Siellä mä taas tongin hyllyjä ja ale-tankoja H&M:n mammaosastolla ja vilkuilin vainoharhaisena ympärilleni näkyykö jossain tuttuja jotka vetäisivät vääriä johtopäätöksiä osastovalintani vuoksi. Kassaneidille raskaussukkiksia ja Mama-legginssejä ojentaessakin teki mieli tuoda jotenkin ilmi, "että en mä oikeesti raskaana ole, muuten vaan tykkään näistä", mutta pidin turpani kiinni. Jos joku luulee, että olen raskaana, niin sittenhän se on vaan hyvä selitys mun mahalle. :D

Raskaushommista tulikin muuten mieleen yksi parin vuoden takainen kosmetologilla käynti.  Makasin siinä pöydällä ja kosmetologi teki minulle kasvohierontaa, jonka otteet ulottuivat välillä kaulalle. Totesin siinä sitten, että kaulanlihakset ovatkin ihan hirmuisen kipenä, johon tämä n. 50 v nainen päätti sitten heittää kysymyksen, että "niin, ootko sä just saanut vauvan?". Ihan hämilläni siinä sitten kakistelin itsestäni kieltävän vastauksen ja ihmettelin kysymystä, niin selitys oli, että "no kun sinulla on niin isot rinnat! Niistä ne kaulakivutkin varmaan johtuu.". No juu, niin varmaan kuule johtuukin, mutta päättelit sitten, että isot tissit = vasta synnyttänyt. Ei yhtään tahdikkaampi kysymys kuin klassinen "koskas teidän vauva syntyy?", jos ei vatsan sisällöstä ole kysyjällä mitään varmuutta.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

No mutta tuon tahdikkaan tarinan voisi tietysti esitellä vielä tämän päiväiset rievutkin. Jalassa oli ne Mama-osaston aletangosta kympillä löytämäni mustaa ja viininpunaista yhdistelevät leopardikuosiset leggarit. Olen pysytellyt hirveän pitkään poissa leggingseistä muualla kuin kotona, mutta nyt taas jotenkin kaikenlaiset kuviolliset kalsarit kiehtoo.

Mekko ja korkkarisandaalit passasivat hienosti tän päiväisiin töihin. Vuorossa oli koulutushommia sisätiloissa. Onkin muuten tällä viikolla taas tosi työtön olo.. töitä kuutena päivänä. Mutta ensi viikollapa sitten hiljeneekin ja saan nauttia suurimman osan viikkoa ihan vaan omasta ihanasta seurastani.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

legginssit-H&M Mama/mekko-De Bijenkorf/rotsi-Saki/kengät-Boutique9/laukku-Diesel (saatu)/huivi-Urban utfitters/kaulakoru-Glitter (saatu)

Näytän tossa kuvassa jotenkin vielä normaaliakin yläpainotteisemmalta. Ihan kuin olis hillittömät hartiat ja tissit ja sitten suhteessa ihan liian pieni perse. Voin vakuuttaa, että ei se pieni ole. Kokoasiat on muutenkin tänään vähän hämmästyttäneet, sillä kävin hyvin hyvin pitkästä aikaa puntarilla ja se näytti lähes viis kiloa vähemmän kuin edellisellä kerralla. Mulla on siis huomaamatta pudonnut paino kesän  ja syksyn aikana. Oliskohan tää nyt sitten sen Thyroksiinin tekosia?

Hienosti jaksoin koko päivän korkkareilla, mutta nyt onkin sitten siitä palkintona rakko molemmissa päkiöissä. Ei taida olla korkkaripäivä huomenna..

Tuohon postauksen alussa olleeseen kertomukseen palatakseni, onko teille koskaan ihmiset töksäytelleet tuon kaltaisia kysymyksia tai oletko itse mokannut utelemalla esim. raskaudesta? Hyvät tarinat jakoon!

Kommentit (17)

Mari

Olen aika pidättyväinen ihminen ja mulla on tapana stressata ja nolostella turhia pikkuasioita. Mutta jostain syystä en osaa nolostella jos joku luulee mun olevan raskaana, vaikka olenkin vain lihava.

