Tää lähtis ihan pian murun kanssa kaupaan keräämään piknik-herkkuja kärryyn ja sitten suunnataan Kirjurinluotoon kuuntelemaan Elton Johnia ja muita päivän artisteja. Ehdin kuitenkin tänään töiden lomassa pikaisesti skannata tuon juhannuksen alla Iltalehden Ilona-liitteessä ilmestyneen jutun ja laitankin sen nyt tänne jos joku halukas ei ehtinyt lukea sitä lehdestä.

 

Ensimmäisen aukeaman löydät TÄÄLTÄ. Ja toinen aukeama TÄSTÄ.

Olen juttuun itse ihan suht tyytyväinen, mutta onhan se aina vähän oudon tuntuista kun joku muu kasaa minun sanomisistani kokonaisuuden jättäen pois mitä tahtoo ja korostaen mitä tahtoo. Valokuvaaja Roni Lehden kuvattavana oli todella mukava ja helppo olla ja se välittyi mielestäni kivasti kuviinkin. Jännää olla välillä itse kameran tuolla puolen. Sitä oppii ajattelemaan mallinpohjausta ja kuvaamista vähän toiseltakin kantilta. Kaikin puolin kiva kokemus siis koko juttu!

Kiitokset jutusta siis ihanalle toimittajalle Sinikka Tiernalle, valokuvaaja Roni Lehdelle ja tukan tötterölle vääntäneelle Maikulle! :)

 

EDIT: Ääh, en tiedä miksi nuo kuvat ei nyt aukea niin isona kuin pitäisi.. Mahtaako tekstistä saada selvää lainkaan? Koitan palata asiaan vielä tänään, jos saisin ne näkymään isompina. :P

Edit2: kyllä se Ctrl + painamalla suurenee sen verran että voi lukea!

Kommentit (38)

Nyt taitaa olla palautteen paikka :)

Kerroin joskus aiemmin, että blogisi on ainut tyyliblogi, jota seuraan.

Mie olen viimeisen kahden vuoden aikana lihonut todella paljon. Ensin äiti sairastui vakavasti ja lopulta viime talvena kuoli. Ruoka, karkit ja herkut olivat lohdukkeena. Nyt painan enemmän kuin koskaan ja se on ollut pienoinen kriisin paikka.

Mutta joka kerta, kun päivität tätä, saan iloa ja ihastelen, miten ihminen voi olla kaunis, vaikkei olekaan langanlaiha. Alan hyväksyä itseni ja oman kuvanikin ihan siun ansiosta. Joskus katson makkaroitani ja rupean haukkumaan itseäni tai peittelemään makkaroitani ja sitten ajattelen, mitä sitten. Mitä se ketään haittaa, jos makkaroissa löytyy. Miten se muka vaikuttaa mihinkään. Olen 2000-luvun alussa ollut sairas, miulla oli kilpirauhasen liikatoiminta, laihduin niin, että kaikki luut paistoivat ihon läpi ja kaikki mahdollinen oli kuopalla. Se veti olon todella heikoksi, en jaksanut edes hampaita harjata seisaallaan. Nyt voin sata kertaa paremmin kuin 25 kg sitten. (mie olen 156 cm lyhyt ja vaatekoko 42-44)

Mie muuten luin tuon tekstin :) Vedin koneen lähemmäs ja tihrustin :)

Kiitos oikein paljon hienosta blogista!

tutunkuuloisia juttuja sit sullakin. Mulla vaan toi kilppari on nyt ollut vähän laiskanpuoleinen. :P

Ei sillä koolla tosiaan oo väliä, jos on muuten hyvä olla. :)

Ansku in Ireland

i-h-a-n-a! Sa olet aina ollut mun inspiraatio mita tulee pukeutumiseen, ei pitas valittaa mita muut ajattelee. Nyt lahden 30v synttarijuhlille ja vedan paalleni lyhyen hameen, ilolla :)

Ps. Porissa kuun vaihteessa, toivottavasti tormataan!

Aivan mahtava juttu! Tykkäsin tosi paljon, upeat kuvat myös :>

Bongasin sut muuten tänään tuolla Kirjurinluodossa. Mennä viipotit koko ajan niin kovaa vauhtia joka suuntaan tai heiluit musiikin tahdissa, etten viitsinyt tulla häiritsemään. Mutta sut on bongattu! :-D

Misty

Luin tihrustaen koko upean jutun! Älä ikinä lopeta bloggaamista! Olen niin samaa mieltä kanssasi monesta asiasta.

Muistan kuinka viime kesänä yksi sukulaiseni laittoi Facebookiin, että älkää hyvät ylipainoiset naiset pukeutuko niihin legginseihin ja hihattomiin paitoihin. Waat? Kenellä on oikeus sanoa noin? Olenkin hiihdellyt viimeisen vuoden leggareissa =D

mzzzzz

Aloin itkemään kun luin lauseen "minä en ole yhtä kuin ulkokuoreni". Jokin siinä ajatuksessa kosketti niin paljon, ja tässä samalla voinkin kiittää loistavasta blogista joka antaa uskoa siihen että kyllä isompikin nainen voi olla kaunis. Itsehän käytän kokoja 46-48, ja suren sitä kuinka minulla ei ole noin sutjakoita sääriä tai rintoja jotka puskisivat vatsaa pidemmälle. Mutta aina silloin tällöin tunnen itseni kauniiksi, ja toivon että joku päivä oppisin hyväksymään itseni sellaisena kuin olen.

