Nainen ei ole ikinä oikean kokoinen. Jos niin hyvä tuuri sattuu, että jopa itse viihtyy omassa tomumajassana ja useimmiten ajattelee sen olevan vallan sisältöönsä sopiva pakkaus, niin silti löytyy tilanteita joissa tuntee olevansa just väärää kokoa. Itsellä näitä tilanteita on ollut monia ja kappas vaan useat niistä liittyvät tavalla tai toisella vaatteisiin. Se ei ole ihan yks tai kaks vaatemallistoa, joita olen vilkuillut ihaillen aina siihen saakka kunnes on selvinnyt, että kokolapuista ei löydy XS, S ja M kirjaimia kummoisempia vaihtoehtoja.

Viime aikoina minusta on alkanut tuntua, että olen ympärysmittani puolesta varsinainen väliinputoaja, sillä olen saanut huomata silloin tällöin olevani myös liian pieni. Esim. useiden ketjujen normimallistot ylettää hieman tuotteista riippuen joko kokoon 42, 44 tai 46 saakka. Ellei nyt ihan ihmeestä ole kysymys niin neljäkakkoseen mulla ei ole mitään asiaa ja neljäneloset ja -kutoset ton sitten sellaisia, että riippuu täysin vaatteen mallista, että passaako vai ei. Ei oo esim mitään takeita, että vaikka henkkamaukan 46 mekot mahtuis mulle rintojen kohdalta.

(Aloitan muuten sovittamisen aina suurimmasta koosta mitä löytyy. Sillä tavalla saattaa edes joskus yllättyä positiivisesti kun joutuukin ottamaan pienemmän koon. Pienemmästä koosta ekansa sovittaessa saattaa joutua karvaasti pettymään ja sit vaan turhaan tulee paha mieli. Näin huijaat itseäsi ostoksilla osa 4564576.)

No, sitten on tietenkin niitä reippaasti, positiivisesti ja kannustavasti nimettyjä läskimallistoja kuten XLNT, Generous, Bib (big is beautiful). (Ei normaalipainoisten mallistojen nimissä erikseen vakuutella ja hehkutella, että "kyllä te ootte kaikesta huolimatta ihania") Mutta arvatkaapa miten niiden kanssa aika usein käy? No, ekana tietenkin se mitä aina napistaan, että suurin osa niistä on sitä mallia teltta. Kukapa isompi kokoinen ei haluaisi näyttää vielä pari numeroa muhkeammalta pukeutumalla vaikkapa tunikaan jonka helman alle piilottaisi helpolla oman mahan lisäksi vielä 10 kilon perunasäkin.

Toinen juttu on se, että vaikka yli 60 cm ympärysmitan omaavat reiteni kaipaisivatkin verhokseen nimenomaan "isot on ihania" mallistojen housuja, niin mun vatsa silti useinkaan ei. Isojen tyttöjen (voi luoja mä vihaan tuota termiä..) housut on usein mitoitettu edestä niin, että mukaan mahtuu se vararengas jos toinenkin. Ja ei, minä en yritä väittää etteikö minulla olisi kysseistä hengenpelastusvälinettä, mutta valitettavasti/onneksi se ei ole samassa suhteessa noiden polvien yläpuolella olevien tukkien kanssa. Tästä syystä minä ja farkut esimerkiksi olemme kaikkea muuta kuin Match made in heaven.

Ja mitä minä tällä vuodatuksella nyt oikein alustankaan.. No sitä, että jälleen kerran löytyi yksi vaatemallisto johon olen väärän kokoinen! Ehdin jo ensinäkemällä Asoksen uuden Curve malliston vaatteita katsellessani innostua, että siellä olisi ollut juuri sellaiset farkut joita nyt kevääksi kaipaisin..

asos curve farkut

Mutta, mutta.. sitten sainkin huomata, että kyseinen plussa koon mallisto alkaa vasta koosta UK 20 ja minä tuppaan useimmiten olemaan kokoa 16. Jotta ei sitten. :(

Mutta niille jotka tuohon Asos Curve malliston kokohaarukkaan 20-26 (48-54) osuvat, niin kannattaa vilkaista. Vaikkei joukoss aihan hirvittävän monta minun tyylistä vaatetta olekaan ainakaan vielä toistaiseksi, niin yleinen fiilis mulle jäi sellainen, että ihan harvinaisen kivan näköisiä plussa kamoja siellä on tarjolla. Siis yleisen mittapuun (ei oman makuni) mukaan. Mutta itsellekin sieltä tosiaan esim. nuo fakut ja muutamat ihan perusreleet kyllä kelpais.

lkjlkjl copy

jhgjh copy

illkj copy

Maksimekkokin sieltä löytyi kuten aika monen muotibloggaajan vaatekaapistakin viime viikkoima, mutta täytyy sanoa, että vaikka se aika makeelta tossa kuvassa näyttääkin, niin aika vaikee mun olis itseni kaltaista muumia tollaseen kuvitella. Ottakaapa nyt tekin pari sekuntia ja kehittäkää se mielikuva päähänne.. :D

Toivoisin ihan senkin takia noiden plussamallistojen olevan itselleni sopivia ja soisin niistä löytyvän enemmän oikeasti kivoja vaatteita, että minun on niin paljon helpompi samaistua noiden kuvien naisiin kuin normimallistoja esitteleviin hoikkiin malleihin. On mukava nähdä miten vaatteet kenties istuisivat itseni kaltaiselle pullerolle. (vaikkakaan ei nuo Curve naisetkaan kovin pulleroilta vaikuta..)

Curve-malliston pääset tsekkaamaan tästä.

Jotta nyt veisin sitten pohjan kaikelta kitinältäni niin kerrottakoon, että olen viimeisen viikon aikana pukeutunu legginssien sijaan nimenomaan oikeisiin housuihin. Tai no, toiset uutuuksista on legginssien ja housujen välimuoto, mut olen ostanut pitkästä aikaa myös oikeat housut. Ja arvatkaa mistä ne löytyi.. no sieltä Lindexin läskiosastolta tietenkin! On siis vaan tainnut se vararengas kasvaa tasapainoisiin mittoihin reisiin nähden ja mun urputus näin ollen jo ihan turhaa. ;D Kyseiset vaatekaappiini uusia tuulia puhaltaneet vaatekappaleet tarkoitus esitellä täälläkin jahka ehdin kameran takaa välillä sen eteenkin.