Taannoin olin hammaslääkärissä ja ennen puudutuksen laittamista lääkäri sanoi "Minun on pakko varmistaa, että ethän ole raskaana." Tajusin vasta myöhemmin ettei se ollut rutiinikysymys vaan että hammaslääkäri ei ollut 100 %:sen varma johtuiko isokokoisuuteni vain lihavuudesta vaan päätti varmistaa olenko pieniin päin. Itse ajattelen tuosta tilanteesta vain, että lääkäri teki ihan oikein varmistaessaan etten odota lasta. Olisihan se aika karmea tilanne jos olisinkin ollut raskaana ja lapselle olisi aiheutunut vahinkoa.

hmm

Kyllä tuo mahdollisen raskauden tiedustelu ihan rutiinikysymys on. Itseltäni on kysytty tänä vuonna varmaan 5 kertaa, vaikka olen tosi hoikka ja siro. Mutta on lääkärin velvollisuus kysyä nuorelta naiselta esimerkiksi ennen röntgeniä tai ennen kun määrää lääkettä joka voi aiheuttaa sikiövaurioita. Eli ei liity mitenkään painoon tai ruumiinmuotoon tämä kysymys :)

Olen onnekseni huomannut yhden mokan (onneksi sikäli, että nykyään yritän välttää): jos näen jonkun oikein laihan ihmisen, saatan alkaa ihastelemaan vaikkapa että "oi kun sinä oletkin hoikka/hoikistunut".... Vaikka kuinka tarkoitan sen kehuksi, en voi tietää, miten toinen sen ottaa. Voihan olla, että joku sairaus on kuihduttanut. Ei varmaan ole kiva laihankaan ihmisen jatkuvasti kuulla siitä?

Pahin, mitä olen kuullut, on se, kun sukulaistäti kysyi pullukalta sisareltani, että "vieläkö sulla on se sama mies, kun olet edelleen noin lihava?" Mutta tädin tietäen ei kannata alkaa itseä, hyväähän se vain tarkoittaa...

Kun kirjoitit tuosta epäsuhdasta ylä- ja alakropan suhteen.... tuli mieleeni, että kiinnostaisiko sinua vastata "haasteeseen", jota pohdin (hyvin yksinkertaistaen kylläkin) omassa blogissani. Jos innostut, olisi kiva nähdä myös sinun kuvasi/näkemyksesi asiasta. Pellavasydämen Mervi

Minna

Olin teininä tosi laiha, ja sain kuulla jatkuvasti sitä kuinka pieni ja hoikka olen. Kuulin kuinka jalat ja ranteet on niin hoikat että voivoi.... En tykännyt kuulla siitä yhtään, koska teini-iässä sitä enemminkin haluaisi jo naisen muotoja eikä olla mikään luikku, minun kohdallani oli ainakin näin kun kehityin aika myöhään :D. Joten kyllä, laihaksi kutsuminenkin voi olla tosi loukkaavaa. No, onneksi olen saanut kiloja niiden aikojen jälkeen :D. Itsekin mietin joskus pitkään, uskaltaako esim työkaverille sanoa että oletpas laihtunut, koska ei se välttämättä edes ole kehu, sillä mun mielestä siinä on vähän sellainen "oi, olet laihtunut, näytätpäs hyvältä = aiemmin olit jäätävä läski, ja näytit kauheelta".

star

Olen ylipainoinen ja menin keväällä naimisiin, ja sitten syksyllä töissä oli illan istujaiset, mutta itselläni oli lääkekuuri päällä joten jouduin vaihtamaan viinilasilliset itse mukanani tuomaan zero colaan.

Seuraavana työpäivänä kolleegani lähes huutaa täydessä työpaikkaruokalassa, että hän niiiiiiiin arvasi ja niiiiiiiin tiesi, että ensin mennään naimisiin, olen pyöristynyt ja juon kolaa, että koskas on laskettu aika. Kiitos vain mutta menin naimisiin ihan rakkaudesta (en pakosta että lapsi on tulossa), Kyllä olen lihonut ja tiedätkös että syön lääkettä jonka kanssa ei saa nauttia alkoholia ja joka muuten saattaa lihottaa (tottakai sain sen sivuoireen), että aika kauan saat odotella sitä laskettua aikaa, kuten muutenkin koko tämä ruokala joka tuijottaa minua, mahaani ja supisee!

