Tajusin tuossa yo-lakkini olinpaikkaa miettiessäni (muistin sen olevan edelleen kotikotona ullakolla), että en ole käyttänyt sitä liipistä kertaakaan varsinaisen ylioppilasjuhlapäivän jälkeen. Monta vuotta meni niin, että koin vapun yo-hattu -perinteen ihan pöljänä ja myöhemmin kun olen ollut sitä mieltä, että voishan sen nyt brunssille päähänsä vetäistä, niin se on maannut laatikossaan reilun 500 kilometrin päässä.

Muutaman viime vuoden ajan olen kuitenkin koristellut päänuppini vappupäivänä tuolla Kirsi Nisosen suunnittelemalla yo-laketilla (saatu) ja niin tein myös eilen. Mustavalkoinen lyyralla koristeltu ruusuke pysyi päässäni koko työpäivän (tai no, pysyi ja pysyi.. korjailin sitä aina kun kuvaamiselta ehdin) ja vielä illalla, kun suuntasin näkemään ystävääni Annia.

Töiden jälkeen vappuskumpalle lähtiessä vaihdoin vain työpäivän ajan jalassa olleet legginssit ja maiharit sukkiksiin ja paljettikenkiin ja kamerarepun sijaan otin olalle roikkumaan vähän lisää kimallusta.


Taisin juuri pari viikkoa sitten kirota, että ei enää koskaan mekkoa töihin, mutta taitaa se fiilis olla pitkälsti kiinni  myös siitä mitä siellä mekon alla on. Ainakin eilen, kun jalassa oli oikeasti peittävät legginssit, ei tuollaisessa trikookoltussa pyllistely tuntunut ihan niin kamalalta. Halusin laittaa eilen mekon ihan vaan siksi, että se passasi paremmin tuohon lakettiini kuin kaikki ne lököttävät farkut joita niin mielelläni töissä käytän ja laketti oli päähän saatava. :D  
kirsi nisonen laketti
kirsi nisonen laketti

 mekko-H&M/neuletakki-Peter Hahn/kengät-RAS/laukku-Halston Heritage/laketti-Cailap (saatu)

Pikkaisen on kökön näköinen tuollainen kauhtunut trikoomekko kaiken tuon kimalluksen keskellä. Paremmalla koltulla tää ois ihan kivakin asu. Mutta kun en vaan jaksanut etsiä kaapista töiden jälkeen mitään parempaa ja töihin taas puen ennemmin just tuollaisen rievun, jonka kohtalolla ei oo niin väliä kuin niitä garderobin parempikuntoisia kamppeita.

Tästä nuhjuisesta mekosta tulikin mieleen, että mun vaatevarasto kaipaisi kyllä kipeästi läpikäymistä. Pitäisi jostain löytää aikaa raapia ihan koko vaatehuoneen sisältö ulos koloistaan ja tutkia kaikki tiukalla seulalla. Mulla on siellä ihan liikaa A) ihan superlemppareita vaatteita, jotka on kuitenkin jo kunnon puolesta sellaisia, että täytyisi raskia luopua, B) kamppeita joita haluaisin käyttää ja osata yhdistellä, mutta jotka ei vaan ikinä päädy päälle ja C) kaikkea epäsopivaa. Lumppua on ihan rajattomasti ja silti pyörin viikosta ja kuukaudesta toiseen suurinpiirtein samoissa rytkyissä koko ajan. Muutamat samat suosikkifarkut, tietyt ihanimmat t-paidat jne. Hillitön vaatehelvetti siis. Luulen, että se on tuttua aika monelle naiselle.

kirsi nisonen yo-laketti
kirsi nisonen yo-laketti

Mutta ääh.. kun se vaatteiden läpikäyminen, sovittaminen ja ylimääräisten kiertoon laittaminen on niin hiton työlästä. Missä välissä sitä oikein ehtis ja viitsis? Ja miten sitä