Postasin läjän kotikuvia jo muutama päivä sitten ja tässä olisi toinen osa nurkkia ja rojuja.

20130711-222513.jpg

Keittiön ikkunalaudalla asustaa keittokirjojen kanssa erinäisiä kirppislöytöjä, kuten karahveja, vanha keittiövaaka ja mammalta saatu Pehtoori-pannu, joka on kulkenut koristamassa jo kaikkia omia kotejani.

20130711-222419.jpg

Jääkaapin ovi on myös paikka matkamuistoille, sillä usein reissuilta tarttuu mukaan jääkaappimagneetti. Rooman Trasteveren kujia esittelevä pikkuinen kalenteri on saanut kunniatehtävän pidellä näkyvillä kummipojan piirustusta.

20130711-222741.jpg

Vierashuoneen puisesta leipälaatikosta tehdyssä hyllyssä majailee isän lapsuuskodista peräisin oleva risa Muumipeikko, jolle hankin viime kesänä isän lomareissulta Fiskarsista. En halunnut Muumin olevan yksin ja surullinen. Takaa pilkottaa minun ensimmäiset kenkäni.

20130711-222749.jpg

Rakkaan isosiskoilta perityn Repsukka-nallen seuraksi Tommi nosti yhden nurkkaan jääneen muuttolaatikon (eikö kaikilla ole sellainen purkamaton loota vielä pari vuotta muuton jälkeen? :D) pohjalta löytyneen Nalle Puh -taulun, jonka siskontyttöni maalasi minulle joululahjaksi ollessaan pieni. Nykyäänhän tuokin tyttö on jo yli parikymppinen.

20130711-222812.jpg

Kaunis kattokruunu täyttää makuuhuoneen katon varjojen leikillä. Kuten monet muutkin kotimme tavarat, on tämäkin kulkeutunut meille käytyään jollekin toiselle tarpeettomaksi. Lamppu muutti meille muistaakseni Tommin äidiltä.

20130711-222827.jpg

Hattukokoelmani kaipaisi ehkä hieman kunnioittavampaa säilytystä, mutta tilanpuutteessa olen turvautunut tähän kasaan, joka keikkuu uhkaavanoloisesti eteisen hyllyllä Nalle Puh -säilytysrasian päällä. Nalle Puhin seurana hyllyllä tönöttää kolme sanomalehdestä punottua koria, jotka nielevät sisäänsä kunakin vuodenaikana eniten käytössä olevat huivit, hanskat ja pipot.

20130711-222844.jpg

Minulta aina välillä kysellään, että missä oikein säilytän kaikkia kenkiäni. Vastaus on, että lähes kaikkialla minne vain mahtuu. Vaatehuoneessa, vaatekomeroissa,  ullakolla, eteisen kenkäkaapeissa, kenkätelineessä ja myös tuossa eteisen naulakosta roikkuvassa Granitista ostamassani lokerikossa. Lokerikko passaa loistavasti etenkin kesäkenkien kuten ballerinojen ja sandaalien säilytykseen, niitä kun saa mahtumaan yhteen koloon parhaillaan kolmekin paria.

Loppuun sitten vähän tämän hetken fiiliksiä. Se olis nimittäin huomenna ensimmäinen työpäivä kolmen viikon loman jälkeen. Loman loppuminen on ahdistanut jo muutaman päivän, mutta tänään lamaannuttava ja tukahduttava tunne nousi uusiin sfääreihin ja aiheutti jo fyysistäkin pahoinvointia.

En oikein itsekään tajua miksi töihinpaluu aiheuttaa tällaisen ahdistuksen. Mulla on kivat työkaverit ja kuvaaminen ja kuvankäsittely on pääasiassa ihan mukavaa puuhaa. Mua ahdistaa ehkä lähinnä pelko siitä, ettei kaikki asiat ole kontrollissani. Lomalle lähtö on aina hullun stressaavaa, kun koitan painaa hulluna töitä viimeisinä työpäivinä, ettei minulta jäisi mitään ikäviä keskeneräisiä "pommeja" työkavereille.

Samalla tavalla sitten se loman jälkeen töihin paluu stressaa, koska en tiedä mikä minua siellä odottaa. Järjellä ajatellen siellä ei tietenkään voi olla mitään kamalaa, sillä onhan siellä työkaverit hoitanut hommia mun poissaollessakin, mutta jotain mä silti pelkään.

