Vieläkö jaksatte Rooma-kuvia? Toivottavasti, sillä muutama lemppariotokseni on vielä esittelemättä.

-postauksessa mainitut kamerat saatu Olympukselta-

Kuten olen jo monesti aiemmin todennut, niin paikallisten ihmisten kuvaaminen kaduilla on ehdoton lempipuuhani matkoilla. Tälläkin reissulla nappasin kameran käteeni sillä sekunnilla, kun astuin ulos hotellin ovesta. Minä ja tällä kertaa mukaan valitsemani Olympuksen PEN E-PL5  (minulla siis tällä hetkellä käytössä kaksi PENiä, tuo E-PL5 ja E-P5) olimme katuja kulkiessamme koko ajan valmiudessa vangitsemaan pieniä ohikulkevia hetkiä. Minulla oli mukana yhteensä kolme objektiivia mutta päädyin kuvaamaan 99% reissun kuvista kiinteällä 45 mm 1.8 -linssillä, joka on sek polttoväliltään, että valovoimaltaan todella oivallinen linssi tämän tapaiseen katukuvaukseen.

45104_10152151814298955_2142918003_n

Minä itse asiassa alunperinkin rakastuin katukuvaukseen nimenomaan Olympuksen PENien myötä. Ensikosketukseni noihin peilittömiin pikkujärkkäreihin tapahtui muutama vuosi sitten Wienissä ja muistan edelleen sen siellä työn myötä kadonnen valokuvauksen ilon uudelleen heräämisen. Sen jälkeen tekemilläni matkoilla olen kuvannut moninkertaisesti entiseen verrattuna.

Kääntyvä näyttö mahdollistaa ihmisten ja tilanteiden taltioimisen huomaamatta ja nopea tarkennus ehtii mukaan jopa pyörällä ohikiitävään vastaantulijaan. Suuret iso-herkkyydet puolestaan mahdollistavat nopeiden tilanteiden vaatimat suljinajat vaikkeivat olosuhteet olisikaan aivan täydelliset. Siinä nyt muutamia syitä miksi PENit on mun mieleen. Oman osansa loistavaan kuvauskokemukseen tuovat tietenkin hyvät ja valovoimaiset linssit, jotka mahdollistavat lyhyen syväterävyyden käytön.

999932_10152151809168955_799525997_n

1488850_10152151810858955_27268779_n

1505633_10152151809018955_1610391293_n

Kuulostaa omahyväiseltä, mutta mä rakastan näitä kuvia. Niiden myötä palaa heti Rooman kaduille ja muistaa nuo ohikulkeneet ihmiset. Tällä reissulla kävi jopa niin, että törmäsin Trasteveressä samaan kodittomaan mieheen ja hänen koiraansa, jotka olin ikuistanut ihan viereisellä nurkalla edellisellä kerralla syksyllä 2012. Siinä oli kuitenkin sen verran alkoholinhuuruinen tilanne tällä kertaa päällä, että en tällä kertaa tohtinut häntä etsimeeni sihdata.

Mutta kyllähän sieltä tälläkin kertaa laitapuolenkukija jos toinenkin muistikortille tarttui. Tuntuikin, että kuvasin vuoronperään Chanel-mummoja ja katukiveyksillä koko omaisuutensa kanssa istuneita kodittomia.

1538854_10152151814863955_1882760492_n

1017356_10152151814093955_1420180163_n

Nämä kaikki kuvat on siis otettu yhdistelmällä PEN E-PL5 + 45 mm 1.8 -objektiivi ja vähäisen kuvankäsittelyn olen hoitanut iPadilla Snapseed-ohjelmalla. Onkin ihan loistavaa, kun pienten ja kevyiden vehkeiden ansiosta kuvia pääsee viimeistelemään jo heti matkalla.  Siirsin melkeimpä aina hotellilla käydessäni uudet kuvat heti iPadille, jotta pääsin selamaan ne innoissani läpi isommalta näytöltä.

Lemppariotoksia tuli tietenkin jaettua heti lähes reaaliajassa Instagramissa ja Facebookissa. Ihanan nopeaa! Olihan se toisaalta ihanaa se filmiajan kiduttava odotus, kun vihdoin matkan jälkeen lähetti kuvat kehitettäväksi, mutta minulle valokuvat ovat nykyään niin iso osa matkustamista, että iloitsen suunnattomasti nykytekniikasta.

