Tällä viikolla on saanut lukea mediasta jos toisestakin tänään perjantaina ensi-iltansa saavasta Arto Halosen elokuvasta Prinsessa. Tuo Kellokosken mielisairaalan pitkäaikaisimmasta potilaasta Anna Lappalaisesta kertova elokuva alkoi kiinnostaa itseäni jo joskus pari vuotta sitten, kun luin artikkelin Prinsessan vaiheista ja Halosen haastattelun tekeillä olleen elokuvan taustatyön tiimoilta.

Skitsofreniaan jo hyvin nuorena sairastunut Lappalainen julistatui prinsessaksi ja eli koko loppuelämänsä tuon oman harhansa vallassa nimittäen läheisiään ja hoitajiaan milloin keiveiksi, milloin hovineidoikseen. Erilaisten hyvin kokeilevienkin hoitojen epäonnistuttua mielisairaalan henkilökunta hyväksyi tilanteen ja antoi prinsessan elää mielikuvituksensa mukaisesti.

prinsessa

Elokuvan pääosaa esittää Katja Kukkola

Lappalaisen kerrotaan vain joitakin päiviä ennen kuolemaansa todenneen, että "en minä mikään prinsessa ole. Mä olen Lappalaisen Anna." Mahtoiko Prinsessa siis oikeasti ollakaan harhansa vallassa vai kehittikö hän mielikuvitusleikkinsä ainakin osittain tietoisesti? Sitä ei varmaan kukaan tiedä, mutta yksi asia lienee varmaa: Prinsessan roolillaan Lappalainen väritti sairauden ja rankkojen hoitojen sävyttämää sairaalaelämäänsä edes hitusen siedettävämmäksi. Tiara päässä, helmet kaulassa ja oma hovineito vierellä elämä tuntui varmasti astetta aurinkoisemmalta. Mielikuvituksen voima kun on mittaamattoman suuri.

Tämän elokuvan tahdon siis ehdottomasti nähdä. Ja Kellokosken Prinsessa -kirjakin kiinnostaa. Onko joku sen kenties jo lukenut?

Vaikka kellokosken Prinsessan tapauksessa olikin kyse mielikuvituksesta keinona selvitä vakavan sairauden kanssa, niin ei pidä unohtaa mielikuvituksen voimaa pienempienkään epämiellyttävien arkisten asioiden kohdalla. Itse olen viime päivinä värittänyt todellisuuttani siedettävämmäksi mm.  kuvittelemalla asuni hieman toisenlaiseksi.

2010_09_09_asu

Rakastuin kesällä farkkushortseihini enkä halunnut luopua niistä vielä. Shortsit + sukkahousut yhdistelmä on aina jostain syystä hieman puistattanut minua, joten en halunnut lähteä sille tielle. En ollut kuitenkaan valmis hautamaan ylimukavia farkkupöksyjäni vielä kaapin perälle.

Siispä.. Kuten huomaatte, lahkeista kenkiin ei suinkaan sujahda kymmenillä mustilla deniereillä verhotut kintut, vaan upeasti päivettyneet, kauniisti hehkuvat huippumallin sääret. (okei, tuo viimeinen oli jo ehkä hieman liikaa..)  Kun oikein keskittyy, voi hetkeksi unohtaa häiritsevät elementit ja muistella vain  paljaita kesäsääriä. Ja kas, mieli onkin jo astetta parempi kuin aamulla pukeutuessa.

Pieni tosiasioiden kieltäminen on joskus hyvästä mielialaa ajatellen. Niin on myös suklaa.

nilkkurit_sukat

Paljaista kesäkintuista fantasiointia ei tietenkään pätkääkään vaikeuta innolla kaapista kaivamani mamman kutomat villasukat!

Sukkahousut tai ei, niin omasta mielestäni nuo väljävartiset Biancon nilkkurit aivan kiljuvat kaverikseen sopivasti rutattuja sukan varsia. Ja ei, villasukat eivät mielestäni ole ristiriidassa kesäsääriharhani kanssa. On niitä villasukkkia nimittäin tullut käytettyä myös bikineiden kanssa uima-altaan reunalla espanjan auringosta nauttiessa. Kyllä toimi.

"Mutta, ei mulla oikeasti ole paljaat sääret, kyllä ne on sukkahousut", totesi hän juuri hetkeä ennen postauksen julkaisemista.

Kommentit (11)

coco

Oih, toi elokuva olisi todella mielenkiintoinen! Ehdottomasti täytyy katsoa, kun lähipiiristäkin löytyy yksi samaa sairautta poteva.

Kiva asu sinulla!! :) Terkut!

Sonja

Kävin katsomassa tuon Prinsessa-elokuvan ennakkonäytöksessä ja kannattaa kyllä käydä katsomassa!

Nelli

Vaikuttaa todella mielenkiintoiselta leffalta! En malta odottaa, että pääsisiin katsastamaan sen... Yksi epäkohta jutussasi kuitenkin iski silmään; pääroolissa nähdään Katja Küttner (ent. Kukkola), ei siis Hokkala niinkuin mainitsit!

Kiitos blogistasi, loistavaa ajanvietettä :-)

Veera

jees, hyvä kun huomasit, en tiedä msitä mä sen hokkalan olin repäissyt. :D

Mut korjasin nyt Kukkolaksi, koska sen niminen hän on ollut leffaa tehdessä. (+ en löytänyt tästä kaverin macistä noita u:n päälle tulevia hipsuja :D)

Hei just jotain tollasta voisin itsekin laittaa päälle. Ja sitäpaitti noi sukkikset passa mielestäni varsin mainiosti shordejenkin rinnalle. Nih! ;D Leffa kiinnostaa myös mua, viimeks tänään siitä tais artikkeli olla Metron liitteessä. Kivat viikkarit! :)

Veera

noh.. ehkä noihin sukkiksiisn tottuu shortsienkin kanssa. Jotenkin vaan ne ona iana hieman puistattaneet niin hetken kestää ennen kuin mieli muuttuu. :)

Pirjo

Äitini hoiti taannoin tuota 'prinsessaa' ja näinkin hänet. Ehdottomasti haluan myös katsoa tuon elokuvan.

Vierailija

En suosittele kenellekään herkälle ihmiselle tuota elokuvaa, siinä herkuteltiin kauheuksilla, joita mielisairaaloissa tehtiin potilaille. Sen aikainen hoito oli ihmisarvoa alentavaa ja julmaa. Elokuva keskittyi aivan liikaa julmuuksiin, Annasta olisi saatu varmaan ilman niitäkin tehtyä mielenkiintoinen leffa. Katsomisen jälkeen jäi inha olo.

Vierailija

Sulla on niin nahtavat kengät, juuri tuollaset haluaisin! Merkkiä, mistä ostettu??

Seuraa 

Tätä vuonna 2007 perustettua tyyli-/lifestyleblogia kirjoittaa 35-vuotias kenkäfriikki, jonka mielestä kenkien kuuluu aina näkyä.
Pukeutumistyylin lisäksi blogissa metsästetään toisinaan myös parempaa kuntoa, kauneutta, kulttuurielämyksiä ja uskoa itseen ja tulevaisuuteen.
Motto on kuulunut jo vuosia, että "vaikka paino vaihtelee, niin laukut mahtuu aina!"

------------------------------------------------------

veera @ tyyliametsastamassa.fi

------------------------------------------------------

Tyyliä metsästämässä somessa:

Facebook / Instagram

Blogiarkisto

2017
2016
2015
2014
2013
2012
2011
2010

Kategoriat

Instagram