Olen kyllä ollut melkoinen SATC-fani mitä tulee itse televisiosarjaan, mutta moneen kertaan uudelleen lämmitetty nakkikeitto ei ole oikein mieleeni. Tästä syystä Sex And The Cityn kakkosleffan odottelu ei saanut minua mitenkään erityisesti kihelmöimään jännityksestä. Kuulun kuitenkin skeptisyydestäni huolimatta siihen helposti höynäytettävien heimoon, joka ei voi jättää leffasarjojen muita osia katsomatta, mikäli olen erehtynyt katsomaan yhden. Tämä siitäkin huolimatta, että tiedostan useimmiten kyseessä olevan pelkästään julkea ryöstö haaleaksi mikrotetun keitoksen nimissä. Mutta niin minä vain kävelen lampaan lailla lippuluukulle luovuttamaan rahani ja näin tein tietenkin myös Carrien, Mirandan, Charlotten ja Samanthan uudelleen tulemisen kohdalla.

Ajattelin jo jossain vaiheessa, että odottelisin rainan DVD-julkaisua, mutta onnetar tavallaan puuttui peliin. Indiedays sai leffaa markkinoivalta taholta kaksi leffan puvustuksesta sun muusta kertovaa kirjaa (Sex And The City 2 The stories. The fashion. The adventure.) meille bloggaajille arvottavaksi ja onni suosi minua. Aloinkin samontein ilouutisen kuultuani miettiä, että en minä halua nähdä kaikkia Carrien asuja kirjasta ennen elokuvan katsomista ja niimpä minun oli pakko pistää viime keskiviikkona Facebookiin kutsuhuuto, josko joku ystäväni lähtisi seurakseni katsomaan mlekoisesti parjatunkin elokuvan. naamakirja on tehokas väline seuranhaussa ja leffaseura ilmoittautuikin n. 5 min kutsuhuudon julkaistuani.

Koska suuria odotuksia elokuvan suhteen ei ollut, en myöskään pettynyt. Sai syödä popcornia, pari vanhasta kunnon satc-fiiliksestä muistuttavaa keskustelun pätkääkin nähtiin kaiken perhe-elämän vaikeudesta ja tylsästä parisuhteesta ulisemisen välissä. Sinkkunelikolle on tullut ikää ja se näkyy ja kuuluu, mutta niinhän sen kuulukin mennä. Ksymys vain kuuluu täytyykö siitä vielä tämänkin jälkeen vääntää elokuvia. Miten olisi SATC-grannies vuonna 2040?

Mutta siihen kirjaan siis! Eihän siitä nyt kuitenkaan mihinkään pääse, että ne lukuisat asujen vaihdot kiinnostavat ja on mielenkiintoista bongailla mitkä Carrien päällä nähdyistä asusteista tai vaatteista tunkevat kauppoihin edullisina kuluttajaversioina. Aloituskohtausessa valkoisen Halstonin mekon seurana nähdyn värikkään kaulakorun halpiskavereita ainakin oli tarjolla jo Vero modassakin.

kirja

satc_carrie

satc_samantha

satc_miranda

Tykkäsin elokuvassa erityisesti mirandan asuista ja siitä huolimatta, että olen kokenut keltaisen aina todella vaikeaksi väriksi, en voi olla kuolaamatta tuota kuvassa näkyvää Bottega Venetan räväkän väristä mekkoa. Upea.

satc_kengat

satc_hylly

Asujen lisäksi kirjassa esitellään tietenkin leffassa nähtyjä hahmoja ja kuvauspaikkoja etunenässä tietenkin Carrien asunto/asunnot. Vaikka pari kuumaa miestäkin elokuvaan mahtui, niin kiivaimpia sydämentykytyksiä taisi kuitenkin aiheuttaa Carrien uskomaton vaatehuone kenkähyllyineen. Mitä muuta voisi nainen toivoa. Ehkä ne kaikki upeat kengät sinne täytteeksi.

Lehdistönkin huomioiman Anne Kyyrö Quinnin suunnitteleman rahin lisäksi lavasteisiin oli näköjään livahanaut muutakin suomalaista designia. Itse elokuvaa katsellessa en laukkua huomannut, mutta kirjan kuvasta bongasin Carrien hyllystä Marimekon clutchin. Miten on Ilta-sanomat sun muut tämän missanneet? Kyllähän tälläkin cameo-roolilla nyt nostettaisiin suomalaisten kansallista itsetuntoa taas ainakin sata pykälää ja kyseisen esiintymisen soisi ilmenevän joka kerran Marimekosta puhuttaessa vähintään seuraavien 50 vuoden ajan. ei niitä Jackie Kennedyn raitapaitaostoksiakaan ole vieläkään unohdettu kuten ei myöskään Hanna Sarenin puukenkien tai Marimekon Tantsu-kankaan SATC-esiintymistä. Ne Carrien jalassa nähdyt Hanna Sarenin kengät muuten muistetaan mainita Sarenista kirjoitettaessa niin uskollisesti, että pistää jo miettimään  onko kyseinen suunnittelija oikein muuta mahtanut saavuttaakaan. Joskus nämä hehkutukset vaan alkavat jo kääntyä itseään vastaan. Tästä käytiin pitkät keskustelut terassilla viime perjantaina.

