Kertoilin jo viime syksynä hieman omasta taloudenpidostani ja nyt olen jälleen mukana Indiedaysin ja S-Pankin yhteistyökamppiksessa. Tällä kertaa aiheena on meidänkin taloudessa jo useamman vuoden käytössä ollut yhteinen S-Pankin ruokatili.

Kun kaksi ihmistä lyö hynttyyt yhteen, on monta käytännönasiaa ratkottavana. Saako toinen tuoda sen sikaruman, mutta niin mukavan nojatuolin yhteiseen kotiin, kuka käy kaupassa ja kenen homma on puhdistaa lattiakaivo. Vielä suurempi juttu on kuitenkin se, että miten yhteisen talouden kulut jaetaan. Pistetäänkö kaikki tasan vai olisiko tuloihin suhteutettu prosenttimäärä reilumpaa? Kumpi vastaa, että laskut tulee hoidettua? Pitääkö kumppanin osallistua kuluihin, jos sinä päätät, että vanha sohva on ruman värinen ja tekee mieli uutta?

On ihan yleisesti tiedossa, että raha on yksi yleisimmistä riidanaiheista parisuhteissa. Tavat ja tottumukset eivät aina mene yksiin ja jämptimpää osapuolta toisen tuhlailu helposti rassaa. Raha-asiat ovat myöskin melkoinen stressin aiheuttaja etenkin silloin jos toimeentulon kanssa joutuu joka kuukausi kamppailemaan.

Ohessa olevalta muutaman minuutin videolta selviää millaisella systeemillä meidän taloudessa kulut jaetaan. Se paljastaa myös miltä näyttää tämän pariskunnan jääkaappi juuri tilipäivän alla. Skumppaa ja sisäfilettä, vai jotain muuta? Entäpä millaisia rahaongelmia minä ja muru kohtaamme suhteessamme? Eli videolla on siis luvassa liikkuvaa kuvaa tuosta melko harvoin blogissa nähtävästä otuksesta nimeltä muru, eli Tommi. Toimikoon hän vetonaulana! :D

Jos nyt et jostain syystä pystynyt katsomaan videota (teknisiä ongelmia tietenkin, kaikkihan se haluaisi katsoa! :D ), niin kerrotaanpa lopussa mainitusta klilpailusta tässäkin.

Minua ja S-Pankkia kiinnostaa millä tavalla ihmiset ovat järjestäneet yhteiset raha-asiansa. Kerro siis kommenttiboksissa miten sinä ja kumppanisi hoidatte talousasianne tai jos olet sinkku, niin miten toivoisit raha-asiat järjestettävän yhteistaloudessa. Kaikkien vastanneiden kesken arvotaan S-ryhmän 100 € lahjakortti. Vastausaikaa on ruhtinaallisesti 2.6. klo 23.59 saakka. Muista nimimerkki sekä sähköpostiosoite! Kilpailun viralliset säännöt löydät täältä.

Ja siihen arkea helpottavaan S-Pankin ruokatiliin voi tutustua TÄÄLLÄ.

Kommentit (141)

Ellenelle

Sinkkuna muistelen kuinka edellinen suhde kaatui osaltaan raha-asioihin. Toivonkin, että tulevaisuudessa jos suhteeseen päädyn rahasta voi puhua.

Mielestäni hyvä systeemi on juuri yhteinen ruoka/perusjuttutili ja muut menot tasataan tulojen ja halujen mukaan. Jos toinen tienaa miljoonia ja haluaa kaikkein kalleinta ja toisella on vaikka opiskelijan tulot ei kaikkea voi maksaa puoliksi vaikka miten tahtoisi.

Pimpula

Meijän taloudessa kulut jaetaan tulojen suhteessa. Kumpikin maksaa itselle tulleet laskut ja noita summia sitten sijotellaan Excel-taulukkoon, jotta nähdään tasaustarpeet. On toiminut meillä ihan hyvin.

Yhteisenä tilinä on ruokaostoksiin tarkoitettu s-tili, jonne kumpikin laittaa tietyn summan tilipäivänä. On ollut erittäin toimiva ratkaisu juurikin kaupassa käynnin ja maksajan arpomisen takia. Ennen maksettiin/käytiin kaupassa vuorotellen, eikä ostossummat tietysti menneet tasan -> riitaa.

Petraamista olisi meilläkin ruokarahojen käytön kanssa. Puolenkuun tienoilla ennen tilipäivää pitää laskeskella tarkkaan, miten jäljellä olevilla rahoilla saatasiin mahollisimman paljon elintarvikkeita. :)

jokirapu

Meillä on yhteiset rahat, se jolla on rahaa niin maksaa. Itse olen tällä hetkellä lapsen kanssa kotona joten on luonnollista, että mies maksaa enemmän laskuja ja ruokaostoksia enemmän tienaavana.

Miina

Koska on yhtäsuuret tulot, menot maksetaan puoliksi. Yhteistä tiliä ei ole. Käytännössä minä huolehdin laskut ja avomies maksaa mun tilille osuutensa. Välillä kyllä nyppii kun joudun olemaan aina se talousvastaava..

kaijas

yhteinen käyttötili on, tulot ja menot hoidetaan sieltä. Isommista hankinnoista keskustellaan, mihin on varaa,mihin ei.

Minna R.

Vanhemmillani oli tapana riidellä raha-asioista. Kerran he mm. menivät kauppaan palauttamaan vaniljatagon kun olivat huomanneet kotona kuitista kuinka kallis se oli ollut (n.5 euroa). Vanhemmat kävivät molemmat keskitasoisessa palkkatyössä, joten talous ei olisi kaatunut 5 euroon..

Päätin, etten itse halua pilata elämääni raha-asioista tappelemiseen. Mieheni on päävastuussa meidän raha-asioista. Maksamme kaikki noin puoliksi, emme tuhlaa aikaa excel-taulukkojen täyttämiseen. Mielestäni molemmilla on hyvä olla omatili, jonka osan rahoista saa käyttää itse haluamallaan tavalla ilman, että on toiselle tilivelvollinen mitä on ostellut. Yhteinen s-pankin ruokatili voisi olla ihan kätevä. Ainakin sitten jos saa lapsia ja omat tulot vähenevät, voisi olla kätevää jos olisi tili jolta maksella yhteisä menoja.

Olipas muuten kiva video ja murusi oli oikein edustava ;)

sr

meidän rahat on täysin yhteisiä. itse hoitelen lasia kotona ,joten lähestulkoot ainoa tulonlähde on miehen palkka. Pieni ns pihtailu auttaa pitämään talouden balassissa, jos joka kohdassa hävelisti ostele mitä sattuu niin ei mitkään tulot riitä.

Tallis

Meillä on myös yhteinen S-pankin tili, johon laitamme kuukausittain rahaa ja josta maksetaan vuokrat, sähköt, vedet, ruuat yms. Minä olen vielä opiskelija, joten suhteellisesti mitattuna minä laitan yhteiseen kassaan tuloistani enemmän, mutta opiskelijan surkeilla tuloilla sillä nyt ei herran huonetta rakenneta, joten mies maksaa suuremman osan talouden menoista. Yhteinen tili toimii kuitenkin tosi hyvin ja luo myös yhteenkuuluvuuden tunnetta.

Larre

Meilläkin on käytössä tuo S-ryhmän ruokatili ja se on kyllä enemmän ku kätevä! Silti miehulainen saattaa välillä puuttua mun omiin shoppailuihin, joka aiheuttaa riitaa, mutta ite oon sitä mieltä, että sitte ne muut rahat on jokaisen ihan ite päätettävissä, että mihin käyttää. Mutta tuon yhteisen ruokatilin lisäksi, meillä on suunnitteilla yhteinen säästötili jossain vaiheessa. Yhteiset "tasa-arvoset" tilit on mun vinkki, vaikka sää vinkkailit siitä kyllä jo kans. Oon vaan ite kokenu ne niin järkeviksi myös! :)

Sara

Mä itse vain seurustelen, ei virallisesti asuta yhdessä, mutta käytännössä joo. Kumpikin siis maksaa omat laskunsa ja kodin kulut, mutta esim. ruoat maksetaan aika pitkälti puoliksi. Mies ehkä vähän useammin. Tienataan about saman verran, mutta se nyt vaan on herrasmies ja haluaa maksaa enemmän! Tuollainen ruokatili voisi olla hyvä vaihtoehto, kun lähiaikoina muutetaan oikeasti yhteen.

Katri

Meillä on yhteinen taloustili, johon molemmilla on kortit. Tuolta tililtä maksetaan ruuat yms, kodin laskut ja asuntolainan lyhennykset. Tilille molemmat siirtää omasta palkastaan tietyn prosenttiosuuden aina palkkapäivänä. Jäljelle jäävillä rahoilla ostetaan periaatteessa mitä huvittaa. Isommista henkilökohtaisista hankinnoista keskustellaan kuitenkin erikseen, koska haluamme panostaa matkusteluun ja siihen budjetoidaan säästöjä. Mun mielestä yhteinen ruoka- ja taloustili on todella hyvä systeemi. Olemme asuneet yhdessä kuusi vuotta, eikä kertaakaan ole tullut riitaa rahasta. Jotenkin meille on aina ollut selvää, että molemmat panostaa yhteiseen elämään tasapuolisesti. Ja hyvin olemme pärjänneet ilman excel-taulukkoja ja muita vastaavia :) Toisaalta meillä on kyllä suunnilleen samanlaiset rahankäyttötavatkin.

En jotenkin tajua kaveripariskuntia, jotka jakaa joka kerta kaupassa ostokset puoliksi niin, että lasku menisi varmasti tasan. Tai ravintolassa kinaa, kumman vuoro oli maksaa, ja mitäs kun sä joit kaksi olutta ja mä vain yhden siiderin :D Ja näillä ihmisillä on siis yhteiset asuntolainatkin.

Meillä on yhteinen ruokakauppatili joka on S-pankissa. Käytännössä ei avattu uutta tiliä vaan miehellä on laaja käyttöoikeus mun tiliin ja toki kortti ja pankkitunnukset siihen. Sinne menee myös bonukset.

Meillä systeemi menee niin, että on sovittu tietty summa, jonka kumpikin siirtää tilille kuukausittain. Laskettiin paljonko menee laskuihin ja vuokraan ja paljonko ruokaan. Ihan kuitit säästämällä, ei sen suurempaa talouspolitiikkaa sitten kun ynnättiin summat yhteen.

S-tilille samalla kertyy pahanpäivän varalle, mutta sieltä tehdään myös ruokaostokset. Molemmat siirtää palkkapäivänä saman summan tilille ja sieltä sitten menee laskut ja muut, summaan on laskettu pahanpäivän vara myös.

Tämä on toki meillä helppoa, kun tulot on aika pitkälle saman suuruiset. Muutoin laskettaisiin suhteellisia summia varmaankin, vielä sille ei ole ollut tarvetta.

Se sitten mikä jää siirron jälkeen palkasta yli on kummankin omaa rahaa, jolla tehdä niitä ostoksia mitä haluaa (käytännössä koetetaan kumpikin siirtää S-tilille sitä pahanpäivän varaa vielä vähän enemmän, mutta kyllä shopattuakin tulee kummankin). Isommat hankinnat ja ostopäätökset (huonekalut, autonrenkaat jne.) tehdään yhdessä, ei niitä ihan extempore osteta koskaan. Lähinnä koska ne hankinnat maksetaan niistä yhteisistä rahoista ja todettiin, että riitojen välttämiseksi on parempi keskustella yhdessä noista :)

Avomiehen kanssa on yhteinen "ruoka ym. menotili", jonne molemmat siirtävät saman summan kuussa. Isommat hankinnat sitten funtsitaan ja maksetaan erikseen.

Ruokaan menee ihan pirusti rahaa. :(

susanne

Meillä on yhteinen tili asuntolainanlyhennyksiä ja vastikkeita varten, jolle siirretään kuukausittain rahaa. Loput rahat kumpikin käyttää omien tarpeidensa mukaan omilta tileiltään.

