Kuten jo edellisen postauksen lopussa sanoin, niin Jenni Vartiainen oli eilen aivan uskomattoman hypnotisoivan ihana. Olen kuunnellut uutta Seili levyä nyt jo pari viikkoa putkeen lähes tauotta. Jenni-putken on katkaissut ainoastaan silloin tällöin levylautaselle eksynyt suursuosikkini Amorphis. Osasinkin luonnollisesti eilisellä keikalla jo kaikki uudetkin biisit sanasta sanaan ulkoa ja mukana tuli laulettua melko antaumuksella sen minkä kuvaamiselta kerkesin.

Kuvat eivät loppujen lopuksi osoittautuneet niin kivoiksi mitä ne kameran näytöltä katsottuna näyttivät, mutta laitetaan nyt silti muutama tännekin.

jenni1

jenni4

jenni3

jenni2

Mä sitten niin kadehdin ihmistä jonka päällä tuollainen kammottavan upea kasaripaljettihässäkkä näyttää noin käsittämättömän hyvältä.

Keikka oli käsittääkseni loppuunmyyty, mutta siitä huolimatta eturiviin pääsi änkeämään melko vaivattomasti ja lavan edessä oli jopa väljää. Tällaisella keikalla ei kuvatessa tarvitse myöskääm pelätä saavansa tahallisesti kassista päähän tai kyynärpäästä tissiin toisin kuin joillakin "teini-ihkutusta" aiheuttaneiden rokkibändien keikoilla. Mies puolisia rokkistraboja palvovat mimmit osaavat nimittäin olla aika väkivaltaisia mikäli sattuu vahingossa peittämään hetkeksikään heidän näköyhteytensä kuolaamaansa idoliin.  Ja kyllä, tässä lausunnossa oli mukana kokemuksen syvää rintaääntä nimenomaan väkivallan kohteeksi joutuneelta henkilöltä. :D

Mikäli et ole Jennin uutuuslevyyn vielä tutustunut, niin suosittelen lämpimästi. Levyllä on yksi ainoa biisi (Nettiin) jonka silloin tällöin skippaan, mutta muita suvantoja en ole levyltä löytänyt. Itseeni kolahtavat ehdottomasti eniten kiekon ehkä haikeimmat ja surumielisimmät sävelmät kuten Seili ja Minä ja hän.

Tippa nousee lähes väkisellä linssiin niiden synkkien mielikuvien myötä jotka Seili päähäni kerta toisensa jälkeen maalailee. Kappale on on ehdottomasti väriltään myrskyn sininen.

On matkallaan aalloilla Airiston

Sofia, ryysyläinen

Kun taakseen hän katsoo niin siellä yhä on

tuttu tie joka kotiin vie

Halki synkän veen

vene hiljalleen

lipuu saareen syrjäiseen

Halki synkän veen

lipuu hiljalleen

Seiliin soudetaan

Seiliin soudetaan

Jos määränpää edessä häämöttää

Siel' saari on tuomittujen

Jos Seiliin ken joutuu, hän Seiliin myös jää

kuolemaan heikot soudetaan

Halki synkän veen

vene hiljalleen

lipuu saareen syrjäiseen

Halki synkän veen

lipuu hiljalleen

Seiliin soudetaan

Seiliin soudetaan

Mukana naulat ja lautaa

niistä leposijan saa

Sata on Seilissä hautaa

ja satoja vielä kaivetaan

Kommentit (13)

Annelii

Tää on kyllä sellanen asiasta kukkaruukkuun kommentti, mutta vääristävätkö silmäni pahasti, kun kysyn, että näyttikö tuo Jenni livenä raskaana olevalta? Kun tuossa ekassa kuvassa mun mielestä vois olla baby pumpia. :) Saataiskohan me mini-Jenni? :D

Veera

kyllä mäuskon, että sä oot vaan harhojen vallassa. :D

ihan suunnattoman hoikka mimmi se on enkä mä muutenkaan ymmärrä miksi naisten vatsoista aina ekana mietitään raskautta jos ei joka kuvakulmasta oo pyykkilautaa. Eli ei näyttänyt livenä kyllä tippaakaan paksuna olevalta. :)

Iris

Voih, Jenni on vaan jotenkin niin kaukaisen ihana ja samalla semmonen uskomattoman maanläheinen. <3

Ja olihan noi kuvat hyviä, kyllä sulla on silmää!

Veera

joo, se oli tuolla keikallakin jotenkin niin suloinen eikä yhtään sellanen diivailija. Heittihuonoa läppää ja oli kaikin puolin normaali. :)

Vierailija

Hyviä kuvia, Seili on mahtava (koko levy siis, Nettiinkin iskee;), mahtava kasarihässäkkä, ihana tukka ja niin kaunis Jenni. Oon tajunnut, että musta on tullut ehkä vähän fani kypsässä 27-vuoden iässä :D

Veera

joo musta on kans nyt tälleen vanhemmiten kuoriutunut pini fanittaja. Kohteita tällä hetkellä ne Amot ja tää Jenni. Teininä mä en olut ollenkaan yhtä harras minkään artistin suhteen. :D

Siilikissa

Voi kiukku, vähän mua jyrsi kun luin että lavan eteen ois mahtunut ihan hyvin. Me nimittäin seisottiin siellä lavan sivulla portaikossa ja siihen kuulu tasan rummut aika helkutin lujaa ja muu oli semmosta epämäärästä mössöä. No, sen siitä saa kun lähtee liikkeelle ex tempore vajaan tunnin ennen keikan alkua, laittaa itsensä, käy laittamassa kaverin tukan kuntoon, poikkeaa automaatilla ja etsii parkkipaikkaa kymmenen minsaa. Ens kerralla vähän aikasemmin liikkeelle...

Sanna

Jennin uusi levy on aivan ihana <3 Muuta en juuri ole kuunnellutkaan. Tuputan itkeä aina kun kuuntelen Missä muruseni on. Siinä on vain niin kauniit sanat ja sopii elämäntilanteeseen paremmin kuin hyvin.

Toivottavasti Jenni tulee tänne päin keikalle. Pakko päästä kattoon livenä.

Seuraa 

Tätä vuonna 2007 perustettua tyyli-/lifestyleblogia kirjoittaa 35-vuotias kenkäfriikki, jonka mielestä kenkien kuuluu aina näkyä.
Pukeutumistyylin lisäksi blogissa metsästetään toisinaan myös parempaa kuntoa, kauneutta, kulttuurielämyksiä ja uskoa itseen ja tulevaisuuteen.
Motto on kuulunut jo vuosia, että "vaikka paino vaihtelee, niin laukut mahtuu aina!"

------------------------------------------------------

veera @ tyyliametsastamassa.fi

------------------------------------------------------

Tyyliä metsästämässä somessa:

Facebook / Instagram

Blogiarkisto

2017
2016
2015
2014
2013
2012
2011
2010

Kategoriat

Instagram