Kesäisin ihmisten väripaletti muuttuu usein kirkkaampaan ja kepeämpään suuntaan. Omaan pukeutumiseeni hiipii esimerkiksi erilaiset oranssin ja persikan sävyt. Lehtien alkaessa kellastumaan nuo kaikki aurinkoisemmat sävyt sitten vuorostaan hautautuvat kaapin perälle ja "kesäväriseen" puseroon pukeutuminen tuntuisi keskellä talvea lähinnä naurettavalta. Mistäkähän sekin johtuu? En ihan pelkällä muodin kiertokululla selittäis asiaa, vaan kyllä siinä on jotain sisäistä fiilistä kans mukana. Ihan kuin haluais olla jotenkin paremmin synkassa luonnon värien ja valon kanssa.

Nyt näyttäisi ainakin jo itselläni olevan siirtymäaika parhaimmillaan, sillä tällä viikolla katseeni on jo kovasti kääntynyt viininpunaisiin asioihin. Viinipäiväntasausta en kuitenkaan ihan vielä suostu viettämään, punkkuun voi siirtyä sitten joskus lokakuussa, mutta muuten punaviinin sävyt ovat jo tervetulleita.


Huulille olen jo parin viikon ajan levittänyt Lumenen syyskokoelmaan kuuluvaa sävyä nimeltä Kuulaus (nro 70) ja kesän pinkit ja etenkin oranssit ovat saaneet väistyä meikkipussissa tieltä. (huulipuna saatu)

Eilen hankin jotain viininpunaista keikkumaan myös olalleni, kun pitkästä aikaa suoritin ihan puhtaan heräteostostapahtuman vain parin minuutin harkinta-ajalla. Marc O'Polon kauniin värinen laukku näytti heti ihan omalta ja kun näin hintalapun päälle liimatun -50% tarran en jäänyt empimään, vaan astelin vakaasti kassalle, varmistin, että alennus tosiaan pitää paikkaansa ja myöntävän vastauksen kuultuani työnsin korttini surutta lukijaan. Mä olen melko varma, että näin ihan samaa laukkua toisessa hyllyssä ilman niitä alennustarroja ja siksi jotenkin ihmettelin hintaa, mutta en alkanut hintaa enempää sitä kyseenalaistamaan.

Tein ostopäätöksen niin harvinaisen nopeasti, että en oikeastaan edes tarkemmin miettinyt laukun kokoa. Siksi olikin varsin iloinen ylläri, kun tänään sitä pakatessani huomasin, että laukkuun saa juuri ja juuri mahtumaan jopa 15' läppärin! Ei ihan optimaalisin sille, mutta pari senttiä lyhyempi ohut A4-kansio meni jo vaivatta.


En useinkaan tee näin pikaisia heräteostoksia, etenkään tällaisessa yli satasen hintaluokassa (laukku maksoi 134,50 €), mutta nyt tuli vaan joku ihmeellinen varmuus, että tää on mun. Laukusta lisää kuvaa asun kanssa huomenna.

Käytiin tänään murun kanssa testaamassa kaupungin uusin nepalilainen ravintola ja sopivasti miehen kengätkin sopivat yhteen laukkuni ja huulipunani kanssa. No itsepä olen tainnut nuo herran Vansitkin tähän talouteen hankkia. :D

Kommentit (2)

Sama homma täällä, eli punaisen sävyt tummuu ja syvenee aina syksyä kohden. Hitsi kun en edelleenkään ole oppinut huulipunan käyttäjäksi. Tosi kaunis sävy olisi tuossakin lumenen punassa.

Veera
Liittynyt2.9.2015

musta taas puolestaa tuntuu, että oma huulipunan käyttö on vaan lisääntynyt, kun musta on tullut niin laiska meikkaaja. Jätän silmät meikkaamatta ja heitän vaan punaa huulin ja arkimeikki on siinä. :D

Vaikka paino vaihtelee, laukut mahtuvat aina!

Seuraa 

Tätä vuonna 2007 perustettua tyyli-/lifestyleblogia kirjoittaa 35-vuotias kenkäfriikki, jonka mielestä kenkien kuuluu aina näkyä.
Pukeutumistyylin lisäksi blogissa metsästetään toisinaan myös parempaa kuntoa, kauneutta, kulttuurielämyksiä ja uskoa itseen ja tulevaisuuteen.
Motto on kuulunut jo vuosia, että "vaikka paino vaihtelee, niin laukut mahtuu aina!"

------------------------------------------------------

veera @ tyyliametsastamassa.fi

------------------------------------------------------

Tyyliä metsästämässä somessa:

Facebook / Instagram

Blogiarkisto

2017
2016
2015
2014
2013
2012
2011
2010

Kategoriat

Instagram