Ann

Meillä sujuu yhteisostokset oikein mallikkaasti, kun molemmat ottaa noi raha-asiat aika rennosti. Isot kauppaostokset maksetaan kassalla noin puoliksi ja pieniä juttuja kumpinkin voi hakea tarvittaessa omasta pussista maksamalla, ja laskut menee puoliksi. (:

Joskus ollaan myös haettu s-ryhmän lahjakortti ja ladattu sinne summa rahaa (molemmat laittaa siis saman verran) ja makseltu ostokset sieltä. Toimii kun tietää käyvänsä pääpiirteittäin aina samassa kaupassa :D

S-ryhmän ruokatili on kyllä harkinnassa! (:

Terhi

Meillä on omat palkkatilit ja yhteinen taloustili, jonne molemmat laittaa saman verran rahaa kuussa... tai siis laittaa silloin, kun molemmat ovat töissä. Jouduin työttömäksi, joten mieheni hoitaa talouden päivittäismenojen pyörityksen nyt. Maksan ansiosidonnaisestani oman osuuteni lainoista, yhtiövastikkeesta, ym.. ja siinäpä se onkin. Muuhun ei jää rahaa. Ei edes kahvikupposeen.

Kun olen töissä, tulomme ovat suunnilleen samaa luokkaa, joten tasasumma molemmilta talouden hoitoon on tuntunut varsin reilulta :)

Anna

Meillä on täysin yhteiset rahat. Avioiduttiin opiskeluaikana tyhjätaskuina, ja kaikki (päätähuimaava...) varallisuus on karttunut sen jälkeen.

Tän hetkinen taktiikka on sellainen, että S-tilille tulee miehen palkka, ja sillä ostetaan ruoat ja bensa. Mun palkka menee toiseen pankkiin, ja sieltä hoidetaan lainat ja laskut.

Me on koettu tämä systeemi toimivaksi.

Kimmie

Meillä on kaikki yhteistä. Minä siirrän omasta tilistäni miehelle tietyn summan ja mies maksaa sitten omasta tilistään + minun laittamistani rahoista kaikki kiinteät kulut plus autoon liittyvät maksut. Minun tililtäni maksetaan ruoat, lastentarvikkeet ja kaikki ylimääräiset kulut kuten lääkärikäynnit, lääkkeet, ulkonasyönnit, vaatteet, harrastukset ja bussikortit. Kuun lopussa jää jonkin verran minun tililleni rahaa jäljelle ja sen siirrämme säästöön odottamaan niitä vaikeampia aikoja. Ikinä ei ole tarvinnut rahasta riidellä ja eletään sillä ajatuksella että ollaan yhdessä lopun elämämme, joten miksi pitäisi olla sun ja mun rahat & tavarat.

Nonna

Meillä menee pääsääntöisesti niin että mies maksaa yhteiset laskut eli sähkön, veden, netti jne. ja tottakai omat puhelin- sun muut laskut. Vuokra puokkiin ja minä sit maksan omat laskuni ja vastaan suurimmaksi osaksi ruokapolitiikasta.

Paremminkin vois mennä, eli kränää kyllä tulee :) Ollaan puhuttu kyllä tuosta ruokatilistä monestikin, mutta jotenkin se on jäänyt vaan sille asteelle..

inkkudaa

meillä rahasta ei ole koskaan oikeastaan ollut sanomista. ollaan naimisissa ja meilä on pieniä lapsia ja itse olen ollut monta vuotta pois työelämästä. omat tuloni ovat siis aika pienet. tämä kotiin jäämiseni on meidän päätös ja siispä niillä tuloilla mitä yhdessä saamme katamme kaikki menot. ei tässä herroiksi elellä ja alvariinsa matkustella ja tuhlailla, mutta tämä riittää ja säästöönkin jää hyvin.

kotona olemisella myös säästää lasten hoitokuluja ja ruoatkin tulee suunniteltua ennalta eikä nälkäisenä töiden jälkeen kaupan valmistiskillä. tekemällä paljon ruokaa kerralla säästää paljon, kun että joka päivä tekisi uutta ruokaa.

Maisa

Meillä jaetaan kaikki kulut puoliksi niin, että minä maksan kuun alussa vuokran/laskut ja oman osuuteni yhdessä suunnitellusta ruokabudjetisa, ja mies maksaa kuun puolivälissä minulle takaisin ja sitten oman osuutensa ruokakuluista. Olen meistä se kontrollifriikki, joten haluan kaikki laskut heti alta pois ja maksan ne mielelläni itse! Suosittelen budjetointia; kahden ihmisen ja kahden pääasiassa lihalla elävän kissan taloudessa riittää tuo 100€ viikko ruokakassaan. Meillä kokataan paljon tuoreista raaka-aineista. Kannattaa luopua valmisteista ja valmistaa herkullista kotiruokaa isompi satsi kerrallaan. Jos sitä jää, pakastetaan, ja jos tiukkaa alkaa olemaan loppukuusta kuitenkin en. toimenpiteistä huolimatta, löytyy pakkasesta hyvää ruokaa. :) Meidän ei ole raha-asioista tarvinnut riidellä, molemmilla on omiin rahoihinsa oikeus. Tietty tulee käytettyä "omia" rahoja yhteiseen elämään puolin ja toisin. Rentoutta saa hyvällä suunnittelulla ;)

eini

Olen sinkku, mutta voisin kuvitella että tuo yhteinen kulutili toimisi omallakin kohdalla. Itse olen yleensä se tarkempi rahoistani ja arjessa vähän pihimpi ostelija, mutta yhteisin mukaviin juttuihin laittaa mielellään rahaa, kuten vaikka matkoihin ja leffateatteriin. Yhteiselossa en usko että se olisi niin tärkeää laskea, että molemmat maksaa tasan saman verran euroja, vaan että molemmille jäisi riittävästi rahaa omiinkin menoihin.

J

Sinkkuilevana toivoisin, että parisuhteessa (ei heti ensimmäisen viikon jälkeen kuitenkaan) jaettaisiin kaikki kulut puoliksi! Eli yhteinen käyttötili kehiin! (:

Aminelly

Meillä oli kaunis aikomus, jonka mukaan S-käyttötilillä olisi "yhteiset rahat" ja kummallakin osapuolella lisäksi vielä omaa rahaa omalla tilillä. Yhteiselo on sen näyttänyt, että minä vastaan enemmän raha-asioista, kuten laskuista ja ruoasta ja niin pois päin. Täten siis S-tilikin on päätynyt olemaan enemmän minun käytössäni. Tienaan enemmän kuin poikaystäväni, joten senkin takia oli luontevaa, että raha-asiat jäivät minulle. Tosin reiluuden nimissä tietenkin poikaystävälläni on velvollisuus laittaa minulle aina sovitun summan rahaa yhteisiä menoja varten. Ja jos joskus tilanne kiepsahtaa siten, että hänellä on enemmän rahaa kuin minulla, on vastavuoroisesti hänen tehtävänsä käydä kaupassa ja huolehtia enemmän raha-asioista. Jatkossa taloudellisen tilanteen toivon mukaan vakiintuessa johonkin, päädymme varmaan takaisin yhteiseen käyttötiliin :)

Meillä raha-asioiden hoito menee niin, että molemmat maksavat omat laskunsa itse, auton kulut maksamme yhdessä suurin piirtein puoliksi, miekkonen maksaa sähkön, minä vakuutukset, ruokakulut jaetaan suurin piirtein myös puoliksi eli kauppaan mennessä pohditaan, kumman vuoro onkaan maksaa.

Muut hankinnat tehdään sen mukaan, onko rahaa tai, jos toisella on varaa, mutta toisella ei, niin silloin toinen maksaa sen ja toinen sitten seuraavan hankinnan, jos rahaa on silloin!

Emme kuitenkaan koskaan merkitse noita jokapäiväisiä "pienempiä" summia mihinkään ylös, koska muutaman euron erot eivät hetkauta kumpaakaan! Mutta suuremmissa ostoksissa (esim. pesukone), merkitsemme johonkin, jos toinen jää siitä niin sanotusti "velkaa". :)

Me ollaan siis työtön ja opiskelija, joten tulot ovat molemmilla suurin piirtein yhtä surkeat. :D

Tavallista s-tiliä kyllä käytetään ja ollaan muutamaan otteeseen pohdittu, että jos siirrettäisiin sinne molempien tileiltä joka kuukausi jokin tietty summa ja ostettaisiin sitten aina ruuat sieltä, mutta näin ei olla vielä kuitenkaan tehty, koska välillä tulee ostettua myös omia juttuja ja eihän se olisi reilua maksaa "toisen rahoilla" omia ostoksia. ;) :D

Näin meillä

Voin jotenkin samaistua tuohon, että seurustelun alussa olen stressannut ja nalkuttanut. :D Alussa minulla oli aika saita opiskelijan/yksineläjän asenne ja toihan se haasteita, kun muutti ensimmäistä kertaa miehen kanssa yhteen. Jossain välissä sitä vain jotenkin rentoutui rahan suhteen. Tosin miehenkin kulutustottumukset huomattavasti normalisoituivat mielestäni yhteenmuuton jälkeen. Nykyään mies on se, joka pysyy suht järkevänä kaupassa, kun itse olen liian usein herkkuostosten perään. :D Usein maksamme kauppaostoksia vuorotellen, mutta joskus tuntuu, että ne suurostokset tehdään aina, kun on minun vuoroni maksaa. :D Sähkö- ym. laskujen suhteen ei oikein ole selkeää suunnitelmaa ja olenkin harkinnut yhteistä S-tiliä, mutta en vielä ole sitä miehelle muistaakseni ehdottanut.

Äiti

Meillä on kyllä molemmilla omat tilit,ja sitten yksi yhteinen, mutta siitä huolimatta rahat ovat yhteisiä riippumatta siitä kenen tilillä ne sattuu olemaan. Suuremmat hankinnat harkitaan yhdessä ja tilanteen mukaan katsotaan miltä tililta rahat niihin loihditaan. Eipä ole tarvinnut koskaan kinata rahasta.

äiskä

Olemme olleet naimisissa 33 vuotta.ikkään ei ole tarvinnu raha asioista riidellä. Nyt minä pääasiassa ostan ruuat, kun oon ruokakaupassa töissä, mutta kaikki tilit ovat yhteisiä ja kumpikin on kokoajan ajantasalla mitä tilillä on rahaa. En ymmärrä miksi niistä pitäisi riidellä.

Saima

Meillä on yhteiset rahat, kummallakin on oma tili + yhteinen taloustili, josta maksellaan ruokia, asuntolainaa ym. Yleensä ottaen se maksaa, kummalla on rahaa. Koskaan ei ole rahasta riitaa tullut, johtuu varmaan siitä, että olemme rahankäyttäjinä samanlaisia + tulotkin on aika samaa luokkaa (lukuunottamatta opiskelu/hoitovapaa yms. aikoja).

Kati

Me ollaan molemmat yhtä pihejä ja harkitsevia ostoksilla. Mopo karkaa lapasesta oikeestaan vain ruokakaupassa. Yhteistä tiliä ei ole. Vuokra ja laskut maksetaan puoliksi, ruokamenot suurinpiirtein puoliksi. Voisi kokeilla jotain yhteistä taloustiliä, niin näkisi onko se toimivampi käytäntö kuin tämä meidän nykyinen.

Katja

Meilla on yhteinen tili, johon tulee molempien palkat ja josta menee suoraveloituksena vuokra, vesi jne.