Kommenttiboksi on nyt avoinna kaikkia mahdollisia "minäkin olen väärän kokoinen" kitinöitä varten. Se on terappeutista joskus vähän purkaa. :)

Ja tästä oikea/väärä koko aiheestahan on viimeksi jauhettu Oikea koko nimisessä postauksessa.

Kommentit (75)

ellii

oih, kiitos curve-malliston vinkkauksesta :) asokselta tilaamat tuotteet pitää siis ilmeisesti palauttaa omakustanteisesti? olisiko sinulla tietoa, missä hintaluokassa liikutaan (kymmenissä euroissa?), jos puhutaan vaikka mekosta ja paidasta.

Veera

siis tarkoitat postikulujen hintaluokkaa?

itse palautin yhden neulemekon ja sen postikulut oli muistaakseni lentopostina n 8 €. siinä oli toinenkin vaihtoehto joka oli hitaampi ja maksoi muistaakseni pari euoa vähemmän.

Vierailija

Tiedän tunteen! Mulla on jotenkin ihmeellisen erimitotettu vartalo, joka näkyy yläosia ostettaessa. Esimerkiks uuden talvitakin osto on painajainen, jota yritän lykätä mahdollisimman pitkälle; mulla on pituuteen ja painoon nähden vähän reilumman kokoset rinnat, ja sitten taas uskomattoman kaponen vyötärö, leveä lantio ja melko leveät hartiat. Istuvan takin osto on kaukainen haave. Jos löydän jotain, mikä on sopiva hartioista ja rinnoista, on se auttamattomasti liian iso muualta vartalosta. Jos taas otan jotain, mikä on hartioista istuva, saattaa se olla liian pieni rinnoista ja roikkuu vyötärön kohdalta rumasti. Jos kesäksi haluan kauniisti istuvan trenssin tai nahkatakin, joudun hylkäämään idean neuletakeista tai muista kerroksista takin alla, niin naftiksi se loppupeleissä menee.

Samaa näkee hameiden kanssa, ostin viime viikolla korkeavyötäröisen kynämekon alesta, kun on pitkään tehnyt jo mieli, ja oli pakko ottaa S-koko, ettei se lörpöttäisi vyötäröltä niin paljoa. Pistin päälle ja kyllähän sillä kävelee, mutta melko paljon se silti hinkkautuu ylös, kun on lantiosta ja reisistä vähän tiukka. Baarikäyttöönhän mä sen hankin, niin ei sillä niin paljon ole väliä, mutta SILTI.. pitäis kohta voittaa miljoona lotossa ja ostaa kaikki vaatteet omalle vartalolle sopivaksi mitoitettuna. Huoh.

Veera

Mulla on tuo takkien kans myös usein ongelmia. KOska rintavarustus on niin kookas täytyy ottaa joko hartioista iso takki tai tyytyä etumuksesta kinnaavaan versioon mikäli alle hyaluaa jotain t-paitaa enempää. :P

Kai saa kommentoida, vaikka itse olisikin melko pientä kokoa? ;) Tuo ekan kuvan yhdistelmä, upeat korot + boyfriend-farkut, voisin niiiiiin kuvitella sun ylle, ja näyttäisi vielä taatusti upealta. Todella nihkeä juttu jos jäät väliinputoajaksi kokojutuissa. Kai nyt jostain täytyy löytyä vastaavaa?

Veera

täällä kommenteissa joku ehdottikin, että tilaisin sen pienimmän koon noista farkuista, että nuohan saakin hieman roikkua. Ja toisaaltahan tuon malliston mitoitus voi olla hieman erilainen joten ehkä ne vois ollakin melko hyvät. OSaisin itsekin kuvitella itseni niihin! :)

dnanna

aamen kaikelle! vihaan syvästi housujen ostoa, koska mulla on tosi laihat jalat verrattuna lantioon ja vatsaan. arvaa vain kuinka hyvältä näyttää päällä farkut, kun yhteen lahkeeseen mahtuisi kaksi jalkaa... ei voi juuri pienempääkään kokoa ottaa, jos tahtoo saada housut kiinni :D joo-o. "isojen tyttöjen" mallistojen paidat sitten on yleensä kans sekä ihan liian isoja että järkyttävän rumia. onhan noita poikkeuksia toki joskus nykyään, mutta noin yleisesti ihan kauheeta. *trauma*

Veera

sun kai täytyy sit toivoa, etä sellaset reidestä löysät unisex farkut tulee taas muotiin. XD

No ei vaan.. olis niin hienoa kun keksisivät jonkun älymateriaalin josta tehdyt vaatteet mukautuis kantajansa kropalle sopiviksi. :D

käyttäjä-11280
Liittynyt23.2.2015

Tuo on niin totta!Eniten miuta ainakin raivostuttaa ja isojen tyttöjen mallistot.Oon 21-vuotias,enkä halua pukeutua samalla tavalla kuin mein äiti ja mummo,ja muunlaisia vaatteita on noista mallistoista vaikea löytää.

Ja en tiiä onko muut ikinä kohdanneet kassatytön (yleensä kokoa 32) katsetta kun se huomaa että oot asettanut kassalle koon 46 housut?Se tuntuu aina sanovan että "Mene vaan kuule rautakauppaan ostamaan lainapeite itelles,tai no nuo housut kyllä melkein semmonen onkin".Ei tietenkään kaikki,vaan osa on tosi kivoja,mutta aina välillä tulee Katse.Toimii tietysti myös toisinpäin,eli jos asetat kassalle paidan kokoa 42 niin katse sanoo "Hahaha,et kai oikeasti kuvittele mahtuvas tuohon?"

Veera

mä toivon ja luulen et se kassatytön katse on ihan vaan omaa kuvitelmaa. Mut mä kuvittelen usein niin kans. Kun harvemmin siellä esim. ketjuliikkeiden kassan takana näkyy myyjiä jotka olis itse mun kans samaa kokoa.

