Niin... tulihan siellä Roomassa jonkin verran tehtyä ostoksiakin, vaikka ei varsinaisesti yritettykään ryntäillä kaupoissa. Pääasialliset ostoskadut jätettiin lähes kokonaan väliin ja poikettiin lähinnä erilaisissa pikku putiikeissa, jos tuli jotain mielenkiintoista vastaan. Porta Portesen markkinoista hieman jo kirjoittelinkin ja niiden lisäksi katukauppiaiden kojuja tuli tietysti tarkasteltua, kun kohdalle sattui.

Tässäpä sitten olisi lähes kaikki Rooman ostokseni. Joukosta puuttuu yksi Zarasta (sen verran tuli poikettua ketjuliikkeissä) ostettu pellavapaita ja läjä katukauppiailta ja markkinoilta ostettuja mikrokuituisia alushousuja ja -toppeja.

Tienasin elokuussa pari sataa ylimääräistä normaaliin verrattuna, joten sovin itseni kanssa, että sen rahan saan pistää haisemaan ostoksiin ilman mitään omantunnon tuskia.

Omenanvihreät mokkanahkaiset desert bootsit olivatkin esillä jo  yhdessä asupostauksessa. Ovat todellakin kaikkien niiden kolmenkymmenenyhdeksän euron arvoiset mitä niistä pulitin. Kannatti juosta takaisin Trasteveren jollakin pikkukujalla sijainneeseen puotiin takaisin vielä ihan reissun viime hetkillä.

Vatikaanista haluttiin kaikki tietenkin ostaa rukousnauhat. Itse päädyin tuollaiseen kirjavilla helmillä varustettuun yksilöön, joka kustansi vajaan kympin. Rukousnauhan lisäksi tärkeä vatikaanista mukaan tarttunut juttu oli vaihtorahana saatu Paavin kuvalla varustettu 50 sentin kolikko, joka piti tietenkin tallettaa.

Oransseilla pääkalloilla koristellun rannerenkaan minulle osti äiti jollain ruokakauppareissullaan katukauppiaalta. Maksoi kai huimat kolme euroa. Jostain matkamuistomyymälästä taas tarttui mukaan eurolla suloinen Pinokkio-magneetti, joka pääsi jääkaapin oveen Amsterdamista ostettujen puukenkien kaveriksi.

Oransseja pikkulaukkuja siunaantui matkalaukkuun sitten oikein kaksin kappalein. Yritin pitää silmäni auki oranssin nahkaclutchin varalta jo ensimmäisestä päivästä lähtien, mutta vaikka ihania laukkukauppoja tuli vastaan yksi jos toinenkin, ei toivomaani väriä tuntunut löytyvän. Viimeisenä päivänä sitten hotellimme lähellä oli katukauppias jonka pöytä pursui  upean näköisiä laukkuja, joten pitihän ne käydä kopeloimassa.

Kuvassa taaempana roikkuvaa korutonta clutchia piti sitten ihan jonkin aikaa käännellä käsissä ennen kuin varmistui, että se on materiaaliltaan keinonahkaa aidon sijaan, niin miellyttävän tuntoista materiaalia se oli. Vaikka pääasiassa pyrinkin nykyään ostamaan vain aitonahkaisia tuotteita, niin joskus hinnan ja laadun oikeasti kohdatessa saatan päätyä poikkeukseen ja niin kävi juuri tuon veskan kohdalla. Se nimittötäin maksoi vain kympin ja oli aika tasan sen värinen kuin toivoinkin.

No senhän tietää miten siinä käy, kun jotain etsimäänsä ei ole ensin löytänyt ja sitten vihdoin vastaan tulee se ensimmäinen toiveisiin sopiva. Heti perään niitä kaivatun kaltaisia tuotteita alkaa löytyä sitten enemmänkin.

Vain muutama tunti ensimmäise laukun ostamisen jälkeen hotellimme takana kulkevilta pikkukujilta paljastui vielä yksi laukkukauppa, jonka ovenpielessä roikkui esillä kuvassa etummaisena oleva tupsukoristeinen clutch. Aitoa nahkaa ja irtosi kolmella kympillä, joten pitihän sekin matkaan napata.