Kaikista suuremmista hankinnoista keskustellaan yhdessa, ruokakaupassa kumpikin voisi olla vahan tarkempi. Juuri eilen puhuttiin, etta nyt toukokuussa saastetaan kaikki kuitit, jotta tiedetaan etta mihin sita rahaa oikeen menee :)

Narski

*Meillä on isännän kanssa aika pitkälti yhteiset rahat. Isäntä on pitkällä sairaslomalla, ja minäkin vielä hetki sitten vain työkkärin rahalla, joten rahaa oli niin vähän, ettei siitä edes riitaa päässyt syntymään :D*

Heli

Kun me mieheni kanssa tapasimme niin minä olin töissäkäyvä ja mieheni oli työtön. Lähes samantein tavattuamme mieheni muutti luokseni (oli nopeaa toimintaa) :) ja minä huolehdin taloudesta. Silloin riitelimmekin usein rahasta ja sen käytöstä. Koska onhan se niin että tuskin on miehiä jotka tuntisivat suurta nautintoa jos joutuuvat elelemään puolison rahoilla. Nytten seitsemän vuotta yhteisasumista takana meillä on yksi lapsi ja kissa. Molemmat käymme töissä säännöllisesti. Meillä molemmilla on omat tilit. Mieheni hoitaa vuokran ja minä laskut, ruokakaupassa maksamme vähän fiiliksen ja rahatilanteen mukaan. Olin ennen kovakin tuhlari ja heräteostosten tekijä, mutta näin vanhempana lähes kolmekymppisenä ;) välillä raivostuttaa kun en osaa tehdä spontaaneja heräteostoksia vaan mietin jokaisen vaatteen kohdalla "onko tää nyt varmasti se mitä mä tartten". Netti kaupat onkin sitten toinen juttu..tasaisin väliajoin kipasen (salaa) postista paketin ja piilotan vaatteet kaappiini (kaikkihan näin tekevät! :D ) aina kiinni tosin jään kun uuden paidan päälle laitan..mutta onneksi mieheni suhtautuu lähinnä huumorilla vaivihkaa ilmestyviin vaatteisiini..jopa 6 vuotias poikamme yksi päivä sovituskopissa ollessamme sanoi että "nyt ei kyllä isi tykkää että ostat taas uuden paidan..tai voithan sä sanoo että se on työpaita" Nykyisin riitelemme harvoin raha-asiosta, mutta kuulumme myös siihen porukkaan joka viimeisinä päivinä ennen palkan tuloa tilille syö vähän kevyemmin :) eli tietenkin jotain voisi asian hyväksi tehdä..

ansu

meillä pistetään kaikki yhteiset maksettavat puoliksi tai periaatteella mä maksan nyt sä ens kuussa, omat ostokset menee sitte omista pusseista pääsääntöisesti.

Sanna

Ei asuta poikaystävän kanssa vielä yhdessä, mutta tähän asti ollaan aina vuorotellen maksettu kaupassa ruokaostoksia. Käydessämme ulkona syömässä sama juttu. "Mä maksan nyt niin maksa sä seuraavalla kerralla" - periaatteella. Jos joskus muutetaan yhteen tuollainen yhteinen ruokatili on varmasti hyvä ratkaisu. Ei synny turhia riitoja siitä, miten paljon kumpikin on yhteistä elämää kustantanut.

Mietin myös hieman sitä, että nuo yhteisen elämän kulut voisi myös jakaa prostuaalisesti palkatulojen mukaan. Itselläni kun on se tilanne että poikaystävä mitä todennäköisemmin tulee tienaamaan enemmän kuin minä (valmistuu lääkäriksi). Onko ihan kohtuutonta vaatia että toinen osallistuisi enemmän kuluihin, jos myös tienaa enemmän? Jos kummankin tuloista laitetaan vaikka 15 % yhteiselle tilille, on tämäkin asia huomioitu paremmin verrattuna siihen, että molemmat laittaisivat tuloista tietyn summan.

Olga

Olen sinkku, mutta avoliitossa näkisin järkevimmäksi, että meillä olisi omien tilien lisäksi yhteinen taloustili, jonne siirretään kuukausittain tietty osuus palkoista ja jolta sitten maksettaisiin vuokra, sähkö, netti, ruoat ja muut mahdolliset yhteiset menot. Omilta tileiltä rahat voisi sitten käyttää omiin laskuihin, hankintoihin ja mielitekoihin. Olen aika höveli rahankäyttäjä enkä haluaisi, että kukaan kyttäisi, mihin käytän loput tienaamani rahat sen jälkeen, kun olen osallistunut yhteisiin kuluihin. :D

Johanna

Meillä isäntä on töissä ja minä opiskelen. Tästä syystä isännällä on luonnollisesti isommat tulot. Meillä siis mies maksaa suuret laskut elämiseen liittyen, sekä omat laskunsa, minä maksan omat laskuni sekä hoidan että jääkaapissa on ruokaa. Joskus saatan napata jonkun laskun miehen laskupinosta :D

Näin meillä tällä hetkellä, tulevaisuudessa jos olen töissä, laskut laitetaan enemmän "tasan". Kummallakin on myös omat säästötilit ja s-edut menevät s-tilille ;D

Elppa

Olipa kiva video! :) Meidän taloudessa on käytössä ihan samanlainen ratkaisu kuin teilläkin. Opiskelijoita ollaan molemmat, joten kummankin opintotuki kilahtaa kuun alussa yhteiselle tilille, jolta maksetaan kaikki yhteiset kulut: vuokra, ruoat, yhteiset laskut ja koiraan liittyvät menot. Tämän lisäksi kumpikin maksaa itse omat henkilökohtaiset kulunsa (meikit, vaatteet, harrastukset, puhelinlaskut yms.). Autoa meillä ei ole, mutta välttämättömien kulujen ja menojen lisäksi tehtävät hankinnat (esim. sisustus) jäävät kyllä usein meikäläisen harteille, kun ei tosiaan miestä täälläkään niin kovasti kiinnosta ko. asia eikä ole opintotuen lisäksi muita tuloja. Meillä tämä järjestely on toiminut erittäin hyvin jo lähes neljän vuoden ajan, rahasta ja sen käytöstä aiheutuvat riidat ovat kyllä vähentyneet olennaisesti! :)

Miira

Maksamme isommat menot (yhtiövastike, sähkö, vakuutukset) puoliksi, mutta lähinnä minä käyn ruokakaupassa. Aloimme pitää kirjaa ruokamenoista, mutta koimme kuittien pyörittelyn turhan hankalaksi. Nykyään siis saatan pyytää miestäni ostamaan jonkun muun isomman ostoksen, jos olen käyttänyt mielestäni kohtuuttoman paljon "omaa" rahaa ruokaostoksiin. Meillä on käytännössä yhteiset rahat, joten emme ota näistä sen suurempaa stressiä. Olen kyllä silti puhuneet yhteisen taloustilin perustamisesta, kyllä se asioita helpottaisi.

Chenille

Meillä kaupassa laitetaan ostokset suurin piirtein tasan maksettavaksi tai sitten toinen maksaa nettipankissa kotiin tullessa. Muutama vuosi meillä oli erillinen ruokarahapussi johon nostettiin rahaa mutta se unohtu aina kotiin joten se ei sitten toimintukaan.

Katri

Meillä on kaikki yhteistä. Laina yhdessä, yksi käyttötili ja yksi säästötili. Kaikki kulut menevät suoraveloituksena palkkapäivän jälkeen tililtä ja loput voi käyttää ruokaan, hemmotteluun ja laittaa osa säästöönkin. Pennejä ei lasketa ja hyvin on mennyt. Suuremmat hankinnat sovitaan yhdessä.

Elämme siinä onnellisessa asemassa, että rahasta ei meidän taloudessa riidellä, eikä kyllä ole koskaan riideltykään. Vielä muutama vuosi sitten molempien tulotaso oli sanalla sanoen surkea, mutta saatiin silti raha riittämään. Molempien kotikasvatus on kannustanut säästäväisyyteen ja isompia hankintoja harkitaan tarkkaan. Nykyisellään tulotasot on hyvinkin erilaiset ja koska mies tienaa enemmän, hän myös maksaa isomman osan yhteisistä menoista. S-Tiliä käytetään lähinnä siihen, että jos tekee mieli johonkin reissuun, osa rahoituksesta haetaan S-tilille kertyneistä bonuksista. Yhteisestä ruokatilistä oli jossain vaiheessa puhetta, mutta loppujen lopuksi ei sitä kuitenkaan koettu tarpeelliseksi. Tehdään usein ruokaa itse kotona (=mies tekee ja mä pysyn pois tieltä), kaupassa yritetään valita edullisempia vaihtoehtoja perusjutuista, baareissa käydään nykyään aika harvon ja auton käyttöäkin ollaan saatu vähennettyä.

nina

Meillä kulut maksetaan suurinpiirtein puoliksi, mutta pyritään välttämään niuhottamista. Esimerkiksi vuokra, vesi ja sähkö maksetaan vuorokuukausin. Muut kulut on jaettu siten, että minä maksan pääsääntöisesti kaikki ruuat, päivättäistavarat ja satunnaiset ravintolaruokailut, ja mies hoitaa taas vakuutukset, netin, bensan ja muut autosta koituvat kulut. Mutta jos näistä poiketaan, ei asiasta tehdä numeroa. :)

Miiiaa

Meillä on omat tilit ja yhteinen tili ja tällä hetkellä yhteinen tili on remonttia ja asunnonkuluja varten. Kaupassa käynnit jaetaan puoliksi suurinpiirtein, meillä ei lasketa pennilleen. Välillä toisella on enemmän rahaa ja toisella vähemmän tai ei ollenkaan, niin se maksaa, jolla on rahaa. Rahasta meillä ei riidellä :)

ttuuliii

Olen seurustellut nykyisen kumppanini kanssa kolme kuukautta, mutta tapailleet jo jouluaatosta lähtien. Tapailu alkoi niin, että ensiksi minä tein ruuan ja seuraavalla kerralla hän teki. Yllätimme toisiamme siis vuoroviikoin, sillä elämme kaukosuhteessa ja näemme vain viikonloppuisin, joten minä maksan vuokran ja muut kulut asunnossani sillä eihän poikaystäväni luonani edes asu kuin viikonloppuisin. Nyt olemme kuitenkin suunnitelleet muuttoa yhteen ensi syksynä. Vaikka olemmekin seurustelleet vähän aikaa, ei meille ole tullut missään vaiheessa ainuttakaan riitaa talousasioihin liittyen. Ainoa mistä kiistaa on niin siitä, että haluaisin myös poikaystäväni tiskaavan joskus ja kyllähän se joskus niin on tehnytkin ;) Joskus kun itselläni on ollut tiukkaa niin poikaystäväni ostaa ruuat ja sitten joskus taas toisinpäin. Itsestäni on myös hyvä, että pääsemme harjoittelemaan tulevaa arkea jo minun luonani, sillä siivoominen, ruuanlaitto ja kaupassa käynti sekä roskien vienti ulos on jo tuttua puuhaa. Toivon vain todella paljon, että jatkossakin kaikki käy samalla tavalla kuin nyt ja että suurilta riidoilta vältyttäisiin.

Elli76

Meillä kulut jaetaan puoliksi. Mies maksaa asuntolainan lyhennyksiä, mä vastikkeen ja juoksevia kuluja. Ruokakaupassa käynnit maksetaan vuorotellen. Rahankäyttötavat ovat erilaiset, mä ostan usein ja edullista päällepantavaa, mies kerran vuodessa kalliimpaa. Mutta silti mitään riitoja rahankäytöstä ei käydä. Se, mikä yhteisten menojen jälkeen jää tilille, sen saa käyttää haluamallaan tavalla. S-tiliä me käytetään vararahastona, eli ei kosketa sinne kertyviin bonuksiin, jotta siellä on oikeasti rahaa, jos esim. kaksi isoa kodinkonetta hajoaa yhtä aikaa.