Vierailija

Voi ei, älkää tollasia edes ajatelko :(

Kassatkin on vain ihmisiä, ja välillä sinne tietysti eksyy pari ihmistä joiden ei pitäisi olla asiakaspalvelussa. Voin kuitenkin vakuuttaa, että heidän nyrpeä asenteensa ei liity mitenkään kenenkään kokoon, se on heille ihan vakio... Sitten välillä ihan kenelle tahansa sattuu huono päivä, kamala kiire tai uneton yö, ja se hymy voi jäädä hieman heikoksi, vaikka kuinka yrittäisi olla aurinkoinen ja ihana.

Tiedän toki tunteen, kun joku asia on itselle hieman arka kohta niin reagoi muiden reaktioihin liikaa ja näkee niitä siellä missä oikeasti on kyse jostain ihan muusta.

t. sieltä kassan toiselta puolelta

Veera

juu, niin kuin mä sanoinkin niin se on lähinnä siitä omasta päästä kiinni. Alkaa kuvittelemaan asioita. Mutta onpa noita kyllä sattunutkin sellaisia juttuja itsellekin milloin myyjä ei ole ollut kovinkaan tahdikas kommentoidessaan vartaloani. :P

käyttäjä-11280
Liittynyt23.2.2015

Itsekin kassana olleena tiiän ettei se kassa luultavasti ajattele yhtään mitään ja että ajatukset kumpuaa ihan vaan omasta päästä,mutta välillä vaan niin elävästi :D

Kuulostaapa tutulta. Minulla on sellainen teoria, että ihmisellä rasvakudoksen jakautumisessa on todella paljon yksilöllistä vaihtelua, sillä sopivien vaatteiden hankinta todellakin vaikeutuu kun painoa on enemmän. Kokemustahan asiasta on... ...en ole mitenkään hentoinen vieläkään, mutta painoa on aikuisiällä ollut toistakymmentä kiloa ennemmänkin - ja täsmälleen samat ongelmat vaatekaupoissa.

Mutta massatuotantovaatteet ovat kyllä muutenkin sellaisia, ettei kannata sitä itsetuntoa kokonumerolappuun sitoa. Omassakin vartalossa on edelleen haasteita - leveät hartiat ja isot rinnat eivät varsinaisesti helpota istuvien yläosien löytämistä. Farkuissakin on välillä haasteita, minulla on lantio jotenkin kummallisen suora, kunnes yht-äkkiä kapenee vyötäröksi --> monet farkut kapenevat liian aikaisin --> reisistä ja pehvasta sopivissa ei nappi mene kiinni.

No valitukset sikseen... ...nuo Asoksen farkut ovat minusta niin hyvän näköiset, että itse kyllä ottaisin riskin ja tilaisin pienintä kokoa testiin. Mallihan on sellainen, että näyttää vaan hyvältä, jos vyötäröltä kuroo vähän ylimääräistä vyöllä kasaan!

Ja sun tarvii ihan ehdottomasti tsekata tänä keväänä housumallistoista niitä superporkkanahousuja, luulen, että passaisivat vartalotyypillesi loistavasti! Katso vaikka Carin Westerin Karina chinot esimerkkinä.

Veera

mulla itse asiassa on jo yhdet kympillä vilasta hankitut melkoisen porkkanahousut ja hieman niissä on totuttelemista kun tuntuu et perse levenee entisestään. :D mut täytyy kyllä tsekata noi sun mainitsemat pöksyt!

JA ehkäpä mä voisin tilata nuo farkut kokeiluun.. mut se on sit kauhee kolaus jos se koko 20 osoittautuukin sopivaksi.. Nim. "mä oon yleensä koko 16.."

Mitä sitä takamusta miettimään, siellähän se kulkee selän takana. ei sitä ite tarvitse katella!

Ja voin kertoa, ettei semmosta olekaan kuin "oikean kokoinen". Mullakin on muka ihan normaalit mitat. Paitsi vyötärö ihan väärässä kohdassa kroppaa ja kapenee väärästä kohdasta. Että ei mullekaan mitään housuja tehdä, ne pitää itse muotoilla..

Asiasta kukkaruukkuun: miten sun neuleprojekti edistyy?

Veera

Ei se etene vielä mitenkää. VAsta sunnuntaina olevan näyttökokeen jälkeen voi alkaa kuvittelemaan niitä muita harrastuksia. :)

Vierailija

Ei mulla muuta, mutta miksi hitossa pluskoon malliston farkut on puettu laihan (siis helposti keskimääräistä hoikemman) mallin päälle? Mä olen sentään UK 8, eli ei mitään asiaa plusmallistoon, mutta mullakaan ei oo noin laihat nilkat ja kapea vyötärö!

Veera

joo, aika hoikalta kyllä tuon farkkukuvan malli omalla mittapuullakin vaikuttaa, mut ilmeisesti niiden pitäis olla ainakin sitä koko 20 noiden farkkujen.

Vierailija

Minusta nuo mallit näyttää pikemminkin normaaleilta! No ehkä hivenen normaalia pitemmiltä, mutta ei todellakaan miltään plussakokosilta. Onkohan minun silmini kierossa vai onko maailman vinossa tältä osin...

Jana

Mä teen ihan samaa sovituskopissa, eli aloitan aina isommasta koosta! Sit on vain plussaa ja hyvä mieli, jos se ei sovikaan ja joutuu vaihtamaan pienempään. =oD

Muuten itseänikin ärsyttää, että kun on kokoa 44-46, ei löydy yleensä normimallistoista kokoja (koot loppuvat kokemukseni ja empiirisen tutkimukseni mukaan trendikkäimmissä liikkeissä 40 tai 42), mutta sitten BiB jne puolella vastaavat koot ovat telttoja. Ei vaan jaksa ymmärtää! Ärh! Ja jos jostain anttilahalpahallista voi kokoja löytyäkin, mutta ne mallit...! *epäuskoista päänpyöritystä* Näiden myötä olenkin alkanut inhoamaan vaateostoksia, yh. Minulta on riistetty tämä jokanaisen oikeus - tai ainakin sen ilo. =o(

Isot sympatiat myös yllä kommentoineelle Reetalle!

