Ai samperi, että kiukutti tänään punttikoulussa ja kiukuttaa vieläkin! Eikä tälle ärsytykselle ole mitään sen kummempaa syytä kuin se, että kyykkyhommat ei suju vielä niin hyvin kuin toivoisi. Mä niin haaveilen, että vielä jonain päivänä minäkin uskallan laskea perseeni lähes hipomaan lattiaa ilman pelkoa, etten sieltä enää omin avuin nouse.

Tänään kiukkua aiheutti takakyykky. Kun ei jumalauta tahdo pysyä ämmällä selkä suorassa, vaan lähtee kroppa kippaamaan eteenpäin. Ja ei vaan uskalla sitä hanuria hinuttaa edes pelkän tangon kanssa riittävän alas lattiaa kohti, kun ei ole reisissä ruutia tippaakaan. Argh!!! Turhaan mä tässä toki kiroan, koska eihän tähän mikään muu auta kuin "reeniä horo reeniä"! Mutta kyllä te varmaan tiedätte sen turhautumisen ja ärsytyksen mikä toisinaan nousee pintaan, kun vaan haluais jotain jo heti nyt.

Nyt tietenkin pitäisi kyllä muistuttaa itseä niistä minimaalisista kehityksen merkeistä joita myöskin on ollut näkyvissä. Ja itse asiassa nekin juuri  kyykyn saralla. Muistatte ehkä kuukauden takaisen nolouteni siitä, kun valakyykky ei onnistunut edes pelkän kepin kanssa ja mätkähdin nöyryytettynä maahan kesken alkulämmittelyn. No, tämä mimmipä on vähän pistänyt venytellen ja viettänyt iltaisin epämiellyttäviä hetkiä sammakkoasennossa ja maljakyykyssä ja yrittänyt saada myös viulunkielen kaltaisia pohjelihaksia vetreämmiksi. Ja kas! Liikkuvuuteni on parantunut!

Eli oikeastaan tuo alussa esittämäni haaveeni on toteutunut jo, liikkuvuuden puolesta se perseen alas vienti ilman pelkoa pyllähtämisestä onnistuu. Mutta kun mäkin haluun olla yhtä vahva kuin ne toisetkin siellä!!! Yää, yää ja vää vää. Niin, että mitä jos nyt vaan keskittyisit siihen harjoittelemiseen, etkä marisis?

Niin, se keskittyminen. Se oli nimittäin tänään vähän hakoteillä, sillä huomasin kiinnittäväni treeneissä ihan luvattoman paljon huomiota ihmisten hanureihin. Ei niihin kultainen harmonikkakisan pelivälineisiin, vaan peppuihin, takamuksiin, pakaroihin you name it. Muistan vielä joitakin vuosia sitten olleeni sitä mieltä, että tiukat urheilutrikoot miehellä on ällöt, mutta huomaan muuttaneeni mieleni. Ei niitä kyykyillä ja muilla muokattuja pakaroita ja reisiä kannata pitää siellä löysien verkkareiden alla piilossa! Ei miesten eikä naisten. Paitsi, että sitten voi toki käydä näin, että kanssatreenaajaan keskittyminen herpaantuu, kun se jää kateellisena tapittamaan sitä pebaa.

Alkulämmittelyissä kuulin takanani olevan miehen kommentoivan toiselle jostakin, että "ihan on hyvät maisemat". Sillä tuskin oli mitään tekemistä ainakaan meikäläisen hanurin kanssa, mutta kyllä mä tänään niitä kyykkyjä kirotessa aloin toivoa, että munkin ahteri joskus tuollaisen kommentin joltain irrottaisi. Joo joo, seksististä ja kaameetahan se on tuollainen kommentointi, niin kuin oli tää munkin törkeä miesten alavartaloiden tuijottelu ja täällä kommentointi. Mutta kyllä se on niin, että jos vielä joskus nään sen päivän, kun joku kehuu mun persettä, niin tietääpähän, että ei oo menny sit kiroilut kyykätessä hukkaan!  :D

Näihin levottomiin tunnelmiin, kiitos ja hei!

PS. Yksi mies olisi kyllä tarjonnut trikoiden verhoaman takamuksensa mulle kuvattavaksi tämän postauksen kuvitusta varten, mut ei kuulkaa ollu kamera mukana!