Terhi

Meillä on kummallakin omat tilit ja lisäksi yhteinen tili, josta hoidellaan laskut ja lainan lyhennykset ja johon myös kertyy rahaa säästöön (jos kertyy). Rahasta ei ole koskaan tarvinnut riidellä, vaikka reilun viidentoista vuoden yhteiseloon mahtuu kyllä kausia jos minkälaista tulojen suhteen. Meillä on myös tuo S-tili, mutta nykyisin käymme pääasiassa muissa kuin s-kaupoissa niin sitä tulee käytetyksi vähän. Lähinnä se on bonusten keräämiseen, niistä olemme maksaneet joululahjat aina joulun alla (nykyisin ei enää riitä bonusten vähenemisen vuoksi). Meidän kaikki tulot ovat perheen yhteisiä riippumatta siitä kenen tilillä ne ovat. Kumpikin maksaa omalta tililtään ruokaostoksia, yleensä minä ihan siitä syystä että en tykkää ostoskassien pakkaamisesta :) Mies tosin käy usein kaupassa myös itsekseen. Mies hoitaa auton bensat ja huollot, minä lapsen kaikki tarpeet. Palkat tulee omille tileille, palkkapäivänä siirretään rahaa yhteiselle tilille niin että kummallekin jää omalle tilille sama summa. Sillä rahalla pitäisi sitten pärjätä kuukausi. Joskus pitää loppukuusta siirtää rahaa takaisinpäin yhteiseltä tililtä, joskus jää yli. Jos yhdessä ollaan liikkeellä, se maksaa jolla on rahaa. Tällä systeemillä ollaan pärjätty, vaikka tulot ovat olleet välillä hyvinkin eritasoisia (olen välillä ollut todella hyväpalkkaisessa työssä ja välillä täysin ilman tuloja). Emme puutu toistemme omiin ostoksiin, koska kumpikin voi luottaa että toinen ei hassaa yhteisiä rahoja mihin sattuu vaan johonkin, jota joko todella tarvitsi tai todella himoitsi... Isoihin hankintoihin säästetään etukäteen ja päätetään niistä yhdessä.

nannnika

Vuokra maksetaan puoliksi aina. Sähkölasku tulee n. 2 kk välein, ja se maksetaan aina vuorotellen, samoten koirien vakuutuslaskut maksetaan vuorotellen. Ruokakaupassa käydään molemmat kerran viikossa, ainahan ei siis ruokamenot ihan tasan puoliksi mene mutta ainakin noin suurinpiirtein. Bensat maksaa yleensä se, joka autoa enemmän käyttää.

Yhteistä tiliä ei (vielä) ole, eli jos toinen haluaa ostaa jotain josta toinen ei ole kiinnostunut, niin antaa mennä vaan. Esim. minä harvemmin osallistun miehen tekniikkaintoiluihin ja hän minun vaateintoiluihin. Ruokatiliä ollaan harkittu, että voitais yhteinen avata, sekä myöskin säästötili isompia hankintoja varten. (tulevaisuudessa asunto tms.)

Asunnon sisustuksessakin kaikki menee suunnilleen 50/50, tosin mulla tulee useammin mieleen että oispa vaikka kiva saada uudet verhot tai pöytäliina, ja sillon ne tulee kans itellä ostettua, koska miehellehän kelpais samat kamppeet vaikka seuraavat kymmenenn vuotta :D

Vaikka itse tienaan aika paljon vähemmän kuin mies, niin meillä homma on toiminut hyvin näin. Toki jos joskus itellä on tosi tiukka kuukausi, niin mies saattaa käydä useammin kaupassa tai vaikkapa maksaa jonkun laskun puolestani. Ei kuitenkaan olla nähty "reiluksi" sitä, että miehellä pitäis maksaa enemmän vain sen takia kun hän tienaakin enemmän.

Vajaa viisi vuotta ollaan oltu yhdessä ja neljä vuotta asuttu saman katon alla. Aluksi maksettiin ruokaostoksia vuorotellen, sittemmin siirryttiin keräilemään kuitteja ja laskettiin kuun lopussa, kuka oli velkaa ja kenelle. Reilu vuosi sitten kuittien pyörittely sai riittää ja hankimme yhteisen S-tilin ja molemmille siihen pankkikortit. S-tililtä maksamme kaikki ruokaostokset, ravintolaskut, kodin tarvikkeet ja muutamia yhteisiä laskuja. Siirrämme kuukausittain tilille molemmat saman summan rahaa ja minulle tulee aina tekstari, kun rahat alkavat olla lopussa, jolloin käymme tekemässä taas uuden tilisiirron.

S-tilin myötä elämä on helpottunut huomattavasti, kun ei tarvitse miettiä, onko maksut menneet tasan. Kumpikin saa ostaa kaupasta, mitä ruokaa haluaa, eikä se ole niin nökönuukaa, jos toinen haluaa joskus jotain itselleen, mikä kuitenkin maksetaan yhteisellä kortilla. Raha ei ole sen arvoista, että siitä kannattaisi riidellä rakkauden kustannuksella.

Edellisessä suhteessa meillä oli juurikin tuo s-pankin tili, jonka avulla oli helppo seurata, kuinka paljon kumpikin on kuluttanut talousmenoihin kuukaudessa. Nyt meillä on hieman sikin sokin eikä minkäänlaista kirjanpitoa ja siihen pitäisikin saada ryhtiä

pex

molemmilla on omat säästötilit, molemmilla on omat pankkitilit, käytämme rahamme silleen kun tarvii. ei tarvitse miettiä kumman tililtä maksetaan laskut, ruoat, vaatteet, huvitukset. yhteiseen hyväänhän ne menee kumminkin. En voisi kuvitellakaan rupeani räknäämään kuka maksaa ruoan ja kuka maksaa huvitukset. turhamaista stressiä aiheuttaisi.

Anni

Meilläkin on käytössä yhteinen S-tili ruokaostoksia varten. Ongelmaksi on tahtonut vain muodostua se, että molemmat välillä unohtavat laittaa sinne rahaa. Minä teen meillä ruokaostokset ja välillä joudun maksamaan omalla kortillani, kun S-tilillä ei olekaan saldoa. Kätevä ratkaisu tuohon on kuitenkin ollut saldohälytys, joka ilmoittaa, kun tili alkaa tyhjenemään.

S-tili on helpottanut kovasti arkeamme ja erityisesti minun arkeani, sillä käyn tekemässä ruokaostokset. On siis reilua, että ne maksetaan yhteiseltä tililtä, eikä aina omasta pussistani!

Muuten jaamme kulut puoliksi ja molemmat voivat tehdä omilla rahoillaan mitä haluavat. Riitoja syntyyy todella harvoin. Kiitos siitä yhteiselle ruokatilillemme.

Auri

Meillä maksetaan sentilleen kaikki ostokset tasan ja vihaan sitä! Tilanne on erityisen hankala kun toinen on opiskelija ja toinen töissä eikä kumpikaan haluaisi elää toisen elättinä. Toisen elättinä oleminen lisäksi vielä laiskistaa töiden haussa, joten ei sekään ole oman uran kannalta hyvä. Köyhyys pakottaa työntekoon.

-H

Meillä on ihan sama systeemi käytössä, eli molemmat laittaa yhteiselle S-pankin ruokatilille tietyn summan palkkapäivänä. Mieheni laittaa hieman enemmän, sillä hänellä on huomattavasti suuremmat tulot. Meillä on myös auto, mutta mies maksaa itse kaiken siihen liittyvän, sillä minä en sitä juurikaan käytä. Vastaavasti sitten minä taas hoidan kotia koskevat kulut, kuten sisustukseen liittyvät tms. aivan kuten teilläkin. Yhteinen ruokatili on todella hyvä systeemi, niin ei tarvitse miettiä kumpi maksaisi tällä kertaa.

Ps. Meidänkin jääkaappi näyttää viimeisinä päivinä ennen palkkapäivää hyvinkin samalta, eli yhtä tyhjältä ;)

Minni

En vielä asu yhdessä miehen kanssa, mutta koska asia on pian ajankohtainen niin rahakysymyksistä on jo keskusteltu. Tarkoitus on perustaa yhteinen tili, mihin molemmat laittavat tietyn molempien tuloihin suhteutetun summan rahaa, josta sitten maksetaan, yhteiset menot kuten laskut, ruoka jne. Omista rahoista hoidetaan sitten vain itselle tulevat jutut, matkat ja muut. Toivottavasti järjestely sujuu käytännössä yhtä hyvin kuin on suunniteltu! ;)

JohannaL

Ei pidetää niin tarkkaa kirjaa siitä, kuka maksaa mitäkin, mutta suurin piirtein puoliks menee. Molemmat maksaa oman osansa vuokrasta ja kaupassa maksetaan vähän vuorotellen. Laksutkin maksaa vähän kumpi ehtii :)

Sanjana

Meillä maksetaan yleensä tasan, aikalailla. Jos toisella sattuu olemaan enempi rahaa niin hän saattaa maksaa enemmän, tai jos toinen käy yksin kaupassa tiistaina ja keskiviikkona käydään sitte "isosti" eli viikon ostokset, saa se tiistaina käynyt maksaa keskiviikkona vähemmän :) Opiskelijoita ollaan molemmat, joten tähän tuo vielä mausteensa se että kummankin porukat laittaa joskus ruokarahaa, ja silloin se menee kyllä sen tililtä kumman vanhemmat rahaa laittanu. :D

Sonjaska

Jos asuisimme yhdessä, niin varmasti tasan pyrkisimme laittamaan ostokset. Omat tilit + yksi yhteinen avattu tili, isompiin menoihin.

Molemmilla omat tilit (ajalta nakki ja kuokka eli kauan kauan ennen kuin ollaan tavattukaan) ja niiden lisäksi yhteistili, jolta maksetaan kaikki talousmenot. Molempien palkat menee yhteistilille, koska sieltä menee myös asunnon lainanmaksu. Aikoinaan siirrettiin yhteistililtä omille tileille kuukausittain sovittu erä "omia menoja" varten. Nyt kun mies vain tienaa (minä vanhempainvapaalla), kaikki tulee ja menee yhteistililtä, koska eipä noista tuista mitään paljoa maksella... Meillä olisi varmaan jo ihan sama lakkauttaa nuo omat tilit, ja mitä pitempään ollaan pidetty yhtä miehen kanssa, sitä vähemmän menojamme lasketaan. Eli nykyään ei lasketa enää ollenkaan kuka on ostanut ja mitä saati kuka on maksanut ja mitä ja kenen tienaamilla rahoilla. Varsin leväperäistä meininkiä ylläpidetään! ;)

Opiskelijatalous

Vuokra maksetaan tasan puoliksi ja ruokaostokset maksetaan vuorotellen, paitsi silloin kun itselläni on tili tyhjillään, kuten esimerkiksi nyt. :D Laskut menee periaatteessa puoliksi, eli käytännössä velkani miehelleni kasvaa kuukausittain.

jaanaj

Meidän huushollissa minä hoidan suurimmaksi osaksi talousmenot ja juoksevat kulut. Mies laittaa tililleni joka kuukausi sovitun rahasumman omana osuutenaan näihin kuluihin. Silloin tällöin kirjaan pilkuntarkasti kaikki omasta pussistani menneet ruoka- ja muut yhteiset menot kuukauden tai parin ajan ja tältä pohjalta sitten tarkastellaan, pitääkö miehen maksuosuutta muuttaa. Toimii meillä.

esberalda

Muutimme reilu kuukausi sitten yhteen mieheni kanssa ja ainakin tähän asti kaikki on mennyt kitkattomasti. Jäähän meille nyt huomattavasti enemmän rahaa käyttöön, kun tarvitsee maksaa vain yksi vuokra, yksi sähkölasku jne.

Olemme molemmat hieman holtittomia rahan käytön suhteen. Kuun alussa mässäilemme rahoilla ja ostamme humpuukia (lähinnä minä ostan) ja kuun puolen välin jälkeen elämme säästöliekillä. Opettelemme vasta toistemme rahankäyttöä, joten eiköhän kesän loppuun mennessä meilläkin ole yhteinen sävel siitä, miten rahaa käytetään niin, että sitä voisi jäädä myös säästöön. :)

Glida

Minä täytän tämän kuun lopussa kolmekymmentä, enkä ole koskaan aikuisiällä jakanut talouttani kenenkään kanssa. Se on oikeastaan huono juttu, että en ole tilivelvollinen kenellekään raha-asioistani. Näin ollen tulee tuhlailtua ihan liikaa kaikkeen turhaan, jota ilmankin voisi elää. Olisi ihan hyvä joutua joskus miettimään rahankäyttöään paremmin, varsinkin kun tulotkaan eivät todellakaan ole mitenkään tähtitieteelliset.