Äni

Pakko todeta, että lääkekuurin käyttäminen tekosyynä alkoholittomien juomien nauttimiselle on valitettavaa kyllä niin yleinen (tai ainakin myytti siitä), että sitä ei taida uskoa edes erkkikään, vaikka syy olisi aivan todellinen. Veikkaan, että ilman pyöristymistäkin, olisi joku supissut raskausluuloja tilanteessasi. Tokihan se on harmittavaa, mutta varsin yleistä.

star

kjoitapa huviksesi lääkekuuria jossa antabus vaikutus ja ihan vaikka listorine suuvettä... et enää sen jälkeen pidä tekosyynä!

Äni

Ei nyt tarvitse hermostua. En väittänyt että sinun tilanteessasi kyse oli tekosyystä, vaan että lääkekuuria monet oikeasti raskaana olevat käyttävät oikeastikin tekosyynä (vaikka mitään kuuria ei olisi), joten usein sivustakatsojalle tulee heti tuo mahdollisuus mieleen. Riippumatta syyn käyttäjän ulkomuodosta.

Sinänsä nurinkurista, että lääkekuuriselitystä ei tosiaan meinata uskoa, vaikka se todellinen olisikin.

Ouimi

Voi hohhoh tuota Äniä, mikä ihme vaivaa, kuulu ilmeisesti noihin tökeröihin tai on itse valehdellut raskaudestaan, mutta itse lähipiirissäni raskaana olleet eivät ole mitään tekosyitä käyttäneet ja eihän kaikki edes aina juo alkoholia, vaikka "tilaisuus" olisi. Kamalan tökerö tuo Starin työkaveri.

Äni

Olen itse vastikään palannut töihin vanhempainvapaalta, ja jouduin käymään työterveyshoitajan luona. Heti ensisanoikseen hän tokaisi iloisena: "Ensinnäkin, onnea raskaudesta!" Siinä hieman kakistelin, että en kyllä ole raskaana vaan kannan vielä vauvakiloja - joskin vauva on jo kohta vuoden ikäinen. Otin kyllä itse tuon ihan huumorilla, enkä suuresti loukkaantunut tai pahastunut. Terkkari oli varsin nolo sammakostaan. :)

nasu86

itse olen viimeisilläni raskaana ja saanut kuulla monesti ootko varma ettei tuolla ole 2 ? kommenttia tai sitten oot varmaan valtava loppu raskaudesta kun oot nyt jo noin iso tms... onneksi muutamat ovat kehuneet siroa söpöä kumpua :D mene ja tiedä mitä ne kommentoijat katsoo...

minkäs teet kun olet alle 160cm pitkä niin se vatsa vaan on ulkoneva... :)

mutta tosiaan on tilanteita joissa saisi kysyjä/kommentoija mennä syvälle itseensä ja pitää mölyt omana tietonaan kun koskaan ei voi tietää miten toinen sen ottaa!

Äni

Tämä on niin totta! Itsekin lyhyenä sain noita kaksoskommentteja. Pahin oli kun joku aivan tuiki tuntematon kadulla ohi kulkiessaan huikkasi (huusi), että onpas sulla iso vatsa, taitaa olla kaksoset!

Anteeksi nyt vain, mutta mistä lähtien on ollut ok huudella tuntemattoman ulkomuodosta kadulla? Ehkä joskus sanon itsekin jonkun kehun, jos jollain on vaikkapa kaupassa asioidessa jotain todella upeaa (kynnet, hiukset, paita...) mutta eipä tulisi edes tuollaisia kehuja mieleen huudella kadulla - saati sitten vähän tuollaisia kyseenalaisempia kehuja.