Veera

toisaalta se on kyllä hyvä, ettei ihan mitkä tahansa kamppeet mahdu päälle. On monta euroa säästynyt kaupoissa pyöriessä, kun sovituskopista tullessa saldona on pelkkää pettymystä :D

Hanna

Kiitos taas tämän tuska-aiheen jakamisesta, sillä tuskailen kans megareisien ja ei-niin-mahtis-vatsan kanssa housuostoksilla, silloin kun sinne olen uskaltaudun. Eli aika harvoin viime vuosina. Varsinkaan jos legginsejä ei lasketa.

Lisäksi kun yläosa ruumiista ei ihan vastaa alaosan mitoitusta vartalotyypin ollessa mutatoitunut päärynä (pienet hartiat vs. isot rinnat vs. vyötärö vs. leveä lantio & takamus vs. paksut reidet!),parhaiten valitettavasti malliltaan tuntuisi istuvan sellaiset raivoisan porkkanamalliset, korkeavyötäröiset housut. Mutta kun ne on vain karmean epämukavat ja eivät yhtään silleen niin kivan näköiset koossa XL/46 kuin huomattavasti pienempien ihmisten jalassa, jossa se porkkanayläosa ei oikeasti täyty sisällöstä... ja muistuttavat ihan liian paljon mummoni käyttämiä housuja, jotka kurotaan kiinni miltei rintojen alle. Jooei.

Meneillään olevan "Parempi elämä"-proggikseni huippu onkin ehkä joskus syksyllä, kun käyn sitten ostamassa jotkut ihan normaalit housut normaalista kaupasta normimallistoista. Jos onnistun poistamaan 4-6 vaatekokoa tuolta saralta, ne housut ei tuu olemaan stretchit! :)

Veera

tsemppiä parempi elämä projektiin. Toivoisin löytäväni itsestäni samaa energiaa.. :)

Vierailija

Tämä oli kyllä niin minun suustani tullut juttu, että huh :) Epäilisin, että olemme suhteellisen samankokoisia, tosin itsellä rintavarustukseni ei yleensä ole _se ongelma_ vaan hartiat.

Aloitan aina myös isoimmasta koosta, tosin nykypäivän telttamallisissa vaatteissa olen mahtunut jopa kokoon S (?!?), eli mitä ne pikkuiset ihmiset pukevat päällensä jos minä ostan koon S tai M? Normaalisti ostan kokoa 44-46.

Olen juuri siinä rajalla, että löydänkö vaatteita normaaliosastolta vai en, useimmiten vielä löydän mutta tällä syömisellä en enää kohta :D Housuja on vaikea löytää normipuolelta, mutta itsekin tein juuri loistavan farkkulegginssi-löydön Lindexin läskiosastolta koossa 44. Ja hauska Mikkihiiri-paita lähti myös mukaan kyseiseltä osastolta. Olihan siellä toki myös niitä arrrmottomia telttahässäköitä, jotka eivät tosiaan pue ketään...

Veera

mä olen akns sellanen rajatapaus. Toisaalta kiva kun voi katsella vaatteita sekä normi, että läskipuolelta mut sit kun kummastakaan ei mikään passaa, niin se onkin vähemmän kivaa. :P

Yksi rajatapaus ilmoittautuu täälläkin! o/ Mun pahin ongelma housujen sopivuudessa on myöskin paksut reidet, joskaan ne eivät näytä muiden tai mun ominkaan silmin niin paksuilta mitä oikeasti ovat. Hyvä esimerkkitilanne tästä jo parin vuoden takaa: eräässä farkkuliikkeessä myyjä valitsi mulle toisiksi suurimman tarjolla olleen koon, jota kovasti epäilin itelleni liian pieneksi, joten otin sitten vielä sen isoimman koonkin mukaani. Myyjä oli aivan varma, että suuremman koon housujen pukukoppiin raahaus oli täysin turha idea, mutta kappas vaan, eivätpä nousseet reittä ylemmäs kumpainenkaan farkkukokelaista, vaikka kuinka puhisin kiukustuneena.:D En yhtään ihmettele miksi mun kaapistani löytyykin nykyään enemmän leggareita kuin oikeita housuja...

Veera

mulle on farkkukaupan myyjä todennut suoraan nesi näkemältä, että "sulla on noita reisiä vähän reippaamin niin pitänee etsiä jotain reidestä tilavampia malleja" :P

Vierailija

Eniten mua ärsyttää noissa plus-mallistoissa mallit. Melkein joka kerta sama juttu, että malli on maximissaan kokoa 42 ja sitten ollaan niin plussaa että. (En tiedä miksi otan tän näin henkilökohtaisesti, itse en plus ja isojen tyttäjen (yyh mitkä sanat) vaatteita käytä, mutta joka kerta menee hermo. Laittaisi sitten oikeasti sen kokoisen mallin kuviin kenelle niitä vaatteitakin olisi tarkoitus myydä. mur. Olen itse ollut yhdessä suuressa vaatepuljussa töissä ja sielläkin oli sama juttu, että mallin koko taisi olla pienin niistä "isoista" koista. Ja vähän vielä voidaan teipillä ja hakaneuloilla kirrata vyötärön kohdalta sisään. Hitto vie. hahaa, jopas alkoikin kiukuttaa :)

Veera

Joo, tosiaan paremman kuvan siitä saisi, että miten ne kamppeet istuu tällasen muumin päälle jos niitä esittelis edes jotakuinkin yhtä iso muumi. :D

Minä olen väärän kokoinen! :D Housujen ostaminen on suoraan sanottuna helvettiä, kun olen omppuvartaloinen. Reisissä ja takamuksessa ei ole juurikaan ylimääräistä, mutta maha muistuttaa tynnyriä..etsi siinä sitten istuvia housuja, kun vyötäröstä sopivat ovat sitten reisistä auttamattoman suuret.. Raivostuttavaa! Onneksi on stretch-farkkuja ja leggareita.