Erillistä säästö- tai taloustiliä minulla ei ole. Olen freelancer ja teen töitä y-tunnuksella, joten erillinen yritystili minulla sentään on. Sieltä maksan yrityskuluihin liittyvät asiat ja siirrän tarpeen mukaan rahaa yksityistililleni. Välillä vähän turhankin ahkerasti... Jonkinlainen raha-asioiden järkeistäminen olisi tässä osoitteessa suunnitelmissa ja vähän pakollinenkin, jotta joskus olisi mahdollisuus esim. omaan asuntoon.

nanna

Ei meillä koskaan ole rahoja jaettu tai mietitty miten ne menee liki 20-vuoden yhteiselon aikana ;) ruokakaupassa käydään varmaan saman verran, miehen tuloista menee asuntolainan lyhennykset ja minä maksan muut laskut joita on joskus vähemmän, useimmin enemmän kuin lainan lyhennyksiä. Säästöön menee joka kuukausi vähän, ja silloin kun on tarpeeksi tavoitetta, enemmänkin :) Ja hyvin on toiminut!

x-ray

Meillä meni exän kanssa aluksi niin, että minä halusin maksaa kaiken. Tais olla ylpeydellä jotain tekemistä asian kanssa, koska minä olin se köyhä opiskelija ja hän työssä. Ja riitojahan siitä saatiin aikaseksi, paljon. :D Vuoden yhdessäolon jälkeen asiat sitten tasoittui.

Tulevaisuudessa (toivottavasti) olevassa avoliitossa haluisin hoitaa niin, että laskut jaetaan tasapuolisesti ja sitten olisi yhteinen ruoka- ja juokseva kulu -tili, jolle kumpikin laittaisi tietyn määrän rahaa kuukaudessa. Tulojen mukaan, tietysti.

tuitu

Meillä on suur-uusioperhe, eli on minun, sinun ja meidän lapset ja anopin talo :D MUTTA siitäkin huolimatta, raha ja kotityöt on asiat josta ei ikinä riidellä. Pinnaa toki kiristelee aina ennen tilipäiviää tyhjät tilit, mutta keskinäisiä riitoja se ei aiheuta (tosin eipä meillä juuri mikään muukaan niitä aiheuta). Kummallakin on omat palkkatilit ja yhteinen laskunmaksutili josta hoidetaan kotiin liittyvät laskut. Omilta tileiltä ostetaan ruokaostot ja omat menot, se maksaa jolla on rahaa tai kerkeää paremmin kauppaan. Ja tosiaan lasten menot maksaa se kumpi löytää jollekin jotain tarvittavaa, pääosin se lienen kyllä yleensä minä koska mä kulutan aikaa nettikaupoissa ja muissa enemmän kun puoliso.

Meillä jakaantuu tilipäivät molemmilla niin eri puolille kuuta; isännällä kuun alkuun ja itsellä kuun loppuun, että palkkapäivisin tankataan kuivamuonat (such as pastat, riisit, tonnikalat, hernekeitot, jne.) ja pesu- ja hygieniatarvikkeet "köyhää kautta varten", ja viime palkan saaja yleensä hoitaa ruokapuolen yms. Tiukkaa tekee, kun nykypäivänä saat kahden päivän ruuat sillä millä ennen osti viikon ruuat.. Säästöjä ei ole kun ei ole pahemmin mistä säästää, mutta valitettavasti kyllä jotenkin tuhlattuakin tulee..

Meillä elämisen kustannukset jaetaan puoliksi, kuitenkin suhteessa tuloihin - olemme laskenneet prosentuaaliset osuudet. Ruokamenot hoitaa suurimmaksi osaksi mies ja minä osallistun esim. oman ruokavalioni mukaisten tuotteiden hankintaan. S-tiliä käytämme bonusten säästämiseen, joita sitten aina välillä käytämme johonkin yhteiseen hankintaan.

Anne

Opiskelimme vuoroitellen jolloin toinen oli töissä ja se joka tienas maksoi. Sen jälkeen meidän tulot on olleet niin eripariset, että kaikki arkipäivän menot menee miehen tililtä, johon molemmilla on kortti. Minun tililtäni maksetaan remontit ja muut yksittäiset isommat menot, kun saldoa on kertynyt. Koskaan ei ole tarvimmut riidellä rahasta.

Asun yksin, joten vastaan yksin kaikesta. Omat ruokalaskuni ovat jotain niin hirveää katsottavaa että! Sieltä saisin säästettyä todella paljon kuukaudessa. Ne herkut! Ulkona syömiset!

AnniH

Asutaan edelleen erillämme poikaystäväni kanssa, joten meillä on omat tilit. Emme edes tiedä toistemme tiliemme summia, enkä koe sitä tarpeelliseksi.

Poikaystäväni on aika tarkka rahan käytön suhteen, mutta esim. laskujen maksuissa hän käyttäytyy tosi hövelisti. Jossa minä taas olen todella tarkka.

Ostamme vuorotellen ruokaa. Emmekä katso sentin päälle mitä toinen on maksanut joka kerta.

Mielestäni tämä toimii. Emme riitele koskaan rahasta. Mielestäni se on hyvä juttu, koska tiedän paljon ystäviä, jotka riitelevät siitä kumppaninsa kanssa.

Voi olla, että jos asuisimme yhdessä niin varmasti riitelisimmekin rahasta.

nanni

sinkku olen, mutta toimiva ratkaisu voisi olla omat tilit, sekä yhteinen tili, johon molemmat laittaisivat joka kuukausi prosentuaalisesti saman verran rahaa josta sitte maksettaisiin vuokra, ruoka, laskut.. Oman tilin rahat voisi sitten käyttää omiin juttuihin, esim shoppailuun.

Kaisa

Meillä vallitsee tällä hetkellä lievä epäsuhta. Asun yhdessä poikaystäväni kanssa. Itse opiskelen ja poikaystäväni on vakiduunissa, joten hänellä on rahatilanne parempi, kuin itsellä. Meillä on kanssa yhteiset tilit sekä yhteinen ruokatili, jonne molemmat laittaa rahaa kuukausittain ja sieltä maksetaan kaupassakäynnit. Laskuja maksellaan vähän miten sattuu.

Mielestäni nyt kun itse opiskelen, on ihanaa, että mies on joustava. Vastaavasti toki itse auttaisin, kun sitten tulevaisuudessa olen töissä ja mies haluaisi lähteä esim. opiskelemaan. :)

Joliel

Tällä hetkellä meidän pitäisi elää todella "tarkan markan" budjetilla, koska toinen opiskelee ja toinen on valitettavasti työttömänä, mutta silti rahankäyttömme ei ole kovin suunniteltua ja järkevää.

Meillä elämisen kustannukset (vuokra, vesi sähkö) menevät suurinpiirtein puoliksi, mutta esim. kauppalaskut maksetaan vaihtelevasti. Suuria hankintoja (esim. huonekalut, sisustaminen, matkustelu jne) meillä ei tehdä ollenkaan, koska siihen ei yksinkertaisesti ole varaa.

Itse kaipaisin hieman jotain suunnitelmallisuutta ja ryhtiä tähän hommaan. Raha-asiat aiheuttavat kitkaa ja kipinöintiä meillä siksi, että minulla on tapana stressata maksamattomista laskuista ja yleensäkin rahan käytöstä. On huolestuttavaa, kun elää kädestä suuhun-periaatteella, eikä jää edes yhtään rahaa säästöön pahan päivän varalle :(

Tuo S-pankin tili voisi olla toimiva ratkaisu meidänkin kohdalla, joten täytynee ottaa se vihdoin puheeksi avopuolison kanssa. Olen myös pitänyt parin viikon ajan kirjaa tuloista ja menoista, ja siitä tuntuu olevan myös apua sillä tavalla, että rahan käyttöä harkitsee hieman paremmin kun tiedostaa mihin rahat menevät..

terr

Laskut ja asuntolainan lyhennys menevät yhteiseltä tililtä johon molemmat siirtää palkkapäivänä sovitun summan. Ruokakaupassa maksaa se jolla sattuu rahaa olemaan.

Jaana

Omat tilit molemmilla. Minä en ikinä suostuisi toisen kanssa yhteiseen tiliin, jokin itsenäisyys täytyy jokaisella olla. Jos sattuisi ero tulemaan niin eipähän tilistä ainakaan tarvitsisi riidellä.

Koskaan ei olla rahasta riidelty, se maksaa jolla sattuu sillä hetkellä olemaan. Puolison tililtä menee asuntolaina joten minä sitten yleensä maksan ruokakaupassa.

Maijja

Ollaan oltu miehen kanssa reilu pari vuotta yhdessä ja asutaan vielä molemmat omissa kämpissämme. Molemmat hoitaa siis oman taloutensa kulut ja yhdessä tehdyt reissut ja muut maksetaan sit puoliks. Arkipäivän jutut (yhdessä syödyt ruuat, leffat, baari-illat, ym) menee myös aikalailla puokkiin. Varmaan aika pitkälti senkin takia, että mulla itsellä on vähän pakonomainen tarve olla ns. itsenäinen nainen ja maksaa omat kuluni.

Jos harkitsisimme yhteen muuttoa, niin raha-asioista olisi varmaan hyvä keskustella jo etukäteen. Mies tienaa aika paljon enemmän kuin minä, mutta en näe ihan reiluna sitäkään, että hän sen takia joutuisi myös maksamaan enemmän yhteisestä elämästä. En haluaisi yhteistaloudessakaan olla tilivelvollinen kenellekään, joten jonkin verran ns. omaa rahaa olisi hyvä olla. Nyt kun asiaa alkaa ihan pohtimaan, niin ei mikään ihme että rahasta kinataan niin paljon ;)

laua

me jaetaan kaikki aika lailla puoliksi, kumpikin maksaa oman puolikkaansa vuokrasta ja vuorotellen hesarit :). aiemmin poikaystävä kyllä maksoi huomattavasti useammin esim. ruoat, kun hän oli jo silloin töissä ja minä opiskelija.

Jenni Marina

Raha-asiat ovat aina olleet minulle pieni ongelma. Nyt kun käyn töissä (ja koulussa samanaikaisesti) ne ovat hieman parantuneet, mutta edelleen vähän sekaisin.

Kyse ei ole rahan määrästä.. tai no, kyllähän se sitäkin on, mutta olen niin kamala tuhlaaja ettei mistään tunnu tulevan mitään! Haluaisin talouteni tulevaisuudessa kuntoon. Kunnon jaottelut, listat ja säästötilit rahoilleni, ettei ne aina häviäisi tuhkana tuuleen.

Olen hirmuisen nuori (20-vuotias) eikä tässä iässä talouden hallussapito ole ehkä kaiken a ja o, varsinkin kun en asu yksinäni enkä joudu maksamaan mitään ylimääräistä. Tiedän kuitenkin sen, että tätä rataa minulle tulee talousongelmia olisimpa sitten yksin, parisuhteessa tai kämppiksen kanssa.

Ouimi

En asu miehen kans yhes, mut sit ku se on ajankohtaista nii just tuollainen yhteinen tili täytyy avata. Mutta molemmille tulee jäädä myös omatsäätö ym. tilinsä. :)

chiru

Meidän köyhässä opiskelijataloudessamme se maksaa, jolla sattuu rahaa olemaan. Vähän turhan usein se kyllä tuppaa toi miespuolinen olemaan, mikä mua harmittaa, sillä en kuitenkaan halua olla millään lailla siipeilijä.

