Pitkästä aikaa tällaiset studiolla otetut asukuvat. Tykkäsin niin kovasti tänään peilikuvastani, että halusin ikuistaa näkymän. Yksin kun olin, niin piti turvautua jalustaan, vitkalaukaisimeen ja sarjatuleen. Joskus aikoja sitten jaksoin harrastaa tärä päättömyyttä enemmänkin, mutta olen nykyään laiskistunut ja otan asukuvia vain saadessani jonkun toisen kameran taakse.

Tämän päivän ohjelma koostui töiden lisäksi aamuisesta lehtihaastattelusta ja sitä seuranneesta olkapään röntgen- ja ultraäänikuvauksista. En aamulla pukeutuessani tullut kuitenkaan ajatelleeksi pyöräilyä, joten anteeksipyyntö kaikille porilaisille jotka tulivat vastaan ja näkivät enemmän kuin olisivat halunneet. :D

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Edelliselle asukuvalle vastapainoksi nyt oli sitten jälleen kokomustan vuoro. Kolttu on lähemmäs pari vuotta vanha HM+ malliston tunikana myyty asia. Tällaiselle alle 170 senttiselle riittää kyllä hienosti mekoksikin (paitsi pyörän satulaan noustessa...).

Väljälinjaista mekkoa hieman ryhdistämään lisäsin ohuen vyön ja minimaalisen väriläiskän tarjosivat jazz-vierailtani saamat Erika Worksin nahkatupsukorvikset.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

mekko-H&M+/kengät-Crocs (saatu)/korvikset-Erika Works (saatu)

Parasta päällä tänään kuitenkin oli kengät. Nämä näkyivät jo yhdessä asukuvassa pari viikkoa sitten, mutta pakko näyttää lähiluvakin ja hehkuttaa lisää. Sain siis valita mieleiset kengät melko kammottavan imagon omaavan Crocsin valikoimista.

Ne koko maan valloittaneet karmivat sämpylät olivat saaneet minutkin pitämään Crocsia suoranaisena kirosanana, mutta kummasti sitä nousee kauniita kukkasia "sontaläjästäkin".

Nämä kevyet jalkapohjia miellyttävästi hierovat kiilakorkosandaalit voittivat minut heti puolelleen ja todistivat, että ei se merkki kenkiä pahenna.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Nämä sandaalit eivät ole ainoastaan nätit, kevyet ja sirot, vaan niillä jaksaa myös oikeasti kävellä. Ja kuin kirsikkana kakun päällä, ne saavat mielestäni sääret näyttämään todella hyviltä.

Harmittaa vietävästi, että noiden punaisten versioiden pohja on sellainen tympeän vaaleanruskea. Jos samat kengät löytyisivät kauttaaltaan punaisina, syöksyisin kauppaan välittömästi.

Mitä siis näiden kenkien myötä opin? Merkiltä kuin merkiltä voi löytyä ilahduttavia yllätyksiä, joten omien ennakkoluulojensa yli kannattaa toisinaan kurkistaa.

Kommentit (15)

Heti ensimmäisen kuvan nähtyäni ajattelin, että onpas sulla ihanan solakat sääret! Eikä kaikki kunnia mene nyt kyllä Crocseille. ;)

Olen itse vielä välttynyt ostamasta yhtiäkään muovitossuja. Täytyy silti myöntää, että tänään selatessani Brandosin sivuja meinasin klikata ostoskoriin yhdet Crocsit... Nämä -> http://www.brandos.fi/crocs/cyprus-iii-11380-060-black-black/a30498

Joku silti takaraivossa kielsi ostamasta näitä. Ärf. Ehkä minäkin joskus uskallan :D

heiii, noissa sun linkkaamissa on samanlainen tuo sisäpohja kuin noissa mun kengissä. Tuntuu niiiiiin hyviltä. Kannustan uskallukseen. Kuten sanoin, voi yllättyä iloisesti. :)

maarette

Hei, kiitti hyvästä kenkävinkista. Kävinpä napsauttaan Crocsin kaupasta noi kengät, oli aleosastolla + ilmainen toimitus ja netistä löytyi vielä alekoodi, hinnaks jäi 35 ja risat.

