Mä läkähdyn ja tukehdun! Ja asia ei varmastikaan parane kun lähden polkemaan kotia kohti tuolla auringonpaisteessa etenkään kun päällä on edelleen uskollisesti mustaa. Päällä tänään seuraavannäköinen setti.

reikäinen neule

Vagabondin sandaalit ovat liimantuneet kinttuihini saapumisensa jälkeen. Näin mulle aina käy, kun saan uudet kengät. Jumitan niissä innolla siihen saakka, kunnes jotkut uudet ihanammat vievät paalupaikan eteisessä. Risainen neule on jo parin vuoden takainen ostos Vero Modasta, mutta se jäi kaappiin pitkäksi aikaa, kun raivostuin siihen, että pusero tarttui joka paikkaan ja sen vuoksi reikiintyi. Tänä keväänä tajusin, että kyseinen neule nimenomaan saa lähteä purkautumaan. Mitä enemmän, sen parempi. Kuten huomaatte, olkapäällä on jo melkoiset tuuletusaukot. Ja lisää saa tulla.

Mulla tulee mustasta reikäisestä neuleesta aina mieleen Metallican Kirk Hammet. Muistan joskus teininä ihastelleeni jotain musiikkivideolla hänen päällänsä näkemääni neuletta, mutta koskaan en vielä ole löytänyt kriteerejäni vastaavaa rokkineuletta. Tästäkään nyt ei ihan Hammetin paidan veroista rokkineuletta ehkä koskaan synny, mutta jotain rikkinäistä ja sopivalla tavalla kulahtanutta toivottavasti.

Kyseinen neule kylläkin taitaa saada porttikiellon työpaikalle, sillä tänään onnistuin tartuttamaan paitani studiossa sateenvarjon (siis studiosalaman kanssa käytettävän sateenvarjon) piikkiin sillä seurauksella, että koko valo kaatui. :P Olis ivoinut tulla kallista jälkeä, mutta kuin ihmeen kaupalla valo pysyi ehjänä. Eli ei enää joka paikkaan takertuvia reikäpaitoja studioon.

Nyt ei ole aikaa höpistä enempää, sillä puolentoistatunnin päästä pitäisi olla teatterissa ja mun on vielä syötävä ja käytävä suihkussa ennen sitä. Ja tärkeimpänä tietysti polkea ensin sinne kotiin. Teatteriesitys jota menemme katsomaan on Porin Ylioppilasteatterin Sexual perversity in Chicago. Esityksiä tämän illan jälkeen jäljellä vielä kolme. Satakunann Kansan arvostelun asiasta voi lukea täältä.

Kommentit (0)

Seuraa 

Tätä vuonna 2007 perustettua tyyli-/lifestyleblogia kirjoittaa 35-vuotias kenkäfriikki, jonka mielestä kenkien kuuluu aina näkyä.
Pukeutumistyylin lisäksi blogissa metsästetään toisinaan myös parempaa kuntoa, kauneutta, kulttuurielämyksiä ja uskoa itseen ja tulevaisuuteen.
Motto on kuulunut jo vuosia, että "vaikka paino vaihtelee, niin laukut mahtuu aina!"

------------------------------------------------------

veera @ tyyliametsastamassa.fi

------------------------------------------------------

Tyyliä metsästämässä somessa:

Facebook / Instagram

Blogiarkisto

2017
2016
2015
2014
2013
2012
2011
2010

Kategoriat

Instagram