Kirjoittelin jo aiemmin minun ja muutaman muun bloggaajan parin viikon takaisesta vierailusta hattufirma KN Collectioniin, mutta siitä postauksesta jäi vielä puuttumaan iso läjä omia hattusovittelukuviani, joten niiden vuoro on nyt.

Olen tosiaan aina ollut ihastunut kaikenmoisiin päähineisiin, mutta erityisesti tänä syksynä hatut ovat tuntuneet entistäkin tärkeämmiltä. Jotain tekemistä asian kanssa voi olla sillä, että en ole itsestäni riipumattomista syistä päässyt hyvin hyvin pitkään aikaan kampaajalle, joten reuhkan julkinen esittely ei paljoa innosta. Mutta juuri tällaisia kriisikausia varten on luojan kiitos olemassa kypärää ja myssyä jos jonkinmoista. Mutta vaikka niistä päähineistä kuinka tykkäiskin, niin ihan kaikki ei välttämättä omaan päähän sovi, sen osoittavat myös jotkut tämän postauksen kuvat.

Yllänäkyvän mustan huopahatun nimesin Lentoemännäksi. Jokin tuossa ristiriitaisia tunteita herättäneessä asusteessa toi ihan mieleen reippaana matkustamon ovella hymyilevät hatuin, huivein ja hansikkain viimeistellyt lentoemot. Minä jollain omituisen kierolla tavalla tykkäsin tuosta hatusta, mutta tosiasiahan on, että ei se oikein istu omaan tyyliini. Mutta saa sitä tykätä hölmöistäkin jutuista vaikkei ne aina ihan niin omaa itseä olisikaan.

Mä en tiedä pidänkö mä tuosta ylimmästä punaisesta piposta  lähinnä sen takia, että näytän tuossa kuvassa jotenkin niin nuorelta vai onko se muutenkin tosi kiva. Mä jotenkin tykkään tuollaisista pipoista jotka tekee musta vähän pallopään näköisen. :D Violetti hattu puolestaan menee tuon kukkakoristuksensa takia hieman minulta ohi, mutta toisaalta väri sopii mielestäni todella hyvin kalpeisiin kasvoihini, joten ihastuin siihenkin.

Mutta mitäs veikkaatte tuolle harmaalle turbaanipipolle käyneen? No niinpä, kassan kautta kotiin. Olen niin riippuvainen ohuesta kesäturbaanistani, joten kyllä kai sitä pitää olla myös lämmin talviversio. Nyt mua vaan jäi himottamaan sama vehje myös muissa saatavilla olevissa väreissä eli mustana ja punaisena. Katsotaan nyt kauanko pystyn vastustamaan. Hintaa tuolla villa-akryyli (50% ja 50%) -pipolla oli ainakin tuolla KN:n omassa puodissa 35 €.

Tuota Zoe-hattua tosiaan soviteltiin ahkerasti kaikkien meidän osallistujien toimesta, eikä suotta. Saimme valita ilmaiseksi yhdet valinnaiset hatut ja tuo harmaa versio lähti Minnan mukaan ja ehkä hieman yllättävästi myös minä päädyin samaan hattuun, mutta tietenkin turvallisesti mustana. Olin ensinäkemältä sitä mieltä, ettei tuollainen pompula-lippahattu voi sopia minulle, mutta ihastuin lopulta ihan ikihyviksi.

Täytyy muuten sen verran mainita tuosta peilissä näkyvästä asusta, että pellavainen neulemekko on parin kuukauden takainen löytö mamman vaatekaapista. InWearin kolttu on varmasti yli 15 vuotta vanha ja edelleen ihan suunnattoman pätevässä kunnossa. Mekosta tuli heti olkatoppausten poistamisen jälkeen yksi syksyn lempivaatteistani, niin käsittämättömän mukava se on päällä. Toisinaan se saa kaverikseen lämpöä ja turvaa tuovan neuletakin (tässä asussa Vieruska-neuletakki joka on mamman kätten töitä) toisinaan taas hieman räyheämmin nahkarotsin ja pitkät maiharisaappaat.

Niin.. kuten sanoin, niin ihan kaikki hatut ei sit ehkä oo ihan oma juttu. Vai mitä ootte mieltä ylimmän kuva ihanasta kesähatusta? Tohon kun yhdistäis kivan mustan uikkarin jossa on edessä kaistale seeprakuosia niin kyllä olis ens kesän rantalookki kunnossa. :D

Räiskähtelevän pinkin höyhenhässäkän puolestaan nostaisin ilolla kutreilleni aurinkoisiin kesähäihin. Voin niin nähdä itseni litkimässä skumppaa tuo hyvällä tavalla överi luomus päässäni ohuiden kengänkorkojeni upotessa puutarhajuhlissa nurmikkoon.

Mitä viimeiseen hattuun tulee, niin mustalla lierihatulla nyt ei voi juuri mennä vikaan. Mä olen ihan vakuuttunut että tarvitsen lisää hattuja.

Viimeisestä kuvasta puolestaan näkee kaikkien mukana olleiden hattuvalinnat. Tai siis ainakin yhdet niistä, moni meistä kun tosiaan osti lisää päähineitä sitten vielä sen saadun lisäksi.

Eikös ole vallan loistavia valintoja kaikilla?

Yksi hatujuttu viime viikolta vielä tähän loppuun. Mun Mamma soitti mulle muutama päivä sitten töihin kesken kirpputorikierroksensa. Puhelu meni seuraavasti: Mamma: Ostanko sulle stetsonin? Minä: Joo, toki! Osta ihmeessä! Laskettuani luurin aloin miettimään, että se sanoi tosiaan että stetsoni. On kaksi vaihtoehtoa, joko se on päässäni jotain ultimaalisen mahtavaa, tai sitten sanoinkuvaamatonta horroria. Stetsonin kohdalla ei vaan voi olla mitään välimallia nimeltä "ihan kiva". :D

Mamma kyllä vakuutti kyseessä olevan todella hieno ja laadukas huopainen musta yksilö, jonka hän uskoo passaavan minulle hienosti. Mamman vainu ei kyllä onneksi ole mennyt koskaan pahasti pieleen, joten jännityksellä odotan hatun näkemistä. Niin varmasti tekin...

PS: KN Collectionin tämän talven mallistoon voit tutustua heidän nettisivuillaan.

Kommentit (2)

pauliina

se punainen pipo sopii sulle tosi hyvin! johtuiskohan punaisesta väristä, mikä näyttää pukevan sua erinomaisen hyvin vai pipon mallista, en tiedä mutta kivalta näyttää.

ja musta lierihattu on tosi tyylikäs.

sharon

..sii-is!!!..se punainen pipo sopi niin täydellisesti kuin vain voi..ja sittenjust se musta lierihattu..yhdyn täysin edelliseen mielipiteeseen..ne sinun p-i-t-ä-ä saada :))

Seuraa 

Tätä vuonna 2007 perustettua tyyli-/lifestyleblogia kirjoittaa 35-vuotias kenkäfriikki, jonka mielestä kenkien kuuluu aina näkyä.
Pukeutumistyylin lisäksi blogissa metsästetään toisinaan myös parempaa kuntoa, kauneutta, kulttuurielämyksiä ja uskoa itseen ja tulevaisuuteen.
Motto on kuulunut jo vuosia, että "vaikka paino vaihtelee, niin laukut mahtuu aina!"

------------------------------------------------------

veera @ tyyliametsastamassa.fi

------------------------------------------------------

Tyyliä metsästämässä somessa:

Facebook / Instagram

Blogiarkisto

2017
2016
2015
2014
2013
2012
2011
2010

Kategoriat

Instagram