Toisaalta, eräs pitkä ystäväni kriiseili siitä, kuinka useimmat ihmiset päivittelivät hänen raskausmahansa pienuutta. Että onhan kaikki hyvin ja oivoi kuinka pieni vasta sinulla onkaan. Ei ollut kuulemma helppoa sekään. Näiden kokemuksien vuoksi en yleensä itse kommentoikaan ollenkaan raskaana olevien vatsojen kokoa (enhän kommentoi muiden mahoja muutenkaan koon perusteella), mutta tosin saatan kehua kauniiksi. :)

nasu86

juu ihan totta kyllä itsekkin monesti esim. kaupan kassalle olen todennut ompas ihanat hiukset tms. :) mutta vatsojen koon kommentointi raskaana tai ei raskaana olevalle on jotenkin niin henkilökohtaista että siinä voi satuttaa toista pahasti!

Vappu Hoo

Mulla on taas vähän toisinpäin! :D Eli olen viimeisilläni raskaana, mutta ylipainosta johtuen kukaan ei huomaa sitä (olen L-XL-kokoa riippuen vaatemerkistä). Kerroin raskaudesta töissäkin varmaan vasta rv 25 ja se tuli kaikille täysin puun takaa. Kaiken huippu oli kuitenkin se, kun kävin viime viikolla lenkkisaunassa ja kerroin naapurilleni, että saan vauvan ehkä jo parin viikon päästä, niin hän melkein tippui yllätyksestä alas lauteilta! :-D Ja mulle on veikkailtu sellaista nelikiloista vauvaa, eli kyllähän tuolla mahassa on muutakin kuin läskiä! :D

Iitanen

Toisten ihmisten paino on sellainen asia, josta pyrin olemaan puhumatta muuten kuin silloin, kun kyseinen henkilö itse ottaa sen esille. Ylipaino tai laihuus voivat olla seurauksia sairaudesta tai mielenterveydellisestä ongelmasta, ja siksi arka aihe monelle. Paras ystäväni sairastui anoreksiaan, jonka jälkeen en ole käynyt kertaakaan vaa'alla tai stressannut painoani. Jos on terve niin mitä se toisille kuuluu, paljonko painaa.

Oon itekkin ylipainoinen ja tiedostan sen varsin hyvin. Paras kaverini on taas lievästi alipainoinen ja olemme kuitenkin melkein saman mittaisia. Joskus olen hänelle kateellinen kun hän on niin pieni, mutta olen ylpeä itsestäni sillä omistan paljon lihasta. Toki paljon lihasta + ylipaino ja lyhyt mitta saa mut näyttämään hieman miehiseltä, mutten anna sen häiritä. Pystynpähän ostamaan treenipaidat miesten puolelta. Pääasia on kuitenkin että oon terve ja voin hyvin :) Ja näytät muuten kehonrakentajan malliselta tässä kuvassa, tämä oli pelkällä hyvällä sanottu! :)

hannamaria

http:\hannamariav.blogspot.fi

Tosi makeet noi legginssit. Haluu kans tuollaiset. Ei ainakaan kuvissa näytä mitenkään yliampuvilta. Kauhee trauma jäänyt työpaikan tädin leggari-kalsari-kommenteista, jätin pitkäksi aikaa kaappiin, mutta nyt taas rohjennut käyttää. Turhaan leggareita mollataan. Peukku leggareille! NIH!

Seuraa 

Tätä vuonna 2007 perustettua tyyli-/lifestyleblogia kirjoittaa 35-vuotias kenkäfriikki, jonka mielestä kenkien kuuluu aina näkyä.
Pukeutumistyylin lisäksi blogissa metsästetään toisinaan myös parempaa kuntoa, kauneutta, kulttuurielämyksiä ja uskoa itseen ja tulevaisuuteen.
Motto on kuulunut jo vuosia, että "vaikka paino vaihtelee, niin laukut mahtuu aina!"

------------------------------------------------------

veera @ tyyliametsastamassa.fi

------------------------------------------------------

Tyyliä metsästämässä somessa:

Facebook / Instagram

Blogiarkisto

2017
2016
2015
2014
2013
2012
2011
2010

Kategoriat

Instagram