Meillä sattui ystäväni Pauliinan kanssa tänään yhteinen vapaapäivä javietimme päivän oiken perinteisesti lounas + shoppailua -ohjelman merkeissä. Käyn useimmiten pyörimässä kaupoissa yksikseni joten olikin ihan hauskaa vaihtelua ahtautua sovituskoppeihin (tai vaatekomeroon kuten Pauliina sanoi) yhdessä ystävän kanssa.

Samaan sovituskoppiin voi mennä sellaisen ihmisen kanssa jonka edessä ei joudu häpeämään edes silloin, kun ne suurimmatkin kaupasta löytyneet housut jämähtävät reisiin eikä yksikään koppin raahamistasi mekoista mahdu kiinni. Toisen edessä haavoittuvaksi heittäytyminen vaatii täydellistä luottamusta siihen, ettei toisen kasvoilla välähdä pienintäkään pilkan häivähdystä noina nöyryytykseltä tuntuvina hetkinä.

Sovituskoppi on raadollinen paikka ja sinne seuraksi pääsevän on osattava olla yhtä aikaa empaattinen, kannustava ja sopivalla tavalla huumorintajuinen. Minulla ja Pauliinalla on onneksi täydellinen sovituskoppi ystävyys, sekä kannustus, että tyrmäykset osataan esittää ja ottaa puolin ja toisin sopivalla tavalla.

Ja kun kerran hyvällä tiimillä oltiin liikenteesä, niin tulihan sitä onneksi koettua myös onnistumisia pelkkien nöyryytysten sijaan. Uusia ostoksien sijaan tässä postauksessa esitellään kuitenkin vain työstä käyneen shoppailureissun asu ja palataan ostoksiin joskus myöhemmin.

110411_sulka

110411_laukku

110411_kengat

110411_asu

Hihan alla piilossa oleva ukin vanha Seiko ei tällä kertaa ollut asun ainoa esihistoriallinen perintöasuste. Isosiskon vanha lehmälaukku kahdeksankymmentäluvulta on ollut minulle rakas jo teinivuosista lähtien. Välillä lehmä lepää jopa kuukausikaupalla naulakossa kunnes taas muistan sen olemassaolon ja rakastun uudelleen.

Kuten kengistä ja laukustakin voi huomata, niin ruskean sävyt ovat alkaneet taas salakavalasti kiehtomaan minua viime viikkoina ja tämänpäivän ainoa vaateostos olikin ainaisen mustan sijasta hiekansävyinen. Hieman yllättävää, eikö?

Kommentit (4)

santsumantsu

Tuo on muuten totta, että ihan kaikkia ei voi mukaansa sovituskoppiin ottaa. Valmistujaisiin on mekon osto edessä ja sinne pääsee mukaan tasan yksi kaveri jonka kanssa voi nauraa itelleen ja jolla on myös hyvä maku.

Ja lehmälaukku on soma.

nasu86

ihan totta turiset...yleensä shoppailen myös yksin tai sitten äidin tai jonkun hyvän ystävän kanssa juuri samaisesta syystä.

ihana asu kokonaisuus ja ah mikä lemmu laukku <3

Vierailija

Miksi sovituskoppiin pitäisi ängetä kahdestaan? Sinnehän on vaikea mahtua yksinkin. Mikä juttu tämä oikein on, että kahdestaan?

Seuraa 

Tätä vuonna 2007 perustettua tyyli-/lifestyleblogia kirjoittaa 35-vuotias kenkäfriikki, jonka mielestä kenkien kuuluu aina näkyä.
Pukeutumistyylin lisäksi blogissa metsästetään toisinaan myös parempaa kuntoa, kauneutta, kulttuurielämyksiä ja uskoa itseen ja tulevaisuuteen.
Motto on kuulunut jo vuosia, että "vaikka paino vaihtelee, niin laukut mahtuu aina!"

------------------------------------------------------

veera @ tyyliametsastamassa.fi

------------------------------------------------------

Tyyliä metsästämässä somessa:

Facebook / Instagram

Blogiarkisto

2017
2016
2015
2014