Vierailija

Samma här! + multa puuttuu myös tissit. Kivakiva.

Kurvikas-käsitekään ei taida siis sisältää omenan muotoisesti kurvikasta vaan nimen omaan sen tissi-persausosaston.

Veera

mutta kun näitä vuodatuksia lukee, niin alkaa miettimään, et vähänkö se on siistiä että ollaan kaikki ihan erikokoisia ja näköisiä! Kamalaa olis jos kaikki maailman naiset olis saman mittapuun mukaan veistettyjä. :D

Valmisvaatteet eivät taida useinkaan sopia sataprosenttisesti kellekään, paitsi sattumalta. Oma sattumani on muutamien vuosien takaiset H&M:n leveälahkeiset housut, joita valmistettiin eri materiaaleissa nähtävästi aina saman kaavan mukaan. Harmillisesti niitä ei ole kaupassa pariin vuoteen näkynyt, joten taidan joutua ratkomis, kaavoitus- ja ompelutöihin itse!

Paras ns. tyylikirjasta (hrrrr) bongaamani vinkki on se, että kannattaa ostaa laadukas, mieluummin hieman liian isokokoinen vaate, ja muunnattaa se ompelijalla oman kokoiseksi.

Veera

aika harvassa taitaa tosiaan olla ne joille aina passaa kaupassa vaatteet joka kohdasta. Ja tuo ompelijalla pienentäminen on kyllä hyvä pointti!

Niin tuttua, niin tuttua! Mä olen lyhytjalkainen, leveälanteinen, isotissinen, mahaa ei ole hirveästi suhteessa muun massan määrään, isoperseinen, isoreisinen ja käsivarret on kapeat. Lisäksi kengänkoko 40-41 on välillä tosi mairitteleva 161-senttisellä ihmisellä. Housujen ostaminen on siis eräänlaista extreme-urheilua. :D Lindexistä, etenkin sieltä läskipuolelta, on löytynyt ihan kivoja farkkuleggareita. Aiempi suosikkini oli KappAhlin läskipuoli, mutta nyt sitä mun lempileggarimalliani on heillä ilmeisesti enää vaaleansinisenä. Ei kiitos.

Takitkin ovat joskus vähän hankalia, kun tuota etumusta tosiaan löytyy, mutta herranjestas minkä ihanuuden löysin pari päivää sitten H&M:n normipuolelta! Tummansininen kevättakki, sellainen keskimittainen (ei siis napamallinen muttei myöskään pitkä), vyötäröltä napakka ja vähän kellottava helma. Aivan upean näkönen ja koko 44 meni tissin kohdalta kiinni. JES! JES! Hintakin vain 30 e, joten mukaanhan se lähti.

Ja edelliseen pitää vielä lisätä, että tuo yläosan kokokin on aina ihan arpomista. Paidoissa menee 42, takeissa harvemmin 44:ää pienempi, ja kauluspaidoissa ei mene mikään. Ihan oikeasti. Viimeisin kokemukseni kauluspaidoista traumatisoi mut. Jokin on ihan oikeasti vialla siinä vaiheessa, kun mun rintamus ei mahdu edes siihen neljäkasiin. Onko sulla sisäpiirin tietoa, tehdäänköhän naistenkin kauluspaidat mahdollisesti miehille?

Veera

jee! Mahtavaa, et löytyi mielekäs takki. Se on kyllä aina yhtä juhlaa kun onnistuu löytämään jotain sellaista, mikä yleensä tuottaa pahoja ongelmia koon kanssa. :)

Vierailija

Itse olen ihan normaalipainoinen, mutta muuten väärän kokoinen. Mulla on nimittäin vyötärö ja lantio eri paria, vielä niinpäin, että vyötärö on isompi. Mokomakin pömppömaha! Olen lihonut tässä viime talven aikana noin kilon (hurjaa), eikä se muuten haittaisi, mut kaikki tuntuu menneen mahaan :( Housut (varsinkin farkut) on siis vähän hankalia, jos koko on reisistä sopiva, niin vetoketju ei mene kiinni, ja jos vyötärö on sopiva, housut on sitten reisistä väljät...Tämän takia mulle sopii parhaiten matalavyötäröiset farkut, mutta muoti taitaa taas mennä korkeavyötäröiseen päin...

Näyttipä tuolla aikaisemmin Jenna K:lla olevan samanlainen ongelma housujen kanssa...

Toinen ongelma on suht leveät hartiat, joten monesti joudun esim. takeista valitsemaan isomman koon ihan vaan sen takia että pienempi "kinnaa" hartioista, vaikka ehkä olisi muuten istuvampi...

Veera

mut farkuissa ei ainakana mun mielestä tarvii kauheesti välittää siitä mikä malli on muodissa, vaan pitää just sellasia mitkä omalle kropalle passaa. Ja onneks niitä on niin monen mallisia, et kun vaan jaksaa koluta kauppoja niin pitäis maailmasta löytyä sopivat lähes jokaiselle. :)

Kirppu

Kiitos ASOS Curve linkistä! Briteistä olen itse aina saanut tosi kivoja kamppeita, eikä siellä aina edes tarvitse mennä fat lady-osastolle vaan samoja kamoja tehdään tosi laajassa skaalassa (mm. M&S, Monsoon), mutta Suomessa on kyllä ollut vaikeaa löytää varsinkin kivoja housuja. Mutta nyt shoppailemaan ASOS Curve-mallistosta!

Veera

joo brittimerkeillä on kyllä tosiaan jo vakiona koot usein isompiin asti kuin täällä meillä päin. Ja se on kyllä hyvä juttu meille pylleröille. :D

Terhi

Tunnen suurta tuskaa vaatekaupoilla tätä nykyä. Hinkit on H-kuppia ja ahteri samaa mallia. Joskus on ollut vyötärökin.

Ultimate pohjanoteeraus oli uusin farkkuostos... Piti ottaa koko 50!!! Näissä juurikin tuo mahaongelma. Reidet kun on niin leveät että tuon koon vaativat, mutta mahan kohdalta mahtuisi toinenkin maha noihin housuihin. Onneksi tuon voi peittää paidalla...

