Kiin Castle Hotel. Kaunein hotelli, minkä olen nähnyt täällä.

Multa on viimeaikoina kysytty eniten Mogadishun turvallisuuteen liittyviä kysymyksiä. Mogadishun ja yleisesti koko Somalian turvallisuudesta tulen laajemmin kirjoittamaan myöhemmin. Tämä siksi että olen niin yllättynyt kuinka laajaksi käsitteeksi turvallisuus on näyttäytynyt täällä minulle. Tässä vaiheessa kommentoin sen verran että missään, edes Mogadishussa ei ole käynnissä olevaa jatkuvaa sotatilaa. Tämä ei tarkoita etteikö välttämättä mogadishu olisi konflikti alue sillä terroristi-iskut ovat täällä vieläkin.

Somaliassa yleisesti korostuu yhteiskunnan suuret luokkaerot jotka elävät rinnakkain. Se on ollu surullista katsottavaa. Isoja haasteita tuovat olematon terveydenhuolto sekä koulutus. Ulkomailta muuttaneet somalialaiset ovat hyvin isosti näkyvässä roolissa, erityisesti Mogadhisussa. Se, että onko tämä ainoastaan hyvä asia, on kiistanalaista.

Yleisesta turvallisuustilanteesta huolimatta, Mogadishussa on jälleenrakennus alkanut kovaa vauhtia jo vuosia sitten. Hallitus on pyrkinyt hyvin nopeasti erityisesti rakentamaan itsemurhaiskujen ja pommituksien vaurioimat alueet, mikä on ollut hyvin näkyvää. Mogadhisussa näkyy myös sodan jäljet, mutta olen yllättynyt eniten siitä, miten iso ja laaja alue on uudelleen rakennettu sekä teiden kunto yleisesti. Näistä muutamat kuva sieltä sun täältä. 

Mogadishun lentoasemalta (Aden Adde International Airport) otettu kuva. Lentoasema on hyvin erillainen mitä olin kuvitellu. En ole ikinä myöskään ollut niin vartioidussa lentoasemalla kuin Mogadihsun. Lentoasema on kansainvälinen ja löysin sieltä jo heti tullessani hyvin tutuihin sinisilmäisiin kasvoihin. 

Kokemukseni liikenteessä on ollut erillainen ja siihen on ollut vaikea tottua. Täällä on ollut siinä mielessä vähän helpompaa, sillä tiet olivat suurimmaksi osaksi hyväkuntoisia ja liikennetta ohjattavat poliisit ovat yleisesti käytössä. Ainoa hidastava tekijä mikä sinällään on hyvä turvallisuuden kannalta on se että armeijan checkpointit ovat lisääntyneet kuulemma viimeisien kuukausien aikana huomattavasti. 

Kouluissa on eri värikoodit puvuilla. Tässä sisarrukset menossa kouluun ja isosisko suojelee pienempää. 

Roskat sekä ongelmajätteet ovat iso ongelma kaikkialla Somalissa. 

Liido rannan kahvila. Mogahishussa on paljon kahviloita, ravintoloita ja hotelleja jotka ovat turistialueilla. Erityisesti iltaisin, terassit ovat täynnä nuoria sekä vanhempia yhdessä nauttimassa viileästä ilmasta. 

Pizza house. 

Madinan tori. 

Niinkuin aikaisemmin mainitsin, sota näkyy hyvin vahvasti vieläkin katukuvassa kaikkialla. Koin sen näkyvän vahvasti Mogadhisussa, sillä aikoinaan kuulemma siellä oli korkeita rakennuksia joista pommitukset näkyvät selvemmin. 

Lapset ovat olleet uteliaita. Voin sanoa että jos haluaa keskustelua ylisukupolven, kannattaa laittaa ripsien pidennykset. 

Osa Xamarweynestä joka on yksi tunnetuimmista toreista somaliassa. 

Samaisessa Xamarweinin osassa on uusi ostoskeskus nimeltään Mogadishun Mall. 

Pakko sanoa, että olen positiivisesti yllättynyt myös siitä, kuinka naisena on hyvin helppo olla Mogadhisussa. 

Madinan tori. Kaikkialla Somaliassa ihmiset työkseen myyvät eniten kankaita joista myöhemmin ommellaan pukuja naisille niin arki kuin juhla käyttään. Niiden nimet ovat Dirac ja baati. 

Pyykit kuivimassa. Täällä on normaalia että asuinnoissa on isot sekä etu- että takapihat. Normaalia tarkoitan niissä perheissä, joilla on varallisuutta.

Täällä vierekkäin saattaa olla miljoonan hotelli tai yksityishenkilön itselleen rakentama kaksikerroksinen omakotitalo ja kirjaimellisesti roskakatossa asuvan perheen koti. Tämä on moniulotteinen ongelma jonka uskon itse loppujenlopuksi johtuvan ihmisen ahneuden. Itse en voi toki sanoa että onko aikasemmin ollut parempaa, mutta monen paikallisen suusta olen kuullut kuinka asiat ovat menneet vähän eteenpäin hiljaa tämän hallituksen aikana. Siitä huolimatta haasteena nähdään se että vieläkään ei koeta että kansalaisten yleinen turvallisuus sekä hyvinvointi olisi etusijalla. 

-Ujuni

 

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Kommentit (0)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Seuraa 

Olen Ujuni Ahmed. Naisten ja tyttöjen oikeuksien puolustaminen on intohimoni, koska räikeimmät ihmisoikeusrikkeet kohdistuvat vielä tänä päivänäkin erityisesti tyttöihin ja naisiin

Blogissani puhutaan oman polun luomisesta: kuinka löytää rohkeus tehdä erilaisia valintoja, toimia toisin kuin muut odottavat. Kirjoitan arjen pienistä ihmeistä, maailmasta sekä muodista ja sisustamisesta joka saa välillä ihmiset mun ympärillä hulluksi. Tämän kaiken kirjoitan naisena, tyttärenä, muslimina ja ennen kaikkea ihmisenä, joka taistelee lokerointia vastaa. 

Edistän työkseni lapsen oikeuksia World Vision -järjestön asiantuntijana. Tämän lisäksi toimin kansalaisjärjestön Fenix Helsinki ry:n toiminnanjohtajana. Uskon, että menneisyys ei määritä tulevaisuutta, vaan onnellisuus on otettava omiin käsiin. 

Mielipiteet ovat blogistin omia. 

Teemat

Hae blogista