Mun tukka on jo melko monta viikkoa aiheuttanut oheisenkaltaisia epätoivon ilmeitä. Olis vissiin pitänyt soitella Maikulle jo aikoja sitten, mut en oo saanu vieläkään aikaiseksi. Pieniä elvytystoimenpiteitä tuli kuitenkin kokeiltua ihan omin käsin, kun viime viikolla pidettiin Emma-Kaisan kanssa tyttöjen tukanvärjäysiltamat.

Oma kiilloton tummanruskea lähtökohtani siis näkyi ekassa kuvassa ja tässä yllä puolestaan Emma-Kaisan punainen pehko jossa oli alkanut jo puskemaan hieman juurikasvua. Muutenhan nuo E:n karvat olivat jo varsin värikylläiset ennen operaatiotamme. Mutta oltiin siis joka tapauksessa molemmat jonkinmoisen tukkavärikylvyn tarpeessa.

Tukkakatastrofiin tarjosi apua kokeiltavaksi saamani Schwarzkopfin uudet, juuri kauppoihin tulleet Live Shake it up -kestovärit. Oltiin valittu kuuden saatavilla olevan sävyn joukosta molemmille punaista. Emma-Kaisalle väri numero 589, Red Berry Passion ja mulle 488 Cranberry Kick.

Värijauhe ja litku vaan kippoon ja sitten sheikkaamaan kuin baarimikko. Muutaman kymmenen kiivaan ravistuksen jälkeen tuloksena on koko kipollinen käyttövalmista värivaahtoa.  Tuon värijauheen kippoon kaatamisessa kannattaa olla tosi varovainen, sillä itse humpsautin sen sinne vähän liian reippaasti ja taisin saada jauhepölyä hieman henkeeni. Ei kiva tunne.

Tuossa värissä on muuten erityistä se, että siinä on huomattavasti normaalia tukkavärikatkua miellyttävämpi tuoksu. Purkin kylki lupailee, että Permanent vibrant foam colour with juicy fruity scent. Eihän sitä ammoniakin käryä mikään kokonaan peitä, mutta kyllä tuossa oli myös sellainen karkkimainen tuoksu kokonaisuutta pehmentämässä.

Emmis tuossa kuvassa näyttääkin suunnittelevan sheikkaamansa drinksun kumoamistakurkkuunsa, mutta sehän toki olisi ollut tuormioksi, joten päätettiin sitten kuitenkin nauttia tuotteet ulkoisesti. Nousihan se päähän sitäkin kautta kun oli kerran tukkaväristä kyse.

Emma-Kaisan kokemus oli, että vaahtokoostumus oli miellyttävä ja sitä oli helppo levittää hiuksiin käsin. Hiusrajat käytiin sitten vielä läpi sudin kanssa jotta saatiin varmasti kaikki pikkuhiuksetkin värikylpyyn.

Siinä missä E:n mielestä väri oli helppoa siistiä levittää, niin mun kohdalla taas tuo vaahto osoittautui todella sotkevaksi tavaraksi.  Tai siis mä oon ilmeisesti vaan melkoinen rähmäkäpälä. Mutta jotenkin mä onnistuin pudottelemaan sitä vaahtoa käsistäni vaikka minne.

Värin annostelukin oli itselläni jotenkin hukassa ja sen vuoksi vaahtoa valui pitkin korviani ja kaulaa. Onnistuin siis vaahdon avulla sotkemaan itseäni ja paikkoja melkoisesti. Eli itseni kaltaiselle rähmäkäpälälle sopii kyllä paremmin väri joka on sellaisessa purtilossa, että sitä voi tuutata siististi suoraan päähän. Mutta vakaampikätiset tyypit varmasti pärjää hienosti tämänkin töhnän kanssa.

Karvojen imiessä värin vaikutusta itseensä oli kätevästi aikaa ottaa urpoja kuvia, juoda punkkua ja lukea akkainlehtiä.

Ja tukanpesun jälkeen voi sitten yrittää ottaa itse kuvia uudesta tukastaa, kohteeseen kuitenkaan juuri osumatta.

Ei tuolloin värjäysiltana saatu aikaiseksi ottaa "jälkeen"-kuvia, joten napattiin nämä kököt kuvat sitten eräänä huonona tukkapäivänä kun oltiin suuntaamassa studioon Sovitukoppia tekemään.

Näissä kuvissa näkyy kuitenkin kivasti se, miten hyvältä väri näyttää edelleen muutaman pesun jälkeen. Joidenkin kokeilemieni värien kanssa kun on tuntunut siltä, että väristä lähtee se paras terä heti ekaa kertaa pestessä. Tämä väri näyttäisi kuitenkin ainakin puolentoista viikon kokemuksella pysyvän varsin hienosti.

Omissa hiuksisani lopputulos oli selkeästi entistä tukkaa punaisempi ja väristä tuli mielestäni oikein kiva. Väri on siisti ja muilta osin tasainen, mutta vaaleammat raidat toki ottivat muita hiuksia vielä kipakamman värin.

Emma-Kaisa pelkäsi aluksi hieman sitä, että tulisiko hiuksista liian tummat, mutta lopputulos oli hiusten kuivuttua loppujenlopuksi kuitenkin mieleinen. E iloitsi erityisesti siitä, että väri otti todella hyvin kiinni myös hiusten tyveen ja tyvi värjäytyi oikeasti saman väriseksi muun tukan kanssa eikä jäänyt sellaista tympeää värirajaa.

Eli hienosti antoi väri vähän ensiapua katastrofikarvoillemme. Emma-Kaisa haki sitten tällä viikolla vähän lisätukkaa päähänsä ja taltutti sivumarsunsa taas siistiksi siiliksi, mutta itselläni kampaamoreissu on siis edlleen varaamatta. Voisin huomenna ottaaitseäni niskasta kiinni. Tai ennemminkin ehkä sieltä niskatukasta.

PS. Postauksen tukkavärit siis saatu Schwarzkopfilta

Kommentit (2)

Chenille

Huomasitteko nuissa väreissä että poispesun jälkeen olis esim pyyhkeet värjäytynyt? Itse käytän nuita Live Color perinteisiä hiusvärejä, juuri punaista, ja vaikka kuinka pesen aina on pyyhkeet punaisia vielä kolmannenkin hiustenpesun jälkeen.

mulla ei ainakaan irronnut enää mitään pyyhkeeseen. Ja mullakn on ollut joskus sellaisia tukkavärejä että on esim. tyynyliinakin värjääntynyt tms. mutta tämä kyllä jämähti vaan tukkaan. :)

Seuraa 

Tätä vuonna 2007 perustettua tyyli-/lifestyleblogia kirjoittaa 35-vuotias kenkäfriikki, jonka mielestä kenkien kuuluu aina näkyä.
Pukeutumistyylin lisäksi blogissa metsästetään toisinaan myös parempaa kuntoa, kauneutta, kulttuurielämyksiä ja uskoa itseen ja tulevaisuuteen.
Motto on kuulunut jo vuosia, että "vaikka paino vaihtelee, niin laukut mahtuu aina!"

------------------------------------------------------

veera @ tyyliametsastamassa.fi

------------------------------------------------------

Tyyliä metsästämässä somessa:

Facebook / Instagram

Blogiarkisto

2017
2016
2015
2014
2013
2012
2011
2010

Kategoriat

Instagram