Olen lihonut viimeisen 3 vuoden aikana sairaudesta johtuen 30kg ja itsetunto on nollassa. Varsinkin kun viimeisen puolen vuoden aikana olen lihonut siitä rajatapauskoosta (eli normimalliston isoin/XL malliston pienin) tuonne XL -mallistopuolelle :(

Se, että jokapaikassa tyrkytetään vaatteita mallilla teltta, ei yhtään innosta pukeutumaan. Ja joka paikassa patistetaan laihduttamaan(minkä tekisin ilomielin, jos se vaan olisi minun päätöksestä kiinni), masentaa.

Veera

mä tiedän tasan mistä puhut. Itsellekin tuli melko reippaasti kiloja aikoinaan parin vuoden sairastamisjakson aikana ja niitä kiloja mä tässä edelleen kannan. :P

Iris

Aamen munkin puolesta! Meidän pitäisi varmaan vaihtaa kroppia keskenään, sillä mulla taas käy monesti niin, että selailen jossain vaateliikkeessä kivoja retkuja, kunnes huomaan jälleen kerran eksyneeni jonnekin It's okay to be fat-osastolle (siis joo voi jeesus noiden nimien kanssa...syrjintää!) eikä mun kokoisella ihmisellä (161/44) ole mitään asiaa sinne. Mutta kai se on just niin, että sitä mitä ei saa niin sitä himoitsee... Mutta mun silmään iso kokoisemmillekin löytyy kivaa relettä esim. H&M:stä. Tietty nääkin on makuasioita, ja ymmärrän sen, et koot ei välttämättä natsaa...

Itse tosiaan olen lyhyt ja pieni kuin mikä. Mun on taas aivan mahdotonta löytää itselleni esim. istuvia housuja. Tässä maassa ei vaan ole valikoimaa näin pienelle... Jos käy niinkin hyvä tuuri, että housut on muuten sopivat niin lahkeissa on kuitenkin varmasti pituutta liikaa n. 20cm. Siis pitäiskö mun mitat olla 180/44? En ihan ymmärrä...

Veera

"it's okay to be fat" Mahtava! XD

Siis joo, kyllähän sieltä henkkamaukastakin löytyy osasta vaatteista kokoja jopa 46 saakka, mut niihin pitäis silti olla pienemmät tissit kuin mulla. :D

Miumiu

Yritän ajatella kuten poikaystäväni sanoo: jotkut vaatteet eivät sovi minuun, eikä niin että minä en sovi vaatteisiin ;3

Mutta välistä on vaikeaa jaksaa uutterasti etsiä sopivia vaatteita, kun normaalipainoisen ylärajoillakaan en löydä mitään ilman kunnon taistelua.

Lyhytselkäisenä, muhkeana tiimalasivartaloisena minulla ei ole ollut moniin vuosiin mitään asiaa minkään kaupan paita/mekko-osastoille. Housuista puhumattakaan.

J.LO-tyyppisen peräpeilin tunkeminen joka kaupan farkkuihin ei olekaan niin kätevää kuin voisi luulla, sillä kun housut istuvat perästä, ne ovat liian löysät mahasta/lepattavat reisistä. HUOKAUS! Enkä edes etsi mitään kurveja nuolevia rytkyjä.

Tavallisten paitojen mitoitus menee minun vartalotyypilleni täysin metsään. Se missä minulla on lantio on paidan mukaan vyötärö! Ja sitten ihmettelen miksi lantio kinnaa mutta vyötärö on löysä kuin kaksi kokoa isompi vaate.. Tympii kulkea ikuisesti joustokankaisissa paidoissa.

Isommat koot vain tekevät minusta todella mahakkaan vaatteiden lepattaessa iloisesti selkäni ja mahani päällä. MRR! Siinä katoavat viimeisetkin itsetunnon rippeet, kun näyttää pallovalaalta sen kurvikkaan beibsin sijaan. En tahdo piilottaa niitä vähäisiä avuja, mitä minulle on suotu.

...Ja tuntuu aika kettumaiselta ostaa täysihintainen vaate, joka pitää vielä itse köhnyisillä ompelutaidoilla pistää paloiksi ja koota uudelleen...Mutta se on tällä hetkellä itse ompelemisen lisäksi ainoa tapa hankkia istuvia vaatteita.

Kiitos vain, helpotti avautua. :-D

Veera

mitä mä sanoin, avautuminen auttaa. :)

Mut samoilla linjoilla oon sun kans, niitä hyviä juttuja sieltä kropastaan (koska niitähän löytyy!) ei pidä piilotella pallovalas-telttoihin vaan korostaa parahaansa mukaan. Ei alistuta telttoihin!! :D

minäkin

Sanotaan nyt näin että ennen kuuluin selvästi juuri noihin "rehevien/isojen/kurvikkaiden/muodokkaiden mutta ah, silti niin ihanien tyttöjen"- kategoriaan, mutta nyt 20 kiloa kevyempänä on ihana mennä "normaalin" kokoisten puolelle, vaikka sieltäkin niin isoimpia kokoja käytän. Farkkujen osto on nyt varsinkin erittäin vaikeaa, koska lahkeet jäävät liian lyhyiksi (pituutta 177cm) tai tarjolla vain matalavyötäröisiä yksilöitä (pylly on edelleen tallella, valitettavasti). Myös takeissa tai neuleissa hihat jäävät auttamattoman lyhyiksi.

Vierailija

Minä kummastelen aina sitä, miksei vaatteita ja kenkiä tehdä tarpeeksi pieninä! Ei sitä xs-kokoa tahdo löytyä mistään, housujen lahkeet viiraa maata ja kengät on ostettava lastenosastoilta. Tuntuu välistä, että isokokoisilla on oikeus olla iso, mutta pienuus on väärin. Sille ettei vaan kasva tai liho ei voi mitään. Vaatekokoja pitäisi olla monipuolisemmin tarjolla. Vaatteiden pienentäminen ei läheskään aina ole vaihtoehto, sillä vaatteet malli kärsii helposti. Ja telttaan pukeutuessa näyttää entistä pienemmältä.. Ajattelisipa vaateteollisuus vähän enemmän kuluttajia, eikä vain aina tekisi sitä yhtä standardi mitoitusmallia vaatteista ja miettisi rahaa...

