Niin mukavaa kuin olisikin aina odottaa täydellisen yksilön löytymistä eikä tyytyä ensimmäiseen vastaantulevaan ihan kivaan, niin joskus vaan tarve menee toiveen edelle. Esimerkiksi oikeaa miestä tai sohvaa kannattaa etsiä maltilla eikä tuhlata aikaansa ja rahojansa huonolaatuisiin yksilöihin.  Kun taas on kyse takin tarpeesta viiman käydessä aamuisin luihin ja ytimiin, on ehkä tingittävä jostakin "unelmieni takki" -listan vaatimuksista. Muuten saattaa ehtiä paikka jos toinenkin paleltumaan.

Minä en olisi kestänyt enää montakaan aamuista pyörällä taitettua työmatkaa ilman uutta lämmikettä, joten tartuin rohkeasti Amsterdamissa vastaantulleeseen riittävästi sinne päin olevaan kompromissiratkaisuun. Sulo Vilenin tapaan minunkin päätöstäni avitti se kun halvalla sai.

takki1_amsterdam

Monta asiaa osui toki kohdalleenkin. Takki on hyvän mallinen, juuri oikean pituinen ja sen materiaali, kevyt vuori, hihansuiden resorit ja huppu tekevät siitä toimivan niin pyörämatkoille kuin ulkokuvauksiinkin. No mikä sitten on pielessä? Takin väri on makuuni ehkä hieman liian vaalea ja kokonaisuus on yleensäkin hieman pliisu ja tylsä.

Mutta, kuten plussista ja miinuksista ilmi käy, olen takkiin monelta kohtaa varsin tyytyväinen.  Tästä ostoksesta on ihan varmasti iloa sen kuudenkympin edestä, jonka siitä pulitin.

takki2_amsterdam

Takin alla pari muuta Amsterdam-ostosta. Musta neulemekko oli myöskin mukana jokin aika sitten laatimallani syksyn ostoslistalla ja sellainen löytyi useampia versioita sovitettuani hollantilaisen Sissy Boyn valikoimista. Tai no, tunikaksi ne sitä nimittivät ja myyjä kyselikin, että käytänkö kenties legginssejä, että ne kun olis tämän kanssa kivat, mutta totesin, että kehtaa sillä liikkua noinkin. Alle puetut Nanson lyhyet shortsit kuitenkin pitävät huolen siveellisyydestäni.

Kaulassa roikkuva musta-harmaa rinkulahuivi puolestaan löytyi River Islandin miestenosastolta ja valloitti välittömästi kuosillaan ja keveällä olemuksellaan. Olen huiviaddikti, joten niitä ei tunnu koskaan olevan liikaa.

Itsensä ja asujensa kuvaaminen on kyllä outoa hommaa. Toisinaan kuvat syöksevät karmeaan masennukseen, kun huomaa näyttävänsä huomattavasti pahemmalta kuin peilikuvassa, kun taas joskus ne onnistuvat kääntämän ajatukset positiivisemmiksi. Tykkäsin kuvan asusta jo muutenkin, mutta tuta kuvaa katsoessani vielä entistäkin enemmän ja tuo kompromissitakkikin on jo ehtinyt nostaa pisteitään melkoisesti.

Niinhän se menee monessa muussakin asiassa; ihan kivaan voikin ajan myötä rakastua, kun vaan antaa sille mahdollisuuden näyttää todellisen luonteensa.

Kommentit (6)

Catti

Hiukan hassua, oon ite yrittäny tehä kompromisseja ja ostaa jonkun ihan kivan takin ja ihan kivat kengät, jotta pärjäisin näissä arktisiksi muodostuneissa oloissa. Mut joo, mä en oo onnistunu. Mikään ei tunnu omalta, tarpeeksi omalta ainakaan. Ehkä sit tänään...

Mutta kivalta näyttää takki ja muukin asu. Toi takki vie sut kivasti uuteen suuntaan. Ehkä joinain päivinä susta onkin kivaa, kun se on vaalee, ettei oo niin tummaa päällä :)

Veera

Ehkä se tosiaan pimeinä talvipäivinä on ihan kiva, kun päällä ei aina oo vaan ihan synkkää mustaa. Nyt kun takki on päällä toista päivää, niin tykkään siitä taas eilistä enemmän. :)

Voithan tuunata tuota niiteillä, hakaneuloilla ja metallilenksuilla, jos alkaa jossain vaiheessa kyllästyttää :). Kyllä Porissaki varmaan on joku nappikauppa, josta semmosia löytyypi. Musta toi väri on jännä, melko lailla vaaleanharmaa, mutta sitte kumminki vähän kittiin päin.

Veera

juu samaa itsekin mietin, että jotain tuunailua vois koittaa kehitellä. en vaan vielä ihan ole keksinyt, että mitä se voisi olla...

Huila

haa, olit telkussa!=)))

ostin kans sokkarilta eilen paniikkiostostuulipuvun! tänne rannikolle jäätyy tikuksi muuten!

Seuraa 

Tätä vuonna 2007 perustettua tyyli-/lifestyleblogia kirjoittaa 35-vuotias kenkäfriikki, jonka mielestä kenkien kuuluu aina näkyä.
Pukeutumistyylin lisäksi blogissa metsästetään toisinaan myös parempaa kuntoa, kauneutta, kulttuurielämyksiä ja uskoa itseen ja tulevaisuuteen.
Motto on kuulunut jo vuosia, että "vaikka paino vaihtelee, niin laukut mahtuu aina!"

------------------------------------------------------

veera @ tyyliametsastamassa.fi

------------------------------------------------------

Tyyliä metsästämässä somessa:

Facebook / Instagram

Blogiarkisto

2017
2016
2015
2014
2013
2012
2011
2010

Kategoriat

Instagram