Mua ahdistaa yks juttu tällä hetkellä tässä bloggaamisessa varsin suunnattomasti. Nimittäin se, että pitäisi olla koko ajan hyviä valokuvia, jotta olis järkeä blogata, mutta kun en vaan jaksa, pysty ja kykene. Mulla ei ole energiaa kovinkaan usein pelata  yksikseni jalustan, kaukolaukaisijan ja valaistuksen kanssa ja sitä paitsi minulla ei todellakaan tulisi mieleenkään mennä yksikseni johonkin ihmisten ilmoille kuvaamaan itseäni. Eikä tässä keskustassa asuessa ole lähellä mitään yksityisyyden suojalla varustettuja puskiakaan.

Tunnen itseni jo ihan riittävän naurettavaksi, jos joku muu kuvaa mua julkisilla paikoilla (ja myös muuten), joten itse itseni kuvailusessiot tulevat kysymykseen vain kotona tai studiossa. Ensin mainitussa on aina liikaa kamaa tiellä ja jälkimmäisessä homma on kovin vaivalloista, jos haluaa, että kuvista tulis mitään muuta kuin valkoisella taustalla pehmeällä valolla kuvattuja perustylsyyksiä. Ja sitä paitsi, en mä edes viitsisi aina kipaista studiolle, kun päälle sattuu jotain mitä haluaisin kuvata tänne. :P

Mua ahdistaa ja stressaa tämä kyseinen valokuva-asia siinä määrin, että mietin onko edes järkeä jatkaa koko blogia, jos ei ole energiaa kuvata kunnon kuvia. Huonot kuvat hävettää erityisesti sen vuoksi, että satun tienaamaan leipäni nimenomaan kameran laukaisijaa painelemalla. Mut on vaan niin hiton hankala  kloonata itsensä myös sinne kameran taakse. Kyllä sitä aina välillä saa jonkun nappaamaan pikaisesti pari ruutua, mutta hankala siinä on toteuttaa jotain omaa visiota, kun ei halua vaivata toista  minuuttia kauempaa, eikä kaikilla välttämättä edes ole valmiuksia ottaa kaikkia toiveita ja kuvausohjeita vastaan.

Mistä niin monille bloggajille riittää joka päivälle niitä innokkaita ja kuvaustaitoisia kavereita ja poikaystäviä? En tajua.

mandi2

En siis tiedä miten tätä puuhaa jatkaisin. Ei ole kiva blogata, jos koko ajan ärsyttää ja nolottaa kunnon kuvien puute. Ei ole myöskään kiva blogata, jos asiasta tulee suurikin stressi. Ratkaisumalleja kenelläkään?

Nillityksen kuvituksena pari sellaista kuvaa tältä kesältä, joista olen jopa itsekin pitänyt. Siskontytön valmistujaiskuvia kuvattiin kiukkuisten hyttysten keskellä ja lopputuloksena oli muutamia vallan ihania otoksia kauniista metsän keijusta ja itikan puremista turvonneet nilkat sekä mallilla, että kuvaajalla. Tätin ihana muru antoi pahaa aavistamatta luvan julkaista kuviaan ja päätyikin blogin lisäksi myös studiomme etusivulle. :D

mandi

Olen kovasti viime aikoina viehättynyt ronskista kontrastin "pilaavasta" vastavalosta ja kaiken maailman epäterävistä elementeistä kohteen edessä. Samaa meininkiä oli nähtävillä myös kesäkuussa otetuissa "luontokuvissa". Tällaisia asukuvia ottaisin juur nyt jos voisin kloonata itseni kameran taakse. :D

Pahoitteluni tällaisesta negailuryöpystä, mutta kenellekäs mä tästä aiheesta purkaisin, jos en just teille?

Miten tärkeitä kuvat ovat blogeissa? Jääkö auttamatta täysin ilman lukijoita, jos ei kykene perusräpsyjä kummempiin suorituksiin? Millainen taso riittää?

Huomaathan myös edellä olevan hetki sitten julkaistun postauksen, jossa kaipailen apuanne täydellisten t-paitojen metsästyksessä!

Kommentit (44)

Mä en ole ainakaan missään vaiheessa ajatellut, että kuviesi pitäisi olla toisenlaisia. Taviksen silmään blogissasi olleet kuvat näyttävät joka tapauksessa hienoilta ja kaikkihan sen ymmärtää että itsestään on melko hankala ottaa erinomaisia kuvia.

Minä ainakin jatkan lukemista jatkossakin oli kuvat minkälaisia tahansa. Ne kun eivät missään nimessä ole kaikki kaikessa, vaan kirjoitustyylisi iskee niitäkin enemmän.