Mutta itse asiassa nyt kun tämän asian kirjoitti tekstiksi omien silmien eteen, alkaa järki onneksi voittaa. Mua ei voi odottaa mikään supertäyttä sähköpostia kamalampi asia. Mun työssä ei ole kyse elämästä ja kuolemasta, ne on vaan valokuvia. Mitä mä oikein siis stressaan? Menen vaan työpöytäni ääreen ja alan "lapioimaan".

Miks pitää ihmisen olla tällainen stressi-erkki? Miks ei pysty suhtautumaan työhön vaan sellaisena asiana, jota tehdään se tietty tuntimäärä päivässä ja muulloin sillä ei vaivata päätä?

Kommentit (5)

Teillä on niin nätti koti, oon ihan hirveen kateellinen! Et oo ainut jota töihin paluu ressaa vaikka tiiän, että siellä ei tosissaan oo muuta kuin se täpötäysi sähköposti :) Eiköhän siitä joskus opi pois :)

- hannamaria

hannamariav.blogspot.com

CurryKaneli

Ensiksikin kiitos erittäin hyvästä ja mielenkiintoisesta blogistasi. Olen alkanut tosin seuraan tätä vasta tämän vuoden alkupuolelta enkä ole aiemmin kommnetoinut vaikka monta kertaa olen miettinyt, että pitäisi.

Tuohon loma stressiin sanoisin, että sitä pitää oppia hallitsemaan. Olen itse lähes 20 vuotta sinua vanhempia ja aiemmin olin varsinainen stressi-erkki. Stressasin todella ennen lomaa ja töihin palaamista, mutta sitten jossain vaiheessa tajusin, että minun on tehtävä asialle jotain. Edelleenkin on lomalle lähdettäessä muistettava monta asiaa. Aloitan lomalle siirtymisen hyvissä ajoissa ennen lomaa. Teen itselleni listan, mitä pitää muistaa tehdä ennen lomaa ja siitä sitten ruksin pois aina kun olen hoitanut jonkin asian. Minulla on onneksi sijainen, joka hoitaa kiireelliset ja juoksevat asiat alta pois, joten ihan kamala kaaos ei ole kun palaan lomalta. Olen opetellut asenteen, että ei "sota yhtä naista kaipaa", eli ajattelen, että homma hoituu ilman minuakain enkä voi asioille mitään loman aikana.

Ei ole ollut helppoa ja edelleenkin välillä huomaan, että jostain se "stressi-erkki" nostaa päätään ja meinaa saada aikaan kaaoksen. Toivotavasti kuitenkin lomalta paluusi sujuu nyt kuin tanssi. Onhan vielä kauniita kesäpäiviä jäljellä. Toivon ainakin niin koska itse aloitan loman ensi viikolla.

Marjukka

Kiitos näistä tunnelmallisista palasista kotiasi.

Usein sitä ajattelee, että kun loma loppuu loppuu kesäkin. Mutta eihän se niin ole, vielä on kesää jäljellä, paljonkin, ja siitä voi nauttia paitsi viikonloppuisin niin pitkinä kesäiltoina. Moni meistä voi myös viettää pienen hetken kesää viettämällä esim. lounastauon ulkona.

eeelina

Olisi kiinnostavaa nähdä vielä yleiskuvaa kodistanne. Yksityiskohdat on kivoja, mutta kokonaisuus jää näistä vielä vähän hämäräksi. :)

Seuraa 

Tätä vuonna 2007 perustettua tyyli-/lifestyleblogia kirjoittaa 35-vuotias kenkäfriikki, jonka mielestä kenkien kuuluu aina näkyä.
Pukeutumistyylin lisäksi blogissa metsästetään toisinaan myös parempaa kuntoa, kauneutta, kulttuurielämyksiä ja uskoa itseen ja tulevaisuuteen.
Motto on kuulunut jo vuosia, että "vaikka paino vaihtelee, niin laukut mahtuu aina!"

------------------------------------------------------

veera @ tyyliametsastamassa.fi

------------------------------------------------------

Tyyliä metsästämässä somessa:

Facebook / Instagram

Blogiarkisto

2017
2016
2015
2014
2013
2012
2011
2010

Kategoriat

Instagram