Mutta palatakseni vielä elokuvan vaatteisiin pitää sanoa, että enemmän kuin inspiraatiota omaan pukeutumiseeni taisin saada pakkomielteen siitä mitä haluaisin nähdä muruni päällä. Eräs komea sankari keskellä aavikkoa sai minut vakuuttuneeksi, että mieheni voisi kenties kaivata kesäksi valkoista, rentoa ja ryppyistä pellavapaitaa jonka käärityt hihat paljastaisivat käsivarret. (kohta joka sattuu mun mielestä olemaan yksi mies vartalon seksikkäimpiä ruumiiosia) Pitää kysellä mitä mieltä mies olisi tämän vaatefantasiani toteuttamisesta.

Edellisen kerran kun elokuva sai minut ehdottelemaan vaatteita miehelleni oli kyseessä ei enempää eikä vähempää kuin James Bond. Koitin ehdotella miehelle smokin vuokraamista ja leikkipistooli toisessa ja martinilasi toisessa kädessä pitkin asuntoa hiipimistä. Ei lämmennyt mun ehdotuksille. Kumma heppu. Ehkäpä tuo kesäpaita menis paremmin läpi. Peukut pystyyn ladies!! ;D

Kommentit (18)

Tsiisus Veera. Tämä oli ehkä paras ikinä kirjoittamasi juttu. :D Luin tätä aivan vedet silmissä ja paasasin parhaita kohtia täällä toimistolla ihan ääneen, että muutkin kuulisivat. Oot niin huippu! :D

Veera

:D kiitos kauheasti. joskus harvoin näppiksestä vähän värikkäämpääkin tekstiä.

Vierailija

Leffaa en vielä ole nähnyt ja taitaa varmaan jäädä katsomattakin tältä kesältä, mutta se mistä kiinnostuin on nuo vadelmanpunaiset kengät joita olet käyttänyt kuvausreksiviittana. Täydelliset! Mistä moiset voisi löytää vai voiko löytää mistään?

Veera

nuo pinkit kengät ovat kotoisin henkkamaukasta ja ostettu viime vuoden puolella, joten ei välttämättä ykllä enää löydy. mutta niillä kyllä välillä toistuu samat mallit uudelleen, että jos hyvä tuuri käy niin saattavat tehdä paluun esim. jossain toisessa värissä.

Veera

mahtaisko jossain vaiheessa tulla esim. suomalaisen kirjakerhon tarjontaan. Mutta netistähän voi ainakin tilata. Amazon, Bookplus, Adlibris..

Vierailija

heh, tää oli hauska juttu, hyvin kirjoitettu tosiaan, etenkin toi viimeinen kappale irroitti naurunpyrähdyksen:D

Veera

mielikuva miehestäni hiipimässä pitkin nurkkia smokissa hymyilyttää kyllä itseänikin. ;)

Luin jostain toisesta blogista, jos nyt enää oikein muistan, että leffassa vilahtaisi Maija Louekarin suunnittelemasta kuosista valmistetut verhot :) Siis olisiko ollut just siellä Carrien asunnossa..

Täytyy toivoa, että tuo kirja löytyisi myös kirjastosta jossain vaiheessa, toisaalta olisihan se aika komiaa jos tuo löytyisi omasta kirjahyllystä :)

Veera

itselle ei verhot ehtineet tarttua silmään, mutta eivätpä olisi ekat Marimekon verhot sarjassa.

Ei tuo kirja näyttänyt olevan pahan hintainen verkkokaupoissa joten sen vois ihan hyvin omistaakin. :)

Veera

kirjan hinta vaihteli verkkokaupoissa reilun parinkympin ja n. kolmenkympin välillä, eli tilaukseen vaan! :)

Mä en käy leffassa katsomassa muita kuin isojen efektien leffoja (kotona niistä ei saa samanlaista tykitystä ja visuaalisuutta irti), mut eiköhän noi sinkkuleffat tuu viimeistään telkasta sitte joskus kateltua. Ei mitään suurta hinkua oo nähä, vaikka sarjasta tykkäsinkin.

Mut käsivarret alko samantien kiinnostaa... Onneks näin kesäisin niitä hyviä näkee toisinaan livenäkin siellä täällä.;)

Veera

mä käyn kyllä katsomassa vaihtelevasti ihan kaikenlaisia leffoja teatterissa, mut toki useimmiten just ehkä valkkaa niitä efektileffoja jotka menis haaskuuseen kotitöllössä.

käsivarret.. ah.. onneks nyt on lämmintä ja paljon paljaita käsivarsia näkyvillä. ;)

Vierailija

Se oli Maija Louekarin Aarre-kuosinen Marimekon tapetti, joka oli siinä Carrien asunnossa.

Vierailija

Joo Maija Louekarin Marimekolle suunnittelema Aarre-kuosi näkyy itseasaiassa hyvinkin selkeästi Carrien vanhan asunnon eteisen seinällä. Jännä, että siitä ei oo kirjoitettu missään samassa yhteydessä kuin ottomaanista, vaikka yleensä tosiaan kaikkia suomi-asioita kovasti media hehkuttaa.

Seuraa 

Tätä vuonna 2007 perustettua tyyli-/lifestyleblogia kirjoittaa 35-vuotias kenkäfriikki, jonka mielestä kenkien kuuluu aina näkyä.
Pukeutumistyylin lisäksi blogissa metsästetään toisinaan myös parempaa kuntoa, kauneutta, kulttuurielämyksiä ja uskoa itseen ja tulevaisuuteen.
Motto on kuulunut jo vuosia, että "vaikka paino vaihtelee, niin laukut mahtuu aina!"

------------------------------------------------------

veera @ tyyliametsastamassa.fi

------------------------------------------------------

Tyyliä metsästämässä somessa:

Facebook / Instagram

Blogiarkisto

2017
2016
2015
2014
2013
2012
2011
2010

Kategoriat

Instagram