71512_10152151813658955_1087887406_n

1619606_10152151808888955_921001390_n

1654906_10152151814768955_121026027_o

Näitä kuvia katsellessa ja muistellessa sitä fiilistä, kun huomaa saaneensa vangittua jonkun hyvän hetken nuseekins itten jälleen matkakuume. Pääsisinpä johonkin itselleni uuteen kaupunkiin muutamaksi päiväksi ihan vaan rauhassa yksikseni katuja kamera kädessä käyskentelemään. Se olisi täydellistä. Yritän kiivaasti miettiä kuinka tämän lempparikuvauslajinsa oikein kääntäisi rahanarvoiseksi! :D

1661430_10152151810273955_1060788668_n

1620589_10152151810498955_1004908971_n

Ihan kaikista lemppareimman Rooma-kuvan jätin vielä tästä postauksesta pois. Se ansaitsee ihan oman tilansa. Se on kuva, jonka napattuani teki mieli tanssia iloista voitontanssia. Täydellinen hetki. Mutta olihan näitä hienoja ohikiitäneitä sekunnin sadasosia tässäkin.

Lisää Rooma-kuvia viimeisimmältä matkalta TÄSSÄ POSTAUKSESSA.

Kommentit (11)

Iida

Nää on kyllä tosi upeita kuvia! Mua vaan mietityttää aina tällaisia kuvia ottaessa (ja julkaistaessa), että onko se laillista? Onko laillista julkaista vieraista ihmisistä (oletattavasti ilman lupaa) näin tunnistettavia kuvia?

Mua tää mietityttää erityisesti sen takia et itsekin mielelläni ottaisin tällaisia katukuvia ihmisistä ja mahdollisesti myös julkaisisin!

On ihan laillista ja sallittua.

http://www.journalistiliitto.fi/journalisti/lehti/2010/06/artikkelit/min...

Myöskin kuvien julkaiseminen on sallittua tietyin poikkeuksin:

Rikoslain (24. luku, 8. §) mukaan “rangaistavaa on yksityiselämää koskevan kuvan esittäminen joukkotiedotusvälinettä käyttämällä tai muuten toimittaminen ihmisten saataville siten, että teko on omiaan aiheuttamaan vahinkoa tai kärsimystä loukatulle”.

Mikäli nyt joku noista kuvaamistani henkilöistä kokisi, että kuva loukkaa hänen yksityisyyttään tai aiheuttaa hänelle vahinkoa, olisi kuitenkin hyvin olematon todennäköisyys, että asia johtaisi muuhun kuin kuvan poistamiseen blogista ja muista paikoista joissa olen sen julkaissut. Mutta ihminen omana itsenään kadulla tekemättä mitään sen järisyttävämpää ei kyllä millään tavalla oikein voi olla loukkaava tai kärsimystä aiheuttava kuva.

Tämä nyt on tietysti Suomen laista, mutta käsittääkseni ainakin Euroopassa on aika pitkälti sama meininki tässä asiassa. Jonnekin lähi-itään matkatessa varmasti ottaisin aiheesta tarkemmin selvää.

Iida

Kiitti paljon! :) Oon miettiny tätä asiaa ja arvelinkin et sä tietäisit :D Nyt voinkin ruveta kuvaileen ihan hyvillä mielin!

(ps. toi punainen mummo on mun lemppari!)

Hessu

Itseasiassa, vaikka kuvien ottamiseen ei tarvita lupaa, niin Italiassa ja muistaakseni myös Ranskassa, kuvien julkaisemiseen ja erityisesti kaupalliseen käyttämiseen tarvitaan kuvan kohteen lupa.

Ref: Legge 22 aprile 1941 n. 633 "Diritti relativi al ritratto"

http://www.interlex.it/testi/l41_633.htm

Tämä koskee siis erityisesti kuvia, joissa kohde on kuvan pääkohteena (ns. muotokuva) eikä vain satunnaisesti osunut kuvaan jonka pääkohteena on joku muu asia.