Veera

niinhän se taitaa mennä, että jokainen jolla on ongelma oman kokonsa kanssa kokee, että juuri sitä omaa kokoa jotenkin syrjitään ja katsotaan kieroon.

Asokselta löytyy myös petite-osasto alle 160 cm mimmeille. :)

Vierailija

Housuissa muuten on tuo samantyyppinen mitoitus usein pienemmissäkin koissa (ei se voi noin taipua! Aivot ei toimi näin aikaisin :D). Olen kokoa 36 ja usein törmään varsinkin farkuissa siihen, että reisistä sopivat ovat vatsan kohdalta kuin äitiyshousut... Oon kiinnittänyt huomiota siihen, että "nykynuorilla" näyttää useinkin olevan pömppömaha ja ohuet jalat, kun taas mun ikäluokassa (25-30) monilla massa kertyy reisiin. Onko se sitten vain näköharha vai onko siihen joku oikea syykin evoluution kautta (:D), mutta tuntuu, että mallistot vastaavat siihen tarpeeseen. Ilmeisesti pitäisi alkaa shopata jossain tätikaupoissa :D

Veera

tiedätkö mitä, mä olen miettinyt ihan samaa, että pömppömahat on nuorilla yleistyneet ja reidet on silti ohuita. Evoluutiolla on oltava sormensa pelissä. :D

Vierailija

Haha, mä oon varmaan sitten evoluutiossa edellä, kun edustan samaa ikäluokkaa kuin te ja jalat on mallia tikku, mutta pömppömaha löytyy, tisseistä muuten puhumattakaan :)

Oon yrittäny koko alkuvuoden löytää istuvaa bleiseriä, mutta eipä löydy mun hintaluokasta semmoista, johon sais tissit tungettua ja joka istuisi sitten muutenkin. Huokaus.

Ja farkut, voi elämä. Jos ne ei purista vyötäröltä, niin sitten ne on ihan liian isot pepusta ja reisistä. Ja muuten, matalalantioisten farkkujen valmistamisen vois mun puolesta lopettaa.

Kyllä se vaan niin on, että meitä on moneen junaan ja omat ongelmansa on kaikilla; pienillä, suurilla ja jopa niillä "sopivan kokoisilla".

PS. En ole ikinä kommentoinut, vaikka olen lukenut aidon tuntuista ja maanläheistä blogiasi ihan alkuajoista lähtien. Päätin nyt parantaa tapani.

Veera

tapojen parantaminen on aina hyvä juttu. :)

Mitä noihin bleisereihin ja muhin tulee, niin mä olen vaan hyväksynyt sen, että ne on aina auki pidettäviä tapauksia. :D Ei nimittäin istu etumuksesta mullekaan mikään ikinä.

Eufemia

Tuo tosiaan pitää paikkansa: naisten vyötärönympärykset ovat kasvaneet, joten lantion ja vyötärön välinen ero on pienempi kuin ennen. Olen jutellut aiheesta useammankin vanhemmanpuoleisen vaatemyyjän kanssa, ja kaikki he sanovat samaa: ihmiset ovat muuttuneet, joten mallistojakin on muutettu. Meille vanhanaikaisen tiimalasivartaloisille tämä on tietysti riesa.

Minun on aivan mahdoton ostaa hame tai mekko uutena, ja housujen ostaminen on lähes yhtä vaikeaa, vaikka olen kokoa 34/36. Joitain äärimmäisen harvinaisia tapauksia lukuun ottamatta lantiolta mahtuvat housut ovat vyötäröltä koomisen suuret. Hameet taas joko tippuvat lantiolle, tai, mikäli vyötärönympärys olisi jonkin ihmeen kaupalla tarpeeksi pieni, jäävätkin sitten siihen vyötärölle mytyksi koska eivät mahdu lantiolle.

Onneksi on kirpputorit, sieltä löytää silloin tällöin tarpeeksi kapeavyötäröisiä kellotettuja hameita ja mekkoja ajoilta, jolloin ihmiset olivat yleisemminkin muotoisiani.

ronja

mulla taas on se "probleema" että kun mä laitan housuni sopimaan lanteille, niin ne roikkuu tai sitten niistä tulee ihan kunnon lököt. Tarkoitan ettei ne sovi yhtään mihinkään. Paska, että mä sitt vihaan tämmöistä!

Veera

mä puolestaan haaveilen, että löytäisin sellaiset housut jotyka saisin silleen oikealla tavalla lököttämään. Hyvän näköiset rennot boyfriend farkut ois ihanat mut jotenkin ne kaikki vaan on mun päällä sellasia "kuuden kilon kinkku viiden kilon pussissa"-tapaisia ratkaisuja. :D

Vierailija

Tai sitten on niin, että nuo "plussamallistot" on suunniteltu niin, että ihmisellä on isot tissit ja kuitenkin vyötärö. Vaan eipä tällasella "normitissi"- omppumahalla niitä päälle pistetä, kun vyötäröstä voi vain uneksia tällä "raskausmahalla". Sattuneista syistä turvottaa, ja senhän tietää että pallomahalle ei mikään käy. Reidet on vähän reilut, mutta polvesta alaspäin olen hyvinkin kapea ;)

Eli mistä meikäläisille nättejä vaatteita?

Veera

mulla on kans ainoa suhtr kapea paikka enää tuo polvesta alaspäin osia. Sitä pitääkin sitten aina muistaa antaumuksella esitellä. :D

Vierailija

Nyt oli pakko kommentoida.