no nepäs irtos kyllä edullisesti! Toivottavasti tykkäät niistä yhtä paljon kuin minä. :)

maarette

Pakko nyt tulla vielä hehkuttamaan, että on niin aivan ihanat jalassa!! :) Lähti muuten toinenkin tilaus crocsille, musta tais tulla nyt crocs-tyttö :D

oo, jes! Kiva kuulla, että säkin tykkäsit niistä! Mulla ne eksyy jalkaan harva se päivä ja haaveilen samanlaisista kaikissa maailman väreissä. :D

Emmi

Minkä kokoiset nuo sinun kiilakorot on? Pitäisi tilata kokeiluun itsekin :) epäröin kokojen 4 ja 5 välillä

ootas.. mä olen tilatessa ilmoittanut pr-toimistolle kooksi 37,5, eli se on oltava UK5 US7. En pysty nyt kengästä tarkastamaan, kun olen töissä ja kengät kotona.

Siis mitä, etkö muka oo yli 170 senttiä!? Oon aina kattonu sun sääriä ja ajatellu että "vaaau, olispa huimaa olla yli 175 jotta sääret näyttäis tolta..." En ehkä pääse tästä yli, miten all 170-senttisellä voi olla noin pitkät ja kauniit sääret! Nimimerkki "158,8 cm" kuittaa...

- hannamaria

hannamariav.blogspot.com

ehei, mä oon kuule niin keskimittainen kuin voi olla, 167 cm. Pidin itseäni koko nuoruuteni ihan pygmimittaisena, koska lajini oli lentopallo ja olin aina niitä joukkuueen nysiä. Aikuisiällä olen sitten vasta tajunnut olevani ihan normaalimittainen nainen ja nykyään sinut mittani kanssa.

Elä viiti, 167cm on vielä hyvä lentopalloon mutta kun otetaan mun pituus niin herranjumala... Oon nyt kuitenkin sinnikkäästi pelannut jo yli kymmenisen vuotta, kolme viimesintä vuotta harrastelijana pari kertaa viikossa. Rakastan tuota lajia silti ja aion tulevaisuudessakin etsiä jonkun porukan jossa sitä pelailla :)

Kyllä itekkin oon sinut mittani kanssa, löysin viime kesänä justiinsa sellaisen reilu 185cm mittaisen herrasmiehen ja äiskän sanat kävi aika lailla toteen - "löydät aivan varmasti jonkun monta päätä pidemmän poikakaverin". Olin itte monta vuotta sitä mieltä että eei, ei siitä tuu mitään mutta eihän sille mitään voi kun sellaseen vaan rakastuun :D Meitä on aika huvittava kattella yhessä, mutta voinpahan käyttää niin korkeita korkoja kuin pystyn eikä silloinkaan osu silmät samalle tasolle ;)

hannamaria

hannamariav.blogspot.com

Mulla kävi silleen vähän ikävästi, että kun teininä tajusin, etten kasvaisi tätä pidemmäksi, lähti lentopallon treenaukselta vuodeksi pariksi sellainen kunnon tavoitteelisuus, kun ajattelin etten ikinä voi päästä huipulle. Sittenpä sääntömuutokset toivatkin mukaan liberon hommat ja tajusin, että mullekin on käyttöä. Harmi vaan et ne tärkeet vuodet treenien suhteen meni vähän sellaisella löysällä linjalla. :P

Kyllä mä parikymppisenä pelasin yhden kauden ykkössarjaa, mutta sen pidemmälle ei ollut asiaa.

Mulle siis jäi nuoruudesta sellainen pettymys omaa mittaa kohtaan ja kesti vuosia päästä siitä fiiliksestä eroon.

Seuraa 

Tätä vuonna 2007 perustettua tyyli-/lifestyleblogia kirjoittaa 35-vuotias kenkäfriikki, jonka mielestä kenkien kuuluu aina näkyä.
Pukeutumistyylin lisäksi blogissa metsästetään toisinaan myös parempaa kuntoa, kauneutta, kulttuurielämyksiä ja uskoa itseen ja tulevaisuuteen.
Motto on kuulunut jo vuosia, että "vaikka paino vaihtelee, niin laukut mahtuu aina!"

------------------------------------------------------

veera @ tyyliametsastamassa.fi

------------------------------------------------------

Tyyliä metsästämässä somessa:

Facebook / Instagram

Blogiarkisto

2017
2016
2015
2014
2013
2012
2011
2010

Kategoriat

Instagram