Edellisen postauksen asukuvista ei näkynyt tukkareuhka kovin hyvin, joten pakko pistää pari lärvikuvaa samasta kuvaussessiosta, koska oli vaihteeksi vähän eri näköinen kampaus.

Olen pitänyt hiuksiani enimmäkseen pois kasvoilta, mutta joskus harvoin jonkun mielenviirauksen saadessani innostun kokeilemaan myös naamalla roikkuvaa majavaa. Toissapäivänä sain vielä jostain päähäni pistää sitäkin versiota hieman uuteen uskoon rutistelemalla hiuksiin hieman kiharaa.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

 

Mitään sen kummempia työkaluja en tämän kepeän aaltoilun muotoilemiseen käyttänyt, vaan tyydyin ihan vaan rutistelemaan hiuksia kasaan käsin laitettuani niihin ensin jotain random kiharasprayta. Käsittelyn kepeydestä johtuen, kiharat oikenivatkin päivän kuluessa, eivätkä olleet enää näitä kuvia ottaessa lainkaan niin sykkyrällä kuin kotoa lähtiessä. Juuri rutistellut hiukset voitte tsekata tästä Instagram-kuvasta. Jotenkin tosi kasari ja kaamee, mut toisaalta jotenkin ihana. :D

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

 

En tiedä tykkäsinkö tuosta kampauksesta ihan vain siksi, että se nyt vaan oli pientä vaihtelua normaaliin vai alkoiko mua oikeesti hieman kiharat kiinnostaa. Mutta olipa syy mikä tahansa, niin saadakseni sitä vaihtelua lisää pitää mun ehdottomasti opetella käyttämään enempi esimerkiksi muotoilurautaa. Raudan avulla voisi ehkä tähänkin tukkaan saada taiottua jotain kivaa kiekuraa. Mutta mä vaan oon jotenkin ihan käsi niiden vempeleiden kanssa. Kaipaan jonkun tukanlaitto for dummies -kurssin!!

Mites mun onnettomat ruttukiharat, jes vai nou?

Kommentit (2)

ZaZa

Ruttukiharoille ehdoton jes! Näyttää tosi kivalta. Taistelin itsekin jonkin aikaa suoristusrautakiharayritelmien kanssa, mutta aika pian totesin, että meikäläisen sorminäppäryydellä ja suuntavaistolla ei vaan onnistu. Kiharapuikko taas oli rakkautta ensi kokeilulla. Helppoa kuin heinänteko ja nopeaa kuin mikä. Ja kun olen kaiken maailman ruttukiharoiden ja suttunutturoiden perään, niin tuossa ei haittaa, vaikka kihartelisi hiusosioita vähän sinne sun tänne, aina näyttää kivan huolettomalta :-). Kävin muuten jokin aika sitten hakemassa postista palkintopaketin ja se huivi on tosi ihana! Juuri sopivan kokoinen ja ihanan pehmoinen!

Seuraa 

Tätä vuonna 2007 perustettua tyyli-/lifestyleblogia kirjoittaa 35-vuotias kenkäfriikki, jonka mielestä kenkien kuuluu aina näkyä.
Pukeutumistyylin lisäksi blogissa metsästetään toisinaan myös parempaa kuntoa, kauneutta, kulttuurielämyksiä ja uskoa itseen ja tulevaisuuteen.
Motto on kuulunut jo vuosia, että "vaikka paino vaihtelee, niin laukut mahtuu aina!"

------------------------------------------------------

veera @ tyyliametsastamassa.fi

------------------------------------------------------

Tyyliä metsästämässä somessa:

Facebook / Instagram

Blogiarkisto

2017
2016
2015
2014
2013
2012
2011
2010

Kategoriat

Instagram