jos sulla ei oo just sutjakat sääret, niin sulla on sitten joku muu ihana ja kaunis kohta. Kaikilla meillä on omat hyvät paikkamme ja ne pitää vaan paikallistaa ja sitten kiinnittää huomiotaan enempi niihin kuin niihin ei niin mahtaviin. Lisää vaan harjoitusta ja itsensä kehumista peliin! :)

suikka

Miten ihana juttu! olet erittäin kaunis ulkoisesti, mutta erityisesti myös sisäisesti! Kivaa kesän jatkoa, säilytä tuo asenne ja uskomattoman hyvä olotila! :)

Kiitos kaunis! Toisina päivinä asenne on parempi ja toisina vähän huonompi, mutta näillä mennään. :)

arjamaaria

Ihana juttu!

Ja on niin totta, että kun stressaa työstä tai terveydestä niin ei todella tule mieleen, että olisi vielä stressattava ulkonäöstä. Oon itse huomannut, että jos alkaa oma ulkonäkö ärsyttää niin sillon on kaikki hyvin, sillä se on merkki että on pää niin tyhjä, että sinne mahtuu jotain noin pientä.

Ja sitä paitsi, elämä on kuitenkin niin I-Hanaa että ei sitä voi käyttää vain siihen, että suree jotain appelsiinireittä. Kiitos. Sä oot ihana!

joo, mulla ainakin on niin, että välillä jopa toivoisin, et olis aikaa surra jotain sellaista "mun tukka taipuu ihan väärään suuntaan" tasoista asiaa. En aina jaksais kaikkia isompia stressin aiheita. :P

Lellu

Sä oot mun idoli! Toivon, että minusta tulee isona Veera. Toisin sanoen toivon, että vielä jonain päivänä pystyn hyväksymään itseni sellaisena kuin olen niin kuin sinäkin hyväksyt itsesi.

Patamaija

Hih! Istuitte meidän takana eilisellä keikalla. En rohjennut kuitenkaan heittäytyä "häirikköfaniksi", vaan ihailin kauempaa:) Upea ja aurinkoinen tyyppi olet!

Suvi

Heips! Yhteinen kaveri esitteli meidät Porissa viikonloppuna ja tunnustauduin lukijaksi (muistat varmaan). En siinä viitsinyt sanoa, mutta mulle tuli ekana mielikuvana kun näin sut, että "noinko pieni se on livenä". Eli näytit näitä blogikuvia pikkuisemmalta ja sirommalta jotenkin. :)

juu muistan kyllä. Toi on tosi hassua sillä et ole ensimmäinen joka sanoo noin. Ja mä kun aina nimenomaan ajattelen kauhulla, että näytänköhän mä aina livenä jonku sata kertaa leveämmältä kuin blogin kuvissa. :D

Suski

Ihan mahtava tuo lehtijuttu, kiitos siitä! Sulla on sana hallussa, etkä pelkää pistää itteäs likoon. Se, että hyväksyt ittes juuri sellaisena kun olet, tekee susta kauniin. Niin se vaan on, että todellinen kauneus kumpuaa sisältäpäin hyvästä olosta :)

Jenni

Niiiiin hyvä tuo kommentti "hymyni on yhtä säteilevä kuin 20 kiloa sitten"! Juuri näin!

Loistava juttu & ihana Veera, you go girl!

Nyt taitaa olla halin paikka. <3 Kiitos tuosta jutusta! (Onnistuu muuten erinomaisesti lukeminen: ensin klikkasin suurennuslasia ja sitten Ctrl+hiiren rullalla suurentelin vielä - käytän Chromea.) Taitaisi pitää tulostaa se seinälle rohkaisuksi.

Vierailija

Loistavaa! Kiitos!

Olet ensimmäinen bloggari, joka on rohkeasti sellainen kun on. Suurin osa bloggareista on samaa tyyliä jäljittelevä narsisti, jotka kirjoittavat huonosti ja ovat pinnallisia.

Olet aito, rohkea ja mielenkiintoinen.

Sinulla on hyvä tyyli ja hyviä kuvia. Lehtijuttu oli tosi hyvä ja antoi sinusta mielestäni oikean kuvan. Toivon että itsekkin voisi katsoa itseään tyytyväisenä ja oppia rakastamaan itseään. Teen sen asian kanssa töitä joka päivä ja hienoa huomata, että siinä voi onnistua!

Kiitos!

Seuraa 

Tätä vuonna 2007 perustettua tyyli-/lifestyleblogia kirjoittaa 35-vuotias kenkäfriikki, jonka mielestä kenkien kuuluu aina näkyä.
Pukeutumistyylin lisäksi blogissa metsästetään toisinaan myös parempaa kuntoa, kauneutta, kulttuurielämyksiä ja uskoa itseen ja tulevaisuuteen.
Motto on kuulunut jo vuosia, että "vaikka paino vaihtelee, niin laukut mahtuu aina!"

------------------------------------------------------

veera @ tyyliametsastamassa.fi

------------------------------------------------------

Tyyliä metsästämässä somessa:

Facebook / Instagram

Blogiarkisto

2017
2016
2015
2014
2013
2012
2011
2010

Kategoriat

Instagram