Mun mamma on mahtava. Totesin eilen, että mitä ei sen kätköistä löydy, niin sitä ei tarvita. Äiti kun kaiveli varastoistaan minulle mm. jo hetken aikaa himoitsemani Block-lampun ja uuden Cliniquen puuterin lattialle pudottamani tilalle. Tänään muokkaan eilistä toteamustani ja sanon, että mitä ei mamman kätköistä löydy, niin se tekee sen.

Pistin tuossa pari viikkoa sitten neulemekossa ja sukkahousuissa kylillä humputellessani meerkille, että viima pääsi ikävästi helman alle ja meinasi vähän pyrstöä palella vaikka muuten tuntui olevan riittävästi päällä. Se on selkeästi nyt vanhuus tullut, sillä aloin välittömästi haaveilemaan villahousuista. Asia joka ei ole ennen kuulunut himoitsemieni vaatteiden top-listalle. Mutta niin minä vain yllätin itseni päivä toisensa jälkeen miettimästä kuinka mahtavat sellaiset paksut ja lämpimät sukkahousujen päälle sujahtavat lyhyet villapöksyt olisivat.

Tänään sitten kysäisin äitiltä, että mistäköhän mahtaisin sellaiset löytää ja mahdollisia ostopaikkoja mietiskellessämme huikkasi mamma yhtäkkiä, että "siitä kutistuneesta neuleestahan voisi tulla villapökät!". Joten eipä sitten muuta kuin sakset käteen, ompelukone tulille ja suunnittelemaan ensiapua lapsiraukan jäiselle persaukselle.

Lähtökohta oli tosiaan minun vanha kashmirneuleeni, joka oli ehtinyt palvella eläkepäivinään jo talviyöpaitana siihen saakka, kunnes se livahti pyykkikorista toisten mustien vaatteiden mukana salamatkustajana pyykkikoneseen ja tuli sieltä ulos pari kokoa pienempänä ja hieman huovuttuneena.

Vain parasta pyrstölleni!

Hihat veks!

Hihasta saadaan materiaali haarakiilaa varten.

Näyttää jo nyt ihan mummopöksyiltä!

Mamma keskityy ja tuumii.

Minkä kokoisen kiilan toosa tarvitsee?

Ompelukone hurisemaan ja haarakiila paikolleen + lahkeensuiden tikkaus jotta eivät lähde purkaantumaan.

TaDaaaaaa! Ihan ehdat, törkykorkeat, maailman lämpimimmät, kashmirneule-mummopöksyt!!!! Oon niin riemuissani näistä, ettei mitään rajaa. Kyllä nyt on tämän tytön hallanarka perse pakkasukolta piilossa, kun nämä kiskaiseen helmojen alle. Ja kun ei lähdetty tuota paidan helmaa lainkaan lyhentelemään, niin pöksyt yltävät kätevästi lähes kainaloihin. Siellä on lämpimän villan suojissa toosan ja navan lisäksi niin munuaiset kuin munasarjatkin. Niiden palelluttamisesta kun oli lukion bilsan maikka aina huolissaan huomautellessaan meidän tyttöjen lyhkäisistä takeista ja puseroista.

Mitään romanttista vaakamambosessiota on varmaan turha lähteä mieheltä nämä jalassa ruinaamaan, sen verran epäeroottiset kalsarit on kyseessä, mutta omaan käyttötarkoitukseensa eli ulkona lempivaatteessani (eli erilaisissa neulemekoissa) kulkiessani ovat enemmän kuin passelit. Sukkahousujen päälle sujautettuna kun ovat kätevät kiskaista jalasta pois heti sisälle lämpimään päästyään, joten ei niitä kovin suuri yleisö pääsee jalassani näkemään.  :D

Kommentit (17)

Hanna

Tämä on selkeästi joku ikäjuttu! Toivoin tosiaan äidiltäni kans joululahjaksi villahousuja - niitä saamatta - ja nyt täytyy lähteä kaupoille niitä etsimään. Ei nimittäin sopivasti pienentynyttä villapaitaa ole kehissä saati kärsivällisyyttä itsellä ompelemiseen :)

Vierailija

Aivan loistava postaus! Huumoria, käytännöllisyyttä ja jopa sananen valistusta muotoiltu blogitekstiksi. Minä ainakin jatkan päivääni hymy huulilla ja iltapäivän shoppailureissu sai yhden kiinnostuksen kohteen lisää.. :) KIITOS!

Jenni

Aina tällaisia postauksia lukiessa tulee itselleni mieleen että voi kun minullakin. Omat välit äidin kanssa ovat, minusta riippumatta, täysin poikki. Olen onnellinen sinunkin äidistäsi puolestasi <3

Teija

Koreat pöksyt! Kyllä ne äipät vaan osaa mitä tahansa ;) Tunnustan, että mulla on ihan Sokokselta ostetut lyhytlahkeiset villasilkkitms. mummopöksyt eli tuttavallisesti "mummikset". Ei sitä kolmikymppisenä enää ulkoilla pelkissä nailoneissa, villaa sen olla pitää ettei paikat jäädy :D

Marjukka

Tuli otsikosta ensimmäisenä mieleen vuoden takainen "Hyvää vappua" -postauksesi:D

Äidit ne vaan on parhaita!

(Paitsi pahoittelut Jennille ja muille syystä tai toisesta "äidittömille").

Itse käytän pitkiä hameita kesät talvet. Moni kummastelee enkö palele, mutta pitkässä hameessa on se hyvä puoli, että sinne alle jää ilmaa, joka lämmittää. Vähän sama kuin kerrospukeutumisessa. Pitkät hameet on kesällä viileitä ja talvella lämpimiä.

HeliJ

Että mä nauroin tälle jutulle! Erityisesti kuvateksti "Minkä kokoisen kiilan toosa tarvitsee?" aiheutti melkoisia tyrskähdyksiä :)

Itse olen jo 41vee enkä lähde enää kotoa ilman hattua, koska empiiristen testien perusteella jos palelee pää, palelee koko muukin eukko :(

Itse tykkään kovasti kutoa - josko sitä kutoisi itselleen villapöksyt... ;) Hyvää (ja lämmintä!!) uutta vuotta 2012!!

arjamaaria

Villahousut mulla jo on, mutta bloggauksestasi innostuneena tein miehen vanhasta villapaidasta juuri itselleni selänlämmittimen, kun fillaroin töihin. Takki nousee helposti ja haluan pitää lyhyttä kivaa takkia päällä. Ja kaupanpäälle tuli vielä hihoista säärystimet. Kyllä on näpsää.

Seuraa 

Tätä vuonna 2007 perustettua tyyli-/lifestyleblogia kirjoittaa 35-vuotias kenkäfriikki, jonka mielestä kenkien kuuluu aina näkyä.
Pukeutumistyylin lisäksi blogissa metsästetään toisinaan myös parempaa kuntoa, kauneutta, kulttuurielämyksiä ja uskoa itseen ja tulevaisuuteen.
Motto on kuulunut jo vuosia, että "vaikka paino vaihtelee, niin laukut mahtuu aina!"

------------------------------------------------------

veera @ tyyliametsastamassa.fi

------------------------------------------------------

Tyyliä metsästämässä somessa:

Facebook / Instagram

Blogiarkisto

2017
2016
2015
2014
2013
2012
2011
2010

Kategoriat

Instagram