Mimmu

Maksamme mieheni kanssa vuokran ja muut kiinteät kulut puoliksi ja loput fiiliksen mukaan. Olemme sopineet, että rahat ovat yhteisessä käytössä, mutta omat shoppailut tehdään vain omista rahoista. Onneksi olemme molemmat aika pihejä, joten mitään luksuslaukkuja en talouttamme horjuttamaan ole ostanut. =)

Sanna

Tällä hetkellä olen sinkku, mutta jos olisin parisuhteessa ja asuttaisiin yhdessä, niin haluaisin, että kaikki maksettaisiin about puoliksi ja olisi omat tilit ja yhteinen taloustili. Tosin jos jommalla kummalla olisi tiukkaa, niin toinen sitten ottaisi hetkellisesti isomman vetovastuun raha-asioissa.

May

Meillä menee kaikki miehen kanssa puoliksi. Vuorotellen maksetaan vaikka ruokaostoksia ja jos toinen on niitä paljon hoitanut, toinen maksaa sitten laskun taikka pari siinä kuussa.

Talousasiat on aina tuntuneet meillä helpoilta käsitellä, meillä on samanlainen käsitys rahan käyttämisestä ja tällä hetkellä samankokoiset tulotkin. Molemmilla on oma tili ja rahat on periaatteessa yhteisiä, isommista jutuista (melkein kaikista... :D) jutellaan tai ainakin mainitaan toiselle että tämmönen ois hankittava.

Meillä on ollut yhteinen talous noin 2,5 vuotta.

May 21v. ja Mr. O 25v.

Meillä menee kaikki miehen kanssa puoliksi. Vuorotellen maksetaan vaikka ruokaostoksia ja jos toinen on niitä paljon hoitanut, toinen maksaa sitten laskun taikka pari siinä kuussa.

Talousasiat on aina tuntuneet meillä helpoilta käsitellä, meillä on samanlainen käsitys rahan käyttämisestä ja tällä hetkellä samankokoiset tulotkin. Molemmilla on oma tili ja rahat on periaatteessa yhteisiä, isommista jutuista (melkein kaikista... :D) jutellaan tai ainakin mainitaan toiselle että tämmönen ois hankittava.

Meillä on ollut yhteinen talous noin 2,5 vuotta.

Edellisen viestini sisältö näytti siis tuolta. Nyt seuraa täydennysviesti :D

Eli tuossa juuri mietin näitä arkijuttuja kuten esimerkiksi ruokaostoksia, vuokran maksua, sähkö- ja vakuutus- sekä nettilaskuja.

Unohdin mainita, että tietyt asiat on jo valmiiksi toisen nimissä: minä olen hankkinut sähkösopimuksen ja netin, mies hoitaa vakuutukset ja oman puhelimensa kulut.

Kyllä, tämän pian 22v. täyttävän naisen puhelinlaskun hoitaa edelleen iskä (:D!), koska pienenä ollessani päätti, että niin kauan kuin laskut pysyy tietyn rajan alla, niin hän haluaa hoitaa "yhteysvälineen" kulut että perhe pystyy pitämään muhun yhteyden. Kuten arvata saattaa, en tarvitsisi puhelintani lähes lainkaan, ellei olisi pakko olla tavoitettavissa tässä nykymaailmassa.

Takaisin mun ja mieheni talouteen: noi edellä mainitut päätökset toisen nimiin ottamisesta on tehty esim. plussapisteiden ja ammattiliiton myöntämän etuuden perusteella. Ja loput jaetaan suht tasan.

"Harrastukseni/ammattivalmennukseni" luovan kirjoittamisen kurssi menee minun tilipussistani ja hänen motorakentelunsa rahoitus on hänen heiniään, laitteen osat maksetaan erillisestä "rahastosta" joka koostuu tarpeettomien osien myynnistä, ne ovat hänen tavaroitaan ja hän päättää niistä saamistaan rahoista. Mutta kyllä niistä rahoista joskus käydään herkuttelemassa ;). Moton vakuutukset on myös miehen hoidossa. Autoa meillä ei ole tarvetta pitää.

Niin kuin sanottu, kaikki rahat ovat periaatteessa yhteisiä ja meillä on onneksi hyvin samanlainen tapa käyttää rahaa, pidetään samoja hankintoja tärkeinä ja joskus vähän irrotellaankin. On helppoa olla yhtä mieltä raha-asioista. Kertaakaan ei vielä ole tullut riitaa siitä että "miksi aina minä" ja "nämä on mun rahoja käytän ne mihin haluan". Alusta asti on ollut selvää, että se maksaa, jolla rahaa on ja se tapahtuu vuorotellen. Johtunee siitä, että ylimääräistä tuhlattavaa ei todellakaan ole... :D

Huh mikä novelli, kiitos ja anteeksi :)

amilei

Maksamme mieheni kanssa lähes tulkoon kaiken fiiliksen mukaan. Kaikki menot menevät kuitenkin aina jotakuinkin tasan. Kummallakin on omat tilit miltä maksamme laskuja, yhteisiä menoja ja tietenkin omia juttuja. Emme ole kovinkaan tarkkoja rahankäyttäjiä, emme stressaa siitä mutta emme myöskään ylitä taloutta. :)

Nilkkuri

En asu poikaystävän kanssa yhdessä, joten meillä on luonnollisesti omat rahat ja omat laskut ja menot. Ruokaa ostetaan usein yhdessä ja yleensä periaatteella se maksaa kummalla rahaa on/maksetaan molemmat jotain.

Norppa

Meillä on yhteinen taloustili, jonne molempien pitäisi laittaa sama summa rahaa ja sillä hoidettaisiin ruokaostokset. Siitä tosin on nyt hieman lipsattu...

Huonekalut yms. isommat sitten lähinnä sen mukaan kumman tilillä nyt sattuu olemaan enemmän rahaa.

Vuokra menee puoliksi.

bubbs

Ruoka- ja vuokrakulut menee aikalailla puoliksi. Siirrän vuokrapuolikkaani miehen tilille kuukausittain, ruokakaupassa molemmat maksavat omat eväänsä, ja yhteisistä suurpiirteisen puoliksi. Mies maksaa valtaosan laskuista (sähkö, netti, vakuutukset), minä taas valtaosan vaihtelevammista kuluista, kuten sisustukseen tai lahjoihin liittyvät kulut. Omat jutut (vaatteet, harrastukset yms) maksetaan itse. Mies maksaa pääasiallisesti autoiluun liittyvät kulut. Mä luultavasti säästän parisuhteellamme miestä enemmän, mutta miehen tulot ovat omiani paremmat ja säännöllisemmät. On meillä myös ollut aikoja, jolloin minä olen ollut se ensisijainen rahoittaja. Vähän tilanteiden mukaan mennään siis, mutta ei niin, että kummankaan tarvitsisi tuntea olevansa mitään velkaa, elätettävä tai elättäjä. Yhteiseloa takana vajaa 7 vuotta, yhteistaloudessa siitä sellaiset 5.

Milenna

Itse oon työtön, mieheni töissä niin hän isommilla tuloillaan maksaa asunnon ja suurimmaksi osaksi auton menot ja minä taas sit pääasiassa ruuat ja muita laskuja. Molemmilla on omat tilit ja lisäksi yhteinen säästötili.

Vähän sen mukaan maksellaan kummalla sattuu olemaan rahaa :) S-korttitilille kun rahaa kertyy niin sillä saa mukavasti ostettua tarvikkeet esim.synttäreille tai muihin erikoistapauksiin.

Monsku

Meidän huushollissa on molemmilla "omat" rahat, mutta asumismenot laitetaan tietysti puoliksi. Isommista hankinnoista, ja esim. matkoista keskustellaan, ja maksetaan yhteisesti. Ruokamenotkin jaetaan aika tasapuolisesti. Itse tuppaan kyllä kuluttamaan enemmän rahaa kuin mieheni, kun aina tulee ostettua jotain pientä kivaa. Mieheni puolestaan on melkoinen säästöpossu, hän harvoin sortuu mihinkään ylimääräiseen. :-)

Henna

Meillä tulee riitaa jatkuvasti rahasta. Itse olen nimittäin pienituloinen opiskelija ja toinen puolisioni työssäkäyvä ihminen. Onhan se ihan normaalia että alkaa v*tuttaa kun toinen ostelee mitä haluaa ja toinen elää niin tiukalla budjetilla että hyvä kun ruokaan on rahaa.

Jaamme silti kulumme puoliksi,tosin ruokaa ostamme aina vuorotellen-välillä vähän enemmän toisen rahalla ja välillä toisen.

On se silti ärsyttävää seurata kun toinen ostelee 800e ostoja ja itse elän max. 60 ostoilla(jep, tähän sisältyy kaikki mahdollinen paitsi ruoka), ei vaan sitä rahaa kerkeä tienaamaan opiskelijana niin paljon että kunnolla eläisi/ei ole tarpeeksi töitä:(

Dmn

Kohta vuoden päivät ollaan yhdessä asuttu ja mietitty jo jonkin aikaa tuota yhteistä ruokatiliä. Tulot ovat molemmilla aikalailla samaa luokkaa, joten olisi helppo pistää vaikkapa 100e per naama kuussa tilille, josta tehdä ruokaostokset.

Nyt tilanne menee niin, että käydään usein yhdessä kaupassa ja maksetaan puoliksi tai jos toinen käy yksin, niin pyritään, että seuraavalla kerralla toinen käy.

Kumpikin maksaa itse omat laskunsa (puhelin, muut ostokset), sähkö-, vuokra- ja nettilaskut pistetään puoliksi. Loppukuusta jos on rahat lopussa, niin se maksaa kummalla on.

Alisa

Puolisoni tienaa yli tuplasti enemmän kuin minä, mutta molempien kukkarosta maksetaan ihan yhtä usein. Taloudessamme on toiminut hyvin periaate "mikä on mun, on myös sun". Molemmat saavat ostaa itselleen ne asiat, mitä kokevat tarpeelliseksi, loput käytetään yhteisiin ruokamenoihin ja esimerkiksi reissuihin. Hyvin on toiminut :)

jENNa

En asu vielä tuon pahemman puolen kanssa samassa taloudessa, mutta se muuttuu ensi kuun alussa. Ollaan puhuttu, että suurin piirtein menisi kaikki nyt aluksi ainakin puoliksi, sillä tulee isoja ostoja (sohva) joihin tarvitaan molempia, mutta sen verran ollaan sovittu, että mies ei osta minulle meikkejä (nyyh) enkä minä hänelle cd-levyjä :--)

marjo66

Mies tienaa ja minä tuhlaan, näin ollut jo yli 20v. Siis minä olen aina hoitanut talouden raha-asiat, erillinen laskutili, johon palkkapäivänä siirrän tarvittavan summan jonka jälkeen tietää minkä verran on tuhlattavissa ruokaan, vaatteisiin yms. Aikoinaan oli erilliset tilit, rahat oli yhteisiä kuitenkin. Nykyään onkin tilit S-pankissa, käyttötili johon kortit molemmille, laskutili ja sivuunlaittotili eli tili jolta pystyy siirtämään isompien hankintojen maksuun tarpeen vaatiessa.

Ira.S

Minä maksan ruuat, puoliso hoitaa asumisen menot. Ja lasten menoja maksetaan kimpassa, käytännössä minä hoidan pienemmät kuten vaatteet yms. ja mies isommat eli mopot ja muut härpäkkeet. Oikeastaan ihan sama kumpi mitäkin maksaa, kaikki kuitenkin menee mitä tilille tulee. Siitä pitävät neljä lasta huolen :)

Ooba

Kahden opiskelijan taloudessa raha on tiukassa, ja siksi pidämmekin aika tarkasti huolen että molemmat osallistuvat tasapuolisesti talouden kustannuksiin. S-tilille siirtyy kummankin tililtä automaattisesti kuun alussa sama summa rahaa, ja sieltä maksellaan ruokaostokset sekä vuokra, mukaanlukien sähkö-, vesi- ja nettimaksu. Se vähän mitä tuosta meidän omille tileillemme jää käytetään kummankin omiin menoihin, sillä poikkeuksella että minä maksan kissojen kulut, kun nuo karvaturrit tähän talouteen alunperin halusinkin :) Tämä on toiminut meillä hyvin, sillä mieheni sortuu melko herkästi kaikenlaisiin heräteostoksiin, kun taas minä lasken pennoseni hyvinkin tarkasti. Kun välttämättömät menot on molempien tuloista katettu, on ihan kummankin omalla vastuulla mitä sillä lopulla rahalla tekee.