Ref: http://www.comefarea.it/fotografia-digitale/aspetti-legali-della-fotogra...

Laitoin italian kieliset lähteet tähän, google kääntää valitettavan kankeasti mutta ehkä ymmärrettävästi...

täytyypä tutustua noihin juttuihin..

Mutta mitä kaupalliseen käyttöön tulee, niin siihenhän nyt on toki oltava kuvatun henkilön lupa täällä Suomessakin. En sitä vain erikseen tuossa yllä maininnut, koska tässä ei kaupallisuutta käsitelty.

Hessu

Joo, siis kirjoitin ekassa kommentissa vähän typerästi että erityisesti kaupalliseseen käyttämiseen, koska Italian lainsäädännössä ei ole kyse siitä ansaitaanko kuvalla, vaan siis ihan mistä tahansa julkaisemisesta. Tuo lakiteksti on vapaasti käännettynä suomeksi näin: "kuvaa ei saa julkaista, kopioida tai asettaa myytäväksi ilman kuvassa olevan henkilön lupaa".

Toisessa linkissä selvennetään tämän lainkohdan tulkintaa mm. niin että se koskee kuvia joissa henkilö on kuvan pääkohteena ja julkaiseminen koskee mitä tahansa kuvan esille laittamista (näyttelyt, valokuvakilpailut, internet, jne) oli kyseessä ammattilainen tai harrastelija.

En ole juristi, mutta puhun ja ymmärrän italiaa sujuvasti.

Muistelen, että Ranskassa olisi jotain saman tyyppistä lainsäädäntöä, mutta ranskankielen taitoni eivät riitä lähteiden hakemiseen netistä. USAssa uskoisin myös vaadittavan lupaa...

Kannattaa tosiaan tsekata mikä tilanne eri maissa on. Euroopan sisälläkään lainsäädäntö ei ole mitenkään harmonisoitua.

Ja loppuun tuuppaan vielä henkilökohtaisen mielipiteeni, vaikkei sitä kukaan haluaisikaan kuulla, että vaikkei laki lupaa vaatisikaan (kuten Suomessa ei vaadikaan), niin olisihan se kohteliasta pyytää kohteelta julkaisulupaa, jos henkilö on kuvan pääkohteena.

Minunkin mielestä nämäkin sun kuvat ovat hienoja, mutta niiden julkaiseminen on kyllä vähän arveluttavaa.

kiitos käännöksestä, en ollut ehtinyt italiaa osaavaa äitiäni sitä minulle vielä tekemään.

Hmm. Nämä lisätiedot pistävät tosiaan jatkossa miettimään asioita ja toimimaan eri tavalla. Näitä jo julkaistuja kuvia en kuitenkaan aio poistaa.

Marjukka

Mä siis kanssa niin tykkään näistä sun tuokiokuvista!

Paitsi että aion vaatia sinut edesvastuuseen Rooma-kuumeesta, varsinkin mikäli se johtaa toimenpiteisiin:D

Chanel-mummot jaksaa mua aina vaan ihmetyttää - ehkä vertaan heitä liikaa meidän suomen herttaisiin mummoihin. Tälläinen valokuvaus on matkoilla parasta ja mun mielestä paras tapa saada lukijat mukaan matkalle. Ja eihän tuosta nopeasta kuvien jaosta haittaakaan ole, reaaliajassa kuvia on aina mukava katsella :)

hannamaria

www.hannamariav.com

Seuraa 

Tätä vuonna 2007 perustettua tyyli-/lifestyleblogia kirjoittaa 35-vuotias kenkäfriikki, jonka mielestä kenkien kuuluu aina näkyä.
Pukeutumistyylin lisäksi blogissa metsästetään toisinaan myös parempaa kuntoa, kauneutta, kulttuurielämyksiä ja uskoa itseen ja tulevaisuuteen.
Motto on kuulunut jo vuosia, että "vaikka paino vaihtelee, niin laukut mahtuu aina!"

------------------------------------------------------

veera @ tyyliametsastamassa.fi

------------------------------------------------------

Tyyliä metsästämässä somessa:

Facebook / Instagram

Blogiarkisto

2017
2016
2015
2014
2013
2012
2011
2010

Kategoriat

Instagram