Ehdin jo miettiä, että oliko nyt ihan typerää, kun tuli ostettua kaksi melkein samanlaista laukkua, mutta sain ilokseni huomata, että kympin maksanut keinonahkainen on toista sen verran isompi, että se hotkaisee sisäänsä iPadin, joten sain sille nätin laukun.

Reissun ainoa selkeästi hieman tyyriimpi ostos oli Via del Corsolta (eli kyllä siltäkin shopping streetiltä tuli joku pätkä käveltyä) Tiber Shoes-nimisestä kenkäkaupasta löytyneet mahtavat nilkkurit. Portugalilaisen Felmini-merkin nahkaiset upeudet hurmasivat minut ensisilmäyksellä, joten ei muuta kuin onnistunut sovitus sekä 120 € tiskiin ja olin hullunlailla hymyilevä uusien kenkien omistaja.

Kengät olivat muutenkin ihan justiinsa oman makuni mukaiset, mutta tuo kirjava vuori, jonka saa kivasti käännettyä näkyville nosti ihastuksen ihan uudelle tasolle. Kenkien nahka on näin tuoreeltaan vielä melko napakkaa, joten täytynee ajaa ne sisään kiskomalla kenkien kansa jalkaan kosteat sukat ja tallustella hetken aikaa kotona.

Tiedättekö sen tunteen, kun jo sovittaessa tiedät kenkien jämäkästä olemuksesta huolimatta, että ne tulevat käytön myötä muuttumaan aivan täydellisiksi? Näiden ihanuuksien kanssa tunee oli juuri sellainen.

Viimeisenä sitten vielä tuollainen musta pikkuveska, joka tarttui mukaan jostain kenkä- ja laukkuliikkeestä jonka nimeä tai sijaintia en kuolemaksenikaan muista. Siellä oli jotain alennushommia menossa, joten pääosin nahkainen (läpän sisäpuoli ja laukun ulkopohja ovat keinonahkaa) Mulberryn Alexaa ulkomuodoltaan muistuttava laukku maksoi 39,50 €.

Itse en olisi toki edes tajunnut tuollaista Alexa-yhdennäköisyyttä ellei siskoni olisi asiasta maininnut. Minä kun en oikein ole kärryllä noista törkyhintaisista merkkilaukuista.

Mutta muistuttipa laukku ketä tai mitä tahansa, niin kiva se on. Mutta tunnustan kyllä, että kyseessä oli ihan täysin sellainen "en kyllä lainkaan tarttis enää yhtään mustaa laukkua, mutta lällällää järki, ostan silti!" -tyylinen hankinta. :D

Siinäpä niitä sitten oli. Mitään muuta neuvoa en osaa Roomassa shoppailuun antaa kuin, että kannattaa antaa kaikeinlaisille pikkukujille ja katukojuille mahdollisuus. Esimerkiksi laadukkaita nahkalaukkuja ja mahtavia nahkakenkiä myyviä liikkeitä tulee ihan väkisin vastaam vähän siellä täällä kun vaan pitää silmät auki. Voin sanoa, että olisin löytänyt esimerkiksi kymmenittäin aivan mahtavia bikereita ja saappaita, jos ei olisi tarvinnut laskea rahojaan. Kuola valui monta kertaa pitkin pikkukaupojen lattioita.

Miltä näytti hankinnat? Menikö paheksuttavaksi törsäämiseksi? :D

Kommentit (0)

Seuraa 

Tätä vuonna 2007 perustettua tyyli-/lifestyleblogia kirjoittaa 35-vuotias kenkäfriikki, jonka mielestä kenkien kuuluu aina näkyä.
Pukeutumistyylin lisäksi blogissa metsästetään toisinaan myös parempaa kuntoa, kauneutta, kulttuurielämyksiä ja uskoa itseen ja tulevaisuuteen.
Motto on kuulunut jo vuosia, että "vaikka paino vaihtelee, niin laukut mahtuu aina!"

------------------------------------------------------

veera @ tyyliametsastamassa.fi

------------------------------------------------------

Tyyliä metsästämässä somessa:

Facebook / Instagram

Blogiarkisto

2017
2016
2015
2014
2013
2012
2011
2010

Kategoriat

Instagram