HHV

En asu kenenkään kanssa mutta toivoisin että ruokakulut jaettaisiin edes suunnilleen tasan. Kummallekkin täytyisi jäädä sitä omaa rahaa.

Saara

Meillä on käytössä ruokatili ja laskutili, joihin laitetaan sovittu summa kuussa ja maksetaan sitten kauppareissut ja laskut suoraan sieltä. Mies huolehtii, että laskut maksetaan (jostain syystä se vaan meni hänen kontolleen, ei mitään suurempaa ajatusta takana).

Jos laskutilille tuppaa kertymään ylimääräistä, jaetaan se puoliksi tai käytetään johonkin yhteiseen isompaan hankintaan. Molemmat maksaa omat harrastuksensa, kännylaskunsa ja ravintolakäyntinsä, sekä esim. alkoholit ja (miehen) tupakat molemmat maksaa omista pusseistaan.

Meillä järjestely on toiminut nyt vuoden yhdessäasumisen perusteella hyvin. Asiaa auttaa se, että molemmilla on tasaiset ja yhtä suuret tulot. Ei me rahassa kieritä, mutta ainakin minulla (säästäväinen luonne kun olen) jää aina jotain sukanvarteen kuun lopussa :)

tahna

No meillä on tää S-tili kyllä mutta vasta ajatuksen tasolla on että sinne laittais kumpikin rahaa ja maksettas ns yhteiset menot sieltä :) kuulostaa niin tutulta toi loppukuun kitsailu ja se että jääkaapissa oottaa lähinnä valo :D Huolimatta eri tilestä maksetaan aikalailla puoliksi asuminen, ruokaostokset ja sitten omat menot eli mulla kai lähinnä pieni shoppailu ja miehellä ravintolat yms maksetaan sitten siitä mitä on jäljellä. Yhteinen menotili kyllä huomattavasti helpottaisi tätä arjen sujuvuutta, että se on nyt sitten työn alla :)

milli

Meillä on erilliset tilit, jotakuinkin yhteiset rahat. Se, kellä on enempi rahaa, kuitenkin voi käyttää sitä enemmän. Kummankin on osallistuttava omalla osuudellaan peruskuluihin eli asunnon kuluihin, muuten maksaa se, kellä on rahaa.

satha

Meillä omat tilit, mutta kuta kuinkin yhteiset rahat. Mies sijoittaa, minä kerrytän tilille. Mies maksaa lainanlyhennyksen, minä muut laskut. Ruokaostokset kai menee aika tasan. Minä ostelen kotiin mitä milloinkin, säästän 3:lle lapselle tulevaisuuden varalle pientä pesämunaa ja ostan myös heidän vaatteensa (tililleni tulee lapsilisät).

Haidi

Ollaan juuri muutama kk sitten muutettu yhteen, ja raha-asioiden kanssa on aika säätämistä. Omat laskut hoidetaan itse, mutta ruoka ja kodin sisustus mietityttää. Kuka maksaa mitenkä, ja meneekö kaikki tasan? Hankaluuksian tuo myös se, että sillä on oikeasti väliä, kun tulotaso täysin eri!

salla

meil on ollu nyt puol vuotta yhteinen tili, mihin kummatkin siirtää tietyn summan rahaa kuukaudessa. Tililtä maksetaan ruoka ja yhteiset laskut. Homma toimii ihan hyvin kun kummallakin on kyseiseen tiliin kortti ja muu käyttöoikeus :) Työjako on tullut luonnostaan, että poikaystävä hoitaa laskujen maksamisen ja minä ruokakaupassa töissä olevana teen suurimmat ruokaostokset!

Tililtä voidaan maksaa myös kodin piensisustusta, mutta isommat hankinnat tulee aina jommalle kummalle ja yleensä vuorotellen.

S

Meillä (2 hengen talous, molempien tulot suurinpiirtein yhtä suuret) jaetaan tasan yhteiset laskut (sähkö, vastike ym), auto kun on miehen hän on maksanut siihen liittyvät menot, tosin yritän käydä tankkaamassa aina silloin tällöin ja aina jos itse pidemmälle sillä olen ajanut. Pienet sisustusjutut maksan itse, kun niitä kotiin kannan, isommat hankinnat puolitetaan.

Ruokakaupassa käy ja maksaa se kumpi ennättää, kuitenkin siten että menisi suurin piirtein tasan. Aiemmin kun kauppa oli ihan vieressä oli helppoa että molemmat kävi hakemassa "omia juttuja" ja vuorotellen yhteisiä, mutta nyt kauempana asuessa on tullut kerran pari sanomista, kun pienempiruokaisena kasvissyöjänä en haluaisi maksaa niitä ostoskoriin kertyviä minulle tarpeettomia (ja kalliita) eines-, liha- ja juustopaketteja (omat tofuni haen itse muualta, joten miehen ei tarvitse vuorostaan niistä maksaa).

Milla

Meillä on onneksi aikalailla samanlaiset kulutustottumukset, joten riitoja ei paljoa synny. Yhteiset ostokset jaetaan suunnilleen tasan, tai sitte se, jolla on rahaa, maksaa. Yhteistä tiliä ei ole, ainakaan vielä.

Jappitappi

Kiva video! :)

Meillä raha-asiat on järjestyny todella luontevasti. Aluksi meillä oli omat tilit ja sitten maksettiin suunnilleen puoliksi menot, tai vaihtoehtoisesti se maksoi, kummalla oli enemmän rahaa. Sitten kun ostettiin oma asunto, otettiin yhteinen tili, johon kummankin palkat tulevat. Meillä on siis nyt täysin yhteiset rahat. On meillä tietenkin omatkin tilit, joita käytämme säästötileinä, siirrämme kummallekin saman summan säästöön joka kuukausi, sillä rahalla voi sitten tehdä, mitä haluaa. Lisäksi meillä on S-pankin tili, johon bonukset tulevat ja johon myös säästämme yhdessä. Se on sellainen pahan päivän varalle -tili, jota emme käytä, ellei ole pakko.

Riitaa meille ei ole oikeastaan ikinä tullut raha-asioista. Olemme kumpikin aika säästäväisiä, emmekä ostele mitään kalliita juttuja ilman lupaa. Kumpikaan meistä ei myöskään käy joka viikonloppu baarissa, niin ei tule siitäkään riitää, että kaikki rahat menee sun ryyppäämiseen. Pikkujuttuja ostelemme molemmat yhteiseltä tililtä kysymättä toiselta mitään, mutta jos jotain isompaa haluaa, täytyy siitä ensin kysyä kumppanilta, että onko ok. :) Meillä on myös rinnakkaisluottokortit ja lisäksi omat, ihan vain siltä varalta, että jos esimerkiksi ulkomailla toisen lompakko varastetaan tms.

Anna

Meillä kumpikin maksaa yhteiselle tilille prosentuaalisesti saman summan yhteisiin menoihin. Näin on ollut aina joten ei oikeastaan riidellä rahasta ollenkaan.

satu

ah, ihanan ajankohtaista!! raha ja sen käytttäminen on oikeastaan ainut asia, josta riidellään. mies tekee ympäripyöreää päivää töissä joten kaupassa käyminen jää minun vastuulleni. minä tee n myös aina ruuan minulle ja avomiehelleni joten on loogista että minä kän kaupassa, jotta kaikki tarvittava tulee ostettua. mutta raha myös menee aina minun pussistani. välillä tuntuu ettei mies edes ymmärrä, miten kallista ruoka on :( meidän pitää pikemmiten hankkia s-ruokatili, s etutilille olemme muutenkin aina kerryttäneet pisteitä! kiitos tästä vinkistä, parhaimmassa tapauksessa koko suhteemme laatu paranee kun on kitkan aiheuttaja deletoitu! :) aurinkoista kesää!

Tanja

Meidän parisuhteessa raha-asiat on olleet myös pieni stressin ja kiistan aihe, sillä selkeitä yhteisiä pelisääntöjä ei ole tehty kun eri paikkakunnilla vielä asutaan. Pääasiallisesti ollaan kuitenkin sujut, sillä mieheni käyttää rahaa luokseni matkustamiseen ja minä puolestani maksan sitten molempien ruoat viikonloppuisin. Ensi syksystä tilanne muuttuu toisin päin, että minä kuljen, ja toivon että mies sitten kustantaisi vuorostaan ruoan, varsinkin kun hänellä tulee silloin olemaan paljon suuremmat tulot kuin itselläni.

Kunhan joskus itsekin valmistun ja ollaan molemmat töissä, niin olen ajatellut, että fiksua olisi juuri omat erilliset tilit sekä yksi tili, johon kumpikin laittaa tietyn prosenttimäärän palkastaan. Yhteistä tiliä kun käyttää yhteisiin ostoksiin niin eipähän tarvitse murehtia meneekö maksut tasan, ja toisaalta omatkin tilit pitämällä ei tarvitse suuttua (ainakaan niin vakavasti) toisen mieliteoista ja tuhlailuista.

pinka

Kiva videopostaus! "Muru" tais olla myös tosi innoissaan roolistaan ;)

Yhden hengen taloudessani raha-asiat on vähän retuperällään. Koskaan en ole joutunut kituuttamaan pahasti, ja sehän siinä kai mättääkin etten osaa säästää kun aina ennenkin on hädän hetkellä rahaa siunaantunut. Kuvitteellisessa parisuhteessa puolisoni olisi tietysti tosi rikas ja antelias... Ei vaan, toivoisin että homma laitettas puoliksi ja tiukkojen tilanteiden keskellä pystyttäisi joustamaan. Mutta ei niin paljoa etten ikinä opi säästämään...

koti muru

voi mikä muru siellä oli :D todella mielissään!

meillä on hankalaa.edessä muuttoa, ostoksia uutta kotia varten, ehkä mattoa, jota kaipaan vain minä. keskustelemallahan kaikesta selviää, mutta surkuttaa, kun tulot ei mene tasan. miksei molemmilla voi olla sama palkka! olisi helpompaa. arjessa meilläkin on apuna s-ruokatili, jolta tehdään yhteiset ruokaostokset. sitten pitäisi vaan katsoa, että syödään tasan yhtä paljon ja saman rahan edestä!

lilie

Yksin elettäessä raha asiat on aika simppeli hoitaa, kunhan on tarkkana ja ei sorru jokaiseen mieli tekoon ja varautuu hieman ns. pahan päivän varalle. Kumppanin kanssa uskoihin, että ainakin asumiskustannukset tulisi jaettua, joten siihen rahan menoon voisi tulla helpotusta. Muuten uskoisin, että halauisin pitää omat rahani ja puoliso saisi pitää omat omanaan. Tietenkin isommista hankinnoista keskusteltaisiin ja jaettaisiin järkevästi (mikä ei aina tarkoita tasan jakoa). Kaupassakin voi puolison kanssa ottaa omat ostoskorit ja näin laittaa kulut puokkiin :D nämä asiat on kyllä niin tapaus ja henkilökohtaisia, että etukäteen on vaikea suunnitella :)

Ei asuta vielä yhdessä, joten yhteiset kulut koostuu lähinnä siitä, jos mennään ulos syömään. Silloin maksetaan yleensä niin, että joka toinen kerta on toisen ja joka toinen kerta toisen vuoro. Sitten tulevaisuudessa, jos muutetaan yhteen, täytyy varmaankin hankkia joku tämäntyyppinen yhteistili :)

Lise

Meillä raha-asiat aiheuttavat yllättävän vähän kitkaa, vaikka mies on töissäkäyvä ja itse olen opiskelija. Pakostakin mieheni joutuu välillä enemmän maksamaan kuin minä, ja esimerkiksi juuri hänen tarvitsemansa auton hän maksaa kokonaan. Meillä on hyvin toiminut se, että lähes puoliksi maksetaan ruuat, mutta suhteutetaan jako kuitenkin myös tienaamiimme rahamääriin:)

Marianna

Meillä maksellaan aikalailla vuokrat ja ruuat puoliksi. Pyritään käymään 1-2 viikon välein kaupassa. Hyvin on meillä toiminut! :)

mummo

Kun olimme nuoria, ostin ruuat laskuun ja maksoin tilipäivänä. Lasten muutettua omilleen, maksoin ostoksemme heti. Niin teen nytkin, mutta S-tililtä. Siirrän kerran kuussa käyttörahat sinne ja hyvin on toiminut. Olen aina ollut pienipalkkainen ja mieheni on ollut se "rahapussi". Kaikki on ollut yhteistä yli 40 vuotta, eikä ole tarvinnut raha-asioista riidellä.

