani lahjoittamalla atmosfairille (atmosfair.de). Valkopesua -tiedän- mutta parempi sekin kuin ei mitään. Olenkin nyt kääntänyt katseeni kotimaahan, jossa on vielä paljon nähtävää. Monta kansallispuistoa ja muuta kaunista kolkkaa on vielä kokematta.

-Johanna

Kommentit (0)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Seuraa 

Mistä on tämä blogi tehty?

Rintamamiestalon remontoinnista, puutarhan kuopsuttamisesta, ekologisesta muodista ja kauneudenhoidosta ja kotimaan matkailusta.

Niistä on blogini tehty.

 

"On kaksi tapaa elää:

joko niin, että mikään ei ole ihmeellistä,

tai niin, että kaikki on ihmeellistä."

-Albert Einstein-

Blogiarkisto

Kategoriat