Kommentit (5)

Moikka Veera.
Löysinkin sinut hauskasti Natankin kautta:) Ihmettelin miksi olit niin hiljainen pukkarissa viime puntin jälkeen. Ajattelin vain kertoa, ettei kannata luovuttaa ja, että jos vain tahtoa löytyy, ei sinun kannata murehtia kyykkyäsi. Kaikki ovat aloittaneet jostain, yleensä juurikin nollasta. Minäkin. Eikä se valakyykky minultakaan siten vain onnistu ja tempauskyykky on painon kanssa vielä ihan hirvitys, mutta tarkoitukseni ei silti ole luovuttaa. (Vaikka välillä veetuttaakin PALJON, varsinkin kun kaikki muut osaavat ja pystyvät jo, siltähän se tuntuu)

Liikkuvuuden lisäksi kyykyn vaikeuteen liittyy myös lihasepätasapainoja, jotkin lihakset dominoivat enemmän kuin toiset ja siten vievät sinut väärään asentoon. Kyse voi myös olla siitä ettet kertakaikkiaan saa vielä aktivoitua lihaksiasi (varsinkin sitä hanuria), kaikki syy ei välttämättä ole siinä, ettei sinulla olisi tarvittavaa voimaa nousta ylös omalla painollasi. Oletko kokeillut korottaa kantapäitä? Laita kantapäiden alle n. 2,5cm korkuinen tasainen alusta ja harjanvarsi niskaan ja kokeilet kyykkyä näin. Usein se nilkkojen jäykkyys estää koko kyykkäämisliikkeen, joten tämä helpottaa hahmottamaan sitä ja antaa rohkeutta painaa kantapäitä kunnolla maata vasten.
Tsemppiä ISOSTI ja minusta on TODELLA hienoa, että haluat tehdä jotain kehollasi eikä vain niin, että jumppaat koska haluaisit paremman hanurin :D

Joo, oli vähän hiljainen fiilis, kun ärsytti niin paljon. :D
Mä itse asiassa just eilen kokeilin ekaa kertaa kyykätä niin, että oli korotus kantojen alla ja kyllä se ehkä ihan hieman auttoi.
Kai tää tästä pikku hiljaa! Nyt kiva kun uskaltauduin muullekin Puntti-Karhujen vuorolle kuin vain keskiviikon punttikouluun, joten voi alkaa käymään useammin. :)

tilppa

http://www.jtsstrength.com/articles/2014/02/06/bottom-position-squat-def...

alotin crossfitin viis kuukautta sitten ja painiskelen vieläkin liikuvuusongelmien kanssa. toki parannusta on tullut jo roimasti mutta matkaa täydelliseen kyykkyasentoon on.

yllä olevassa linkissä on syitä ja seuraamuksia kyykkyasentoon liittyen. eli varsinkin takareidet ja pakarat pitäs saada tarpeeksi venyviksi ja liikkuviksi.

ja muista olympianostojen kanssa se että urheilijat tekee monta vuotta työtä tekniikan kanssa. eli nostoja ei koskaan opi kuukaudessa tai parissa!

tsemppiä! :)

joo, tiedänhän mä että aikaa nää asiat ottaa. Olen nyt yrittänyt kovasti lisätä venyttelyä ja keskittyä kiusaamaan noita kohtia jotka aiheuttaa ongelmia. (nilkat, takareidet jne..) Pikku hiljaa eteenpäin! :)

Seuraa 

Tätä vuonna 2007 perustettua tyyli-/lifestyleblogia kirjoittaa 35-vuotias kenkäfriikki, jonka mielestä kenkien kuuluu aina näkyä.
Pukeutumistyylin lisäksi blogissa metsästetään toisinaan myös parempaa kuntoa, kauneutta, kulttuurielämyksiä ja uskoa itseen ja tulevaisuuteen.
Motto on kuulunut jo vuosia, että "vaikka paino vaihtelee, niin laukut mahtuu aina!"

------------------------------------------------------

veera @ tyyliametsastamassa.fi

------------------------------------------------------

Tyyliä metsästämässä somessa:

Facebook / Instagram

Blogiarkisto

2017
2016
2015
2014
2013
2012
2011
2010

Kategoriat

Instagram