Bizou

Meillä on yhteinen s-tili, jonne joka kuukausi laitamme samansuuruiset summat rahaa. Tililtä maksamme ruoat sekä yhteiset laskut ja menot. Toimii loistavasti eikä rahariitoja pääse syntymään!

Yukimon

Periaatteessa pyrimme puolisoni kanssa maksamaan niin laskut kuin ruokakulutkin suurinpiirten puoliksi, liian tarkkaan sitä kuitenkaan kyttäämättä. Mutta toisaalta ollessani opiskelijana, ja nyt miehen ollessa työttämänä, pyrimme kumpikin osallistumaan mahdollisimman tasapuolisesti menoihin sillä erotuksella, että kummalla on enemmän rahaa taskussa osallistuu tietenkin kuluihin myös hieman isommalla summalla. :)

Emmi

Olin ennen täysin sitä mieltä, ettö yhteinen tili on ehkö maailman typerin idea ja ei ikinä mulle ainakaan semmosta. mun rahat on mun ja piste. Heh, ehkä sitten tapahtui aikuistuminen ja tajuaminen siitä, että parisuhteessa on jaettava asiat. Rahatkin.

Olen edelleen tällainen yhden hengen talous, mutta ehdottomasti joskus tulevaisuudessa jos katon alla asuu kaksi tienaavaa ihmistä, niin yhteinen tili on hyvä idea. Sieltä maksettaisiin kiinteät menot eli siis vuokra/lainanlyhennykset, laskut ja ruokamenot.

Sen lisäksi molemmilla olisi omat tilit, joilla olisi oma käyttöraha omiin menoihin. Sieltä maksaisin esim. omat kampaamomenoni, meikit yms. menot. Ja toinen sitten omat juttunsa omalta tililtään.

Näiden lisäksi voisi olla yhteinen säästötili, jolle juuri kertyisi vaikka s-bonarit tai sitten sinne sirreltäisiin pieni summa rahaa aina kuukaudessa (siis vaikka 50e, se menee helposti kaikkeen turhaan, mutta ei ole mikään suuri summa kummallekaan todennäköisesti). Lisäksi molemmilla omat säästötilit, joille saa sitten säästää itselle tarjoitettuihin, isompiin hankintoihin (laukkuhaaveet.com :D).

Näin varmaan asiat hoidettaisiin. Toivotaan, että joskus pääsee ihan käytännössä kokeilemaan toimivuuden! :)

meidän kahden hengen taloudessa ajatus on aika pitkälti se, että samassa veneessä ollaan. olen itse yrittäjä, jolla saattaa olla välillä käytännössä työttömiä kuukausia, jolloin laskutettavaa ei ole. eikä nyt muutenkaan pääse mitenkään rahoissa kieriskelemään. mies suhtautuu rahoihin hyvin rennosti ja maksaa mukisematta sen, mitä itse en pysty maksamaan ja sitten hyvänä kuuna pyrin palauttamaan tasapainoa. mitään kirjaa ei pidetä. vaikka se on mielestäni tosi kiusallista pyytää että voitko maksaa mun puhelinlaskun niin miehen mutkaton suhtautuminen asiaan tekee elämästä helpompaa. yritän aina muistaa myös sen, että verrattuna elämään erillisissä kämpissä hän säästää ja minä maksan enemmän enkä saa asumistukea, eli "tuloistani" voi suoraan vähentää satoja euroja kuussa tämän yhdessäasumisen vuoksi (ja hän säästää satoja euroja). eli käytännössä se on plusmiinusnolla jos hän joutuu välillä maksamaan enemmän myös minun puoleltani. kertaakaan ei ole tarvinnut riidellä aiheesta, olen tosi onnellinen että asiat sujuu näin hyvin!

epätasaisten tulojen vuoksi tuollainen yhteinen taloustili olisi toisaalta tosi kätevä mutta toisaalta myös mahdoton. joka kuukausi en pystyisi sijoittamaan itse sinne yhteisiä menoja varten mitään. mutta kyllähän se varmasti olisi näppärää, että edes toinen laittaisi sinne oman osuutensa, jolloin pysyisi tarkemmin kärryillä siitä, paljonko on vielä käytettävissä.

iivie

Meillä maksaa se kummalla rahaa on tai kumpi sattuu käymään kaupassa. Tämä on aika lailla pakon sanelema juttu, koska molempien tulot ovat niin epäsäännölliset.

Ollaan kyllä puhuttu, että jos molemmilla olisi säännöllisemmät tulot, niin todennäköisesti avattais yhteinen tili, jolle molemmat laittais kuussa saman summan ja sieltä sitten maksettais yhteiset pakolliset kulut. Molemmat sais sitten käyttää lopun palkan niin kuin haluaisi.

Mutta toistaiseksi arki rullaa näinkin oikein hyvin, eikä kinaa pahemmin synny :) Paitsi silloin tällöin, jos kyseessä olisi mulle "taas" uudet kengät tai miehekkeelle uusia dj-kamoja ;)

Katja

Tällä hetkellä mies tienaa enemmän meikäläisen vielä opiskellessa, joten hän myös maksaa suuremman osan kuluista. Mitään tarkkoja rajanvetoja ei olla tehty, vaan mennään fiiliksen ja sen mukaan, kummalla on sillä hetkellä parempi rahatilanne. Hyvin toiminut ainakin tähän asti. Tällasen järjestelyn jälkeen ois vaikeeta miettiä mitään sen ihmeellisempää järjestelyä esim. yhteistä tiliä, mutta aika näyttää.

kerttu

Itse opiskelijana elän tosi tiukilla nyt, joten poikaystävän pussista tällähetkellä suurinosa ostoksista menee.

alexandra

minä ja kultani jaamme laskujen ja ruuan yms maksamisen siten että itse maksan n. 40% näistä ja kulta maksaa sitten loput koska hän ansaitsee enemmän töistään kuin minä. ei se aina niin tarkalleen mene että kumpi maksaa ruuat kaupassa ja kumpi hoitaa laskut, kaikki riippuu ihan siitä että kummalla nyt sattuu olemaan rahaa tilillä ja on aikaa maksaa laskut. kaupassa käymme aina yhdessä ja usein jos ruokaostoksiin ei mene paljoa niin minä maksan, jos taas kuluu vähän enemmän niin kulta maksaa. myös jos sieltä prismasta tarttuu vaikka verhot mukaan niin minä maksan verhot ja kulta maksaa ruuat. omat vaatteet ja muut omat asiat kuten kuntosalikortin,baari illat yms molemmat maksaa itse.

LindaK

Asun itsekseni tällä hetkellä, mut oon monesti miettinyt, miten ne raha-asiat sitten hoidettaisiin, jos sitä jonkun kanssa asuisi.

Itse toivoisin, että laskut, vuokra ja ruokakulut jaettaisiin puoliksi, ja ruoka-asioissa yhdessä sovittaisiin, mitä ostetaan ja milloin. Muuten mun mielestä ns. omat hankinnat voi ostaa omasta pussista, eikä toista voi velvoittaa maksamaan jostain, mitä hän ei mielestään tarvitse/tule koskaan käyttämään. Tollanen s-tili vois olla kätevä myös yksin asuvalle. :)

Riikka

Molemmilla on omat rahat, joista maksetaan omat laskut, mies maksaa vuokran ja mä siirrän oman puolikkaan sille.

Toinen maksaa sähkön, toinen vakuutuksen. Mies hoitaa automaksut.

Kaupassa käy se joka kerkeää.

Meillä ei vaan toimi yhteiset rahat, niistä tulis vaan riitaa :D

Pikkuhiluja ja “ylimääräistä” laitellaan purkkiin ja niillä rahoilla tehdään jotain kivaa :)

Anni

Nyt vasta tosi lyhyen ajan asuttu yhdessä joten saa nähdä miten alkaa rahat jakautumaan. Yhteiset asumiseen liittyvät laskut tietysti puoliksi, ruokaostoksilla käydään aina vähän eri kokoonpanolla ja koitetaan maksella vuorotellen kun yhteisiä ostoksia tehdään. Katotaan millaisia rahanjakotoimenpiteitä tullaan tarvitsemaan jatkossa!

Meillä myös on S-pankin yhteinen ruokatili ollut käytössä yhteenmuutosta asti. Ja se todella toimii. Kaikki yhteiset kulut (ruoka, asuminen, auto ja koira) menevät sieltä, myös jos käydään yhdessä ulkona syömässä tai juhlimassa vingutetaan vihreää korttia. Miehen muutama juoma ravintolassa kompensoituu ruokalaskussa minun shampoolla ja hoitoaineella. Joten senttejä ei lasketa ja pelisäännöistä sovitaan yhdessä.

Molemmat kustantaa vaattensa ja omat hömpötyksensä itse, mutta muuten se mikä on yhteistä, on yhteistä :)

Ajattelemme aika samoin rahasta ja sen käytöstä, joten yhteinen tili vain helpottaa yhteistä elämää.

Hennu

Meillä kaikki mikä on sun on myös mun ja toisinKIN päin. Elii yhteinen tili on käytössä. Kaikki laskut, lainanlyhennykset, vaatteet, sisustusjutut ja mun meikitkin - ihan kaikki menee yhdeltä ja samalta tililtä. Lapsille on omat säästötilinsä ja erikseen on vielä yhteinen säästötili ( lähinnä matkustelua varten), jonne laitetaan kaikki "ylimääräiset" tulot esim. kirpparimyynnistä saadut rahat tai vaikkapa pienet (isompaa vielä odotellessa) pelivoitot.

Miehellä on oma pieni firma ja siitä saatavat tulot ovat vain hänen käytössään. Rahoittaa sillä omaa kallista harrastustaan. Koska muuten meidän tuloilla siihen ei olisikaan varaa.

Tälläinen järjestely on meidän neljän hengen perheessä ollut toimiva jo melkein kymmenen vuotta ja jopa ennen lasten syntymääkin opiskeluaikoina. Opintotuet meni samalle tilille ja samasta konkurssista kaikki menot maksettiin.

leenu

Meillä ei lasketa kumpi maksaa sohvan ja kumpi jonkun laskun. Maksetaan välillä minun tililtä välillä toisen. En ole ikinä ymmärtänyt rahasta riitelyä - se on todella turhaa! Ei sellaiseen kannata aikaansa tuhlata.

Seuraa 

Tätä vuonna 2007 perustettua tyyli-/lifestyleblogia kirjoittaa 35-vuotias kenkäfriikki, jonka mielestä kenkien kuuluu aina näkyä.
Pukeutumistyylin lisäksi blogissa metsästetään toisinaan myös parempaa kuntoa, kauneutta, kulttuurielämyksiä ja uskoa itseen ja tulevaisuuteen.
Motto on kuulunut jo vuosia, että "vaikka paino vaihtelee, niin laukut mahtuu aina!"

------------------------------------------------------

veera @ tyyliametsastamassa.fi

------------------------------------------------------

Tyyliä metsästämässä somessa:

Facebook / Instagram

Blogiarkisto

2017
2016
2015
2014
2013
2012
2011