Jatka samaan malliin! Valokuvaustaitojasi on kiva ihailla muissa kuvissa kuin asukuvissa.

Veera

viime aikoina vaan on alkanut tuntua, että kirjoituspuolikin on hyytynyt yhdentekeväksi jorinaksi, joten koko blogi tuntuu huonolta, kun ei kulje kirjoitus eikä onnistu kuvat omien kriteereden mukaisesti. :P

Vierailija

Tänne kelpaa kyllä "perusräpsytkin", koska sinun perusräpsysi ovat joka tapauksessa paljon parempia kuin monen muun blogissa olevat asukuvat. Ymmärrän, että ammattilaisena kynnyksesi ja omat vaatimuksesi hyville kuville ovat korkealla, mutta blogin asukuvien ei tarvitse olla tajunnanräjäyttäviä. Kuten Missy E:kin yllä kommentoi: Kaikki ymmärretään että on vaikea ottaa itsestä kuvia. Komppaan Missy E:tä myös siinä, että valokuvaustaitojasi voimme ihailla hyvin muissa kuvissa. :) Minäkin jatkaisin joka tapauksessa blogisi lukemista, millaisilla kuvilla tahansa tai kuvattomanakin.

Veera

ehkä yksi ongelman ytimistä on se, että koulun ja työn myötä valokuvaamisesta on täysin kadonnut kaikki huolettomuus ja hauskuus. aina vaan miettii kaikkea koulussa opetettua ja laskee virheitä. asia jonka olen valokuvausopiskeluissani oppinut, on nimittäin kuvien arvioiminen kriittisesti. :D

Vierailija

kirjoituksiasi on ilo lukea, kuvilla tai ilman! eikä kuvissakaan tosiaan mitään vikaa ole. pois turha itsekriittisyys kuvien suhteen. rento ja humoristinen otteesi asioihin on blogisi parasta antia.

Veera

vielä kun löytäis takaisin sen rennon ja humoristisen otteen kirjottaniseen. On ollut sekin hieman hukassa. :P

Ei me tavalliset kuolevaisetkaan saada otettua upeita kuvia, vaan todella tavis räppäisyjä itse räkäsesti otettuna.. ja ei mitenkään loistavalla kameralla : D

Kyllä blogin sydän on bloggaajn sielu ja niin kauan kuin kuvat eivät ole täydellistä pikselimössöä, niin don´t worry, blogillesi löytyy varmasti kiinnostuneita lukijoita : ) (Ainakin allekirjoittanut)

Veera

sitä vaan jotenkin sokeutuu sille mikä blogissa on tärkeintä, kun katselee toisten blogeja jotk ovat täynnä hyvälaatuisia ja mielikuvituksekkaita asukuvia joissa mimmit vielä itse näyttää huippumalleilta. alkaa ajattelemaan, että ne olisivat tärkeintä. :P

Vierailija

Toivottavasti et lopeta, joskin se on ihan sinun oma päätöksesi. Minä luen blogiasi, koska pidän kirjoitustavastasi ja huumoristasi ja tavastasi katsella maailmaa ja itseäsi ihanan rehellisesti. En ole sun blogissa nähnyt koskaan häivähdystäkään sellaisesta, että yrittäisit jotenkin kullata kuvaa ulospäin, mikä on vähän turhan yleistä ja valitettavaa blogimaailmassa. Blogisi on ainoita ja ainakin ensimmäinen, jonka Indiedaysista aina luen. Hyvät kuvat ovat vain plussaa, enkä ole itse asiassa edes huomannut, että sulta olisi koskaan tullut mitään huonoja kuvia! Olet vain liian kriittinen, muru :)

Veera

no en mä ainakaan ihan heti ole täysin lopettamassa, mutta kuten viime aikoina on nähty, niin tahti hiipuu aina välillä näiden masistelujen ja ahdistusten vuoksi.

itsekrittisyys on elämässäni suurin haittatekijä ihan kaikissa tekemisissäni. :P

Vierailija

Voi Veera :D... Suurin osa meistä on niin maallikkoja näissä kuvajutuissa, ettei me todellakaan osata ajatella asiaa nuin :D.

Melko monen mielestä nuo perus räpsyt ovat oikein mallikelpoisia, kuten esimerkiksi minun :D.

Anyway, ajattele asia vaikka niin, että perus räpsyt on ns. arki räpsyjä ja ne muut kuvat sitten juhlajulkaisuja :D.

Älä turhaan ota stressiä blogista, kun sen on tarkoitus olla harrastus, ei stressitekijä :).