Ensinnäkin, tiedän tasan tarkkaan mitä ajattelet. Olen itse ollut kokoa 36-38, ja nyt musta tuntuu, että ns normaalimitoissa en löydä itselleni MISTÄÄN oikean kokoisia housuja. Mulla kun tuppaa olemaan niin, että mun jalat on suht ohkaset, mutta masuun on keräytynyt muutama vararengas. Eli kun on jaloista sopivat housut, niin joko ei mahu ollenkaan kiinni tai puristaa niin perkuleesti mahan kohalta. Ja tuntuu, että ketjuliikkeissä nuo koot ovat pienentyneet jumalattomasti. Ei mikään ihme, että syömishäiriöt sen kun lisääntyy.. En sano että se mikään oikea syy on, mutta esim xxs-kokonen teini masentuu, jos joutuukin nappaamaan m-koon.. no mut joo, ja tätä mun kriiseilyä ei auta se, että oon raskaana, ja mahaa tulee entistä enemmän. tuntuu, että äitiyshousut ei istukaan ku siitä masun kohalta. Kuitenkin tykkään pukeutua kivasti, en haluu mihkää säkkeihin itseäni änkeä.. Noh, mutta.. pitää kai ruveta suunnittelemaan omia vaatteita. Huokaus..

Vierailija

Mä en käytä pluskamaa, mutta ongelmia löytyy!!! Mulle on tota lantiota annettu ihan reippaalla kauhalla, kun taas reidet ja peppu on varmaan kaks kokoa pienempiä. ARGH! Haluaisin korostaa peppua ja reisiä kun ne on mun parempia puolia, mutta kaikki housut joiden nappi menee kii roikkuu ja riippuu reisien ja takamuksen kohdalta :( Leggarit ja farkkuleggarit rules!

Mäkin olen väliinputoaja... Kiitos jääkiekon (ja kun pelipaikkana oli vielä maalivahti), niin mun reidet on aivan eri kaliiberia vyötärön kanssa. Reidet on isot kuin ladonovet ja jos jotkut housut sopivat reisistä, mahtuisi pöksyihin mahan kohdalta toinenkin HooCee. :/ Yläosa on nyt harrastamattomuuden jälkeen tasoittunut (lue: olen lihonut) alaosan kanssa, joten enää ei ole niin pahana se, että yläosa olisi kaksi kokoa alaosaa pienempi.

Inhosin harrasteaikoina ostaa esim. lenkkipukuja. Housujen mukaan sitten tuli rahat tuhlattua, jolloin takki roikkui päällä ja oli aivan liian iso.

chrisse

Kirjoitit asiaa. Meitä muodokkaita, mutta edelleen normaalikokoisia naisia sorsitaan kyllä vaatteiden valmistajien toimesta oikein olan takaa. En koe olevani mistään kohtaa lihava, mutta olen muodokas. Ja kuten kirjoituksessasi ensimmäinen kuva - muka koko UK40 - ja kökköä kanssa. Tuo malli ei oo varmaan nähnytkään sitä kokoa livenä. Tilasin ihan piruuttani kyseiset housut, vaikka oma kokoni olisi suurin piirtein UK14-16. Enkä aijo palauttaa takaisin, vaan modifioin ja ompelen niistä kankaista sitten sopivammat farkut.

Mielestäni olet aivan ihana ja vaikka iän puolesta voisin olla äitisi, saan sinulta paljon vinkkejä joita voin käyttää omassa pukeutumisessa. Olet rohkea ja edelläkävijä. Tiedät mitä haluat ja myös näytät sen.

Kaikista "kivointa" on olla tällainen pituussuunnassa XXXXXXS ja leveyssuunnassa XL... Toisaalta useimmat tunikat käy mulle mekoista, mikä on kiva. Mutta housut jäävät kauppaan siksi, ettei jaksa lyhentää sitä puolta metriä lahkeista... Ja esim. takeissa tyyli on lievästi pielessä, kun soputeltan sisällä on vaahtosammutin.

Kengänkokoni on 35, mutta kaupassa useimmiten en edes ilkeyttäni jaksa kysyä sitä, vaan aloitan 36:sta. Eikä sitäkään aina löydy. Halosen myyjä tunnusti juuri, että heille tulee YKSI pari kolmekuutosia - kuulemma kaksikin menisi... Ja että vika ei ole sisäänostajissa vaan tehtaissa, jotka eivät tee pieniä kokoja, vaikka niitä ostettaisiin. Höm.

Niin joo, ja sääret mulla on melkein samaa luokkaa kuin sun reidet, mikäli tuo mainitsemasi ympärysmitta pitää paikkansa. Silloinkin, kun olin laiha, tiukat farkut juuttuivat sääriin... Ja saappaista en voi edes unelmoida.

tiikk

Mulla iskostu kyllä eilen uima-asua etsiessä päähän se, kuinka ns. vääränkokoinen olen rannalle. Nimenomaan siksi, että rintani ovat liian isot suhteessa muuhun kroppaan. Mistään ei löytynyt tälläiselle 75E sopivia bikiniyläosia, eikä uimapuvuissa ollut puhettakaan mistään istuvuudesta, niiden mallitkin kun näytti olevan tyyliä "mahdollisimman avara kaula-aukko". :(. Niin kiva ois ollu vähä pulikoida reissussa, mutta taitaapi jäädä haaveeksi. Jos kesäks ehtis jostai ulkomailta löytää sopivat. Monesti mulla on housuissa myös se ongelma, että vyötäröltä ja lanteelta istuvat housut on usein jaloista pienet ja toisinpäin;(. Sen siitä saa kun on kurvikas!

Seuraa 

Tätä vuonna 2007 perustettua tyyli-/lifestyleblogia kirjoittaa 35-vuotias kenkäfriikki, jonka mielestä kenkien kuuluu aina näkyä.
Pukeutumistyylin lisäksi blogissa metsästetään toisinaan myös parempaa kuntoa, kauneutta, kulttuurielämyksiä ja uskoa itseen ja tulevaisuuteen.
Motto on kuulunut jo vuosia, että "vaikka paino vaihtelee, niin laukut mahtuu aina!"

------------------------------------------------------

veera @ tyyliametsastamassa.fi

------------------------------------------------------

Tyyliä metsästämässä somessa:

Facebook / Instagram

Blogiarkisto

2017
2016
2015
2014
2013
2012
2011
2010

Kategoriat

Instagram