Omaa isääni en valitettavasti päässyt eilen onnittelemaan kuin puhelimen välityksellä, mutta appiukkoa kävimme onnittelemassa ihan livenä. Herääminen meni taas sen verran myöhäiseksi, että tukanlaittoon ei ollut aikaa, joten hämäsin itsei ihmisen näköiseksi Kirsi Nisosen rusettiturbaanilla, joka vie näppärästi huomion vähemmän tikissä olevilta osa-alueilta.

20131110-171016.jpg

Niin ihana kuin tuo turbaani ja monet muutkin omistamani päähineet ovat, niin olen todella iloinen, että minulla on huomiseksi kampaaja-aika varattuna. Jaksan taas paremmin tuunata tukkaani, kun sitä lyhennetään huolella. Kaikkia ihania päähärpäkkeitäkin on mukavampi käyttää, jos se ei ole pakon sanelemaa, vaan puhtaasti oma valinta.

20131110-171047.jpg

Sen vastapainoksi, että eilen jaksoin panostaa itseeni edes tämän verran, niin tämä maanantai puolestaan meni puhtaasti peiton alla toimettomuuttani masennellessa. Oli vaan olo, ettei ole mitään syytä nousta sängystä juuri tänään. Toki To Do -listalla on kohtuullinen määrä askareita CV:n hiomisesta pyykin pesuun, mutta ne eivät olleet riittäviä syitä heräämisen tänä kurjana marraskuisena maanantaina. Nukuinkin sitten näppärästi yli neljään iltapäivällä.

Mä olen ihminen joka tarvitsee aikataulutusta ja deadlineja elämäänsä pysyäkseen aktiivisena. Olen parhaimmillani projektien ristitulessa, stressinpoikasen jyskyttäessä ohimolla ja syöksyessäni suoraan tehtävästä toiseen ilman turhia lepotaukoja. Ja nyt mun kalenteri on pelkkää tyhjää täynnä. Tai no, on siellä pari kivaa juttua kuten synttäriviikonloppuun osuva Oslon reissu joka sisältää Amorphiksen keikan, mutta mikä se semmonen ihminen on, joka on vaan toimeton ja pitää välillä hauskaa?? En mä sellanen halua olla. Mä haluan tehdä töitä ja olla hyödyksi ja sitten pitää aina välillä hauskaa.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

mekko-S.T.I./nahkarotsi-Saki/kengät-Bianco/turbaani-Kirsi Nisonen

Pitäiskö päättää postaus johonkin positiivisiin asioihin tuon surkeilun jälkeen. No.. oottakaas kun mietin hetken aikaa..

Mukavia asioita just nyt:

  • enää 26 yötä Osloon ja Amorphikseen!
  • murulla aamuvuoroviikko, joten saadaan olla illat yhdessä
  • nyt on aikaa lähteä käymään kotona ja siellä näkee suvun uuden tulokkaan (musta tuli isotäti!!)
  • huomenna kampaajalle maailman parhaan Maikun käsittelyyn

Sori, just nyt ei tuu mieleen enempää sellaisia erityisplussia. Mutta näillä mennään. Toivottavasti jo huomenna paremmalla fiiliksellä.

Kommentit (3)

Siis niin ihana kuulla - lukea - että joku muukin... Just tollanen minäkin olen. Kiva, että uskallat myöntää peitonallailtapäiväänmakoilun. En siis ole ainoa. Jotenkin se vaan nolottaa...kuulen päässäni isän komennon lapsille: "No niin tytöt, ylös sängystä, päivävaatteet päälle ja töihin!" Kauan meni kunnes ymmärsin, ettei minua enää kukaan vaadi tilille makoilemisesta.

Ja kyllä sinäkin vielä menet tukka putkella, etkä kerkii makoilemaan!

Meinaa olla hiukan sama homma täälläkin - hommaa on niin paljon kuin jaksaa tehdä ja kun pitää yhden vapaapäivän (sunnuntain...) niin jaksaa piiskata itseään sillonkin. Kaikkea hommaa on, mutta työ ja harrastukset vievät nykyään suurimman osan ajasta. Pitäisi ehkä höllätä vähän sen normityön kanssa niin jäisi aikaa kaikelle muullekin :)

hannamaria

http://hannamariav.blogspot.fi

mymmeli

Hyvältä kuulostaa mukava lista :). Täällä odotellaan jo isotätiä. Ja nii on kovasti jo kasvettu. Et ttuu ennen kuin tuo on jo ihan mahdoton mötkylä ♡

Seuraa 

Tätä vuonna 2007 perustettua tyyli-/lifestyleblogia kirjoittaa 35-vuotias kenkäfriikki, jonka mielestä kenkien kuuluu aina näkyä.
Pukeutumistyylin lisäksi blogissa metsästetään toisinaan myös parempaa kuntoa, kauneutta, kulttuurielämyksiä ja uskoa itseen ja tulevaisuuteen.
Motto on kuulunut jo vuosia, että "vaikka paino vaihtelee, niin laukut mahtuu aina!"

------------------------------------------------------

veera @ tyyliametsastamassa.fi

------------------------------------------------------

Tyyliä metsästämässä somessa:

Facebook / Instagram

Blogiarkisto

2017
2016
2015
2014
2013
2012
2011
2010

Kategoriat

Instagram