Ps. Ihania nuo postauksen kuvat! :)

Veera

niinpä.. blogista ei tosiaankaan sais tulla stressitekijä, kun se nimenomaan on harrastus eikä mitään muuta.

Vierailija

minulle kuvat eivät ole kovinkaan tärkeitä. varsinkaan tyyliblogeja lueskellessani en edes kiinnitä huomiota taustoihin ja paikkoihin vaan ainoastaan vaatteisiin. eli jos vaatteet näkyy ni mä oon tyytyväinen :D itseäni suorastaan hieman ärsyttää kun joissain blogeissa asukuvat on menneet aikamoiseksi hifistelyksi. luonnollisuus kunniaan :)

ymmärrän toki kriittisyytesi ammatistasi johtuen, mutta komppaan muita siinä että sun persoona loistaa tässä blogissa tosi kirkkaana tekstien kautta. oot todella hyvä kirjoittaja ja ihailen miten oot tuonut esille monia arkipäivän asioita ja pukeutumis- ja ulkonäköongelmia niin hauskalla ja rohkealla tavalla :)

Veera

itseänikin kiinnostaa blogeissa ennen kaikkea teksti (jota tuppaa monissa nykyblogeissa olevan yhä vähemmän ja vähemmän), mutta nautin kyllä myöskin lisukkeena olevista hienoista kuvista. Itse haluaisin blogissani olevan molempia.

Mut kiva kuulla, et blogi kelpaa ilman upeita kuviakin! :)

Elä ota stressiä niistä kuvista, ne on aina ollu hienoja ja tulee aina olemaan! Ja hei, kaikki jotka tätä blogia lukee lukee sitä varmasti vaikket aina laittaisikaan kuvia postaukseen tai useampaan!

Tunnut miettivän ihan liikaa kaikkea opetettua, sovella niitä töissä ja juhlatilaisuuksissa tms. mutta pidä vaikka viikko tai pari niin, että räpsit silloin kuin huvittaa (työt on sitten eri asia XD) ja innostus tulee pikkuhiljaa takaisin. Ainakin itselläni toimi!

Ja postauksen kuvat on aivan ihania! :D

Veera

mä olen tässä odotellut sitä innostusta takaisin koko sen yli kaksi vuotta kun olen valokuvausta opiskellut. se on kyllä vienyt tehokkaasti ilon ja terän koko hommasta. :P

Vierailija

Älä pliis ainakaan lopeta! Sinun blogisi on piristävä poikkeus muiden joukossa. Juttusi ovat hauskoja ja kuvistasi pidän, olivatpa ne millaisia tahansa.

Kuvat on tärkeitä, mutta ymmärrän erittäin hyvin, mitä tarkoitat. Joskus mietin, miten paljon helpompaa olisi blogata, jos olisi opiskelija tms (olisi enemmän vapaa-aikaa). Kun on päivät ihan tavallisessa toimistoduunissa, ei siinä ehdi keksiä hyviä kuvauksen aiheita tai edes kuvailla parhaimman valon aikaan. Illalla taas on niin väsynyt, ettei jaksa edes miettiä koko valokuvausasiaa.

Itse laitan tämän takia välillä blogiini kauniita editorial-kuvia, lähteillä varustettuna toki. Parempi olisi tietty laittaa aina vain omia kuvia, jotta kaikki kuvat olisivat omalla tekijänoikeudella (vaikka en noita kuvia ikinä omikseni väitä vaan olen tarkka lähteiden merkinnästä- ja toki tiedän, ettei tuollainenkaan lainaaminen ole kaikkien sääntöjen mukaista, ja kannan vastuuni mahdollisista seurauksista). Olen kuitenkin huomannut, etten yksinkertaisesti pystyisi bloggaamaan, mikäli kaikki kuvat olisivat omiani. Siihen ei vain olisi aikaa. Noissa ulkomaisissa editorialeissa on vaan se huono puoli, että jos itse sattuu löytämään vaivalla kivan uuden sellaisen ja laittaa sen omaan blogiin lähteiden kera, parin päivän kuluttua sama juttu on jo jossain toisessa blogissa samanlaisena (ja yleensä ilman alkuperäistä lähdettä). Tuolta ongelmalta välttyisi, jos kaikki kuvat olisivat omia, mutta eipä sille voi mitään. :-)

Veera

ihan samaa minäkin olen miettinyt, että kuvat vois tosiaan olla melkoisesti parempia, jos olis aikaa paneutua asiaa, eikä jotkut sellaiset asiat kuten työ haittaamassa bloggaamista. :D

mä en itse oikein tykkää useinkaan käyttää mitään muiden kuvia (paitsi nettikauppojen tuotekuvia) blogissani, koska yritän kunnioittaa tekijänoikeuksia + en ole kiinnostunut laittamaan nättejä kuvia pelkässä kuvitustarkoituksessa.

Iris

Ethän missään nimessä lopetabloggamista kuvaajan puutteen takia! Mun päivä on joka kerta pelastettu, kun huomaan sun postanneen. Kyllähän sen tajuaa, että useimmiten ne susta otetut kuvat eivät ole itsesi nappamia, enkä usko, että kukaan odottaakaan mitään valiolaatua. Hyviä kuvat joka tapauksessa on useimmiten, vaikka itse olet varmasti hyvin kriittinen ollessasi alalla.

Mä ainakin tuun jatkaa blogisi seuraamista oli niitä kuvia tai ei, ja mä katson kuvista yleensä vaan sitä, että mitä sulla on päällä. Toki viihdearvo on vain positiivista lisää! :)

Veera

no en mä nyt ihan vielä ainakaan ole tyystin lopettamassa, mutta tahti voi olla välillä hitaanlainen, jos ei itseä miellyttävää kuvamateriaalia ole. :P

Mut kiva tietää, että kelpaa tällaisenaankin. :)

Vierailija

Kuulun varmaan vähemmistöön joka lukee blogeja ennemmin tekstin kuin kuvien vuoksi.

Inspiroit minua ja muutamaa muuta "ryntäilevää" naista pukeutumisen suhteen.

Btv. Stokkalta löytyy muistaakseni Global-merkiltä samanhenkisiä paitoja kuin se kietaisu-luottoloimesi. Aivan täydellinen vaate. Olen rakastunut.

Veera

minäkin kaipaan blogeihin nimenomaan enemmän tekstiä ja haluaisin kuvien tukevan sanoja. tällä hetkellä enemmistössä on blogit joissa on paljon kuvia (eikä niissäkään aina kummoistakaan sisältöä) ja niitä sitten ryyditetään lauseella tai parilla.

Vierailija

Täytyy vielä sanoa sen verran, että ymmärrän täysin tuon ahdistumisen kun tuntuu, että omien juttujen taso laskee. Itsellänikin on täysin sama ongelma oman blogin kanssa ja melkeinpä koko ajan. Itselleen on aivan liian kriittinen eikä ulkopuoliset (lukijat) välttämättä huomaa samanlaista eroa kirjoituksissa kuin mitä itse huomaa. Uskollisimmat lukijat jaksavat varmasti lukea vaikka tahti hidastuisikin tai tyyli välillä muuttuisi. Minä en ole huomannut minkäänlaista tason laskua jutuissasi tai huumorin ja rentouden katoamista. Tykkään edelleen hirveän paljon tyylistäsi kirjoittaa ja toivon, että intoa löytyy jatkossakin. Yritetään ottaa vähän vähemmän paineita siitä mitä pitäisi ja pyrkiä siihen mitä haluaa!

Veera

jopa mun poikaystävä on huomannut huumorin katoamisen blogistani, joten ei se ole ihan pelkästään mun oma tunne. :P

Patamaija

Kuules, Sulla on parhaat kuvat ever. Ja hyvät aiheet... Ymmärrettävää on, että välillä tulee päiviä jolloin aiheita pitää suorastaan keksiä. Ja asukuvista senverran, että meille "maallikoille" on mukavaa huomata, että teillä Ihanaisilla Bloggareillakin on välillä " Bad Hair Day"- ja "Mulla Ei Ole Mitään Päällepantavaa"-päiviä. Se tekee elämästä inhimillistä ;)

Veera

no, inhimillisyyttä täältä ainakin löytyy niiden huonojen tukka- ja asupäivien muodossa! :D

Vierailija

unohtui sanoa, että todella suloinen keijukainen tuo kuvien tyttö onkin. ja kuvat muutenkin kauniita. :)

Vierailija

Ihania kuvia lapsestani,kuten jo sanoin. Lopeta liika kriittisyys, se ei kuulu bloggailuun. Pidä se työelämässä, se kuuluu sinne. Eikä liikaa sinnekään, ettei luovuus muutu varovaiseksi. Anna palaa! Kyllä maailma tiputaa tasallen jos on tarvista :-).Love you.

Vierailija

no niin..osui ja upposi. niin siis olen seurannut blogeja iät ajat (siis ehkä huimat kolme vuotta) ja olen vihdoin ja viimein perustanut oman palstan. pyörittelin ajatusta todella kauan. en ollut oikein varma, mihin aiheeseen olisin edes halunnut keskittyä, joten eräänä päivänä päätin vaan rohkeasti tehdä jotain söherrystä ja siihen se on sitten jäänytkin. ahdistaa kamalasti just se kuvien otto. yritin kuvata jotain asuja eikä siitä mitään tullut. todella kökkösiä otoksia. ei niitä kehtaa mihinkään julkaista. kameranikin on kivikaudelta ja kuvaajana olen täysi törppö. en siis osaa antaa mitään lohdutuksen sanoja, koska fiilikset on samat. tai no...en varmastikaan osaa samaistua sun fiiliksiin kun oot pro ja mä oon ihan amatööri. tsemppiä kuitenkin meille :)

Tiina

Valitettavan tuttu tunne tuo, että ennen hauskasta ja tärkeästä jutusta katoaa ilo, jos siitä tulee työ tai muuten vaan pakollista. Toivottavasti into(himo) kuvaamiseen taas löytyy! Kuvien laadussa ei todellakaan ole ollut mitään valittamista. Nuo ylemmän postauksen festarikuvatkin on ihan huippulaatua. Voisivat ko. artistit käyttää vaikka promo-materiaalina. Ja mitä tekstiin tulee, niin mun mielestä sun postauksissa on aina joku kiva idea eli eivät ole sellaisia postauksia vaan postauksen vuoksi. Toivottavasti nautit jatkossa(kin) bloggailusta! Bittiavaruuden tällä laidalla on ainakin nautinto lukea blogiasi!

-tiina

Veera

tosi kiva kuulla, että mun postauksista löytyy ne punaiset langat teille lukijoillekin asti. en nimittäin haluaisi tosiaan harrastaa mitään "pakko postatat jotakin"-bloggaamista.

Vierailija

Voi rakas sua...

Elä huoli, meille riittää kuvien taso mainiosti. Ja se on ihan sun oma asia koska ja millä kuvamäärällä bloggaat. Ei ole mitään määrää ja kriteeriä, minkä mukaan pitäs tulla kuvia ja tekstiä. Tää blogi on sun juttu, piste.

Lippu korkeelle! Luv ya!

Turhaan murehdit kuvien tasoa, mielestäni kuvissasi on miltei aina "sitä jotain" vaikka olisivatkin sellaisen perusräpsyn oloisia äkkiseltään. Ei kannata olla liian itsekriittinen tai päästää ammattiylpeyttä pilaamaan mukavaa bloggailu-harrastusta. :) Olen ollut lukija jo pitkään, vuodatuksesta saakka, mutta en muista olenko aikaisemmin kommentoinut. Toivottavasti saat jostain uutta intoa bloggaamiseen, mutta jos tuntuu pakkopullalta, niin ainahan voi pitää taukoa jos syystä tai toisesta ei napeksi. Lukijat kyllä ymmärtävät. :)

Veera

no, onneks tää homma ja into tekemiseen menee niin aaltoina, että yleensä aallon pohjan jälkeen on hetken aikaa taas nousujohdanteista!

Mä olen myös itselläni huomannut stressiä kuvien kanssa: kaikissa blogeissa lukijat tuntuu vaativan paljon kuvia koko ajan enkä omassani haluaisi käyttää muiden kuvia, mutten kuitenkaan kanna omaa kameraa pahemmin mukana enkä omista hovikuvaajaa. Mulle teksti on muuten kanssa ykkönen blogeissa ja häiritsee, kun tosi monet blogit on hiljalleen muuttuneet ensisijaisesti kuvablogeiksi.

Veera

sama homma. mä en todellakaan jaksa kuskata kameraa koko ajan mukana, kun saan kyseistä vehjettä pidellä töissä ihan riittämiin. :P

Seuraa 

Tätä vuonna 2007 perustettua tyyli-/lifestyleblogia kirjoittaa 35-vuotias kenkäfriikki, jonka mielestä kenkien kuuluu aina näkyä.
Pukeutumistyylin lisäksi blogissa metsästetään toisinaan myös parempaa kuntoa, kauneutta, kulttuurielämyksiä ja uskoa itseen ja tulevaisuuteen.
Motto on kuulunut jo vuosia, että "vaikka paino vaihtelee, niin laukut mahtuu aina!"

------------------------------------------------------

veera @ tyyliametsastamassa.fi

------------------------------------------------------

Tyyliä metsästämässä somessa:

Facebook / Instagram

Blogiarkisto

2017
2016
2015
2014
2013
2012
2011
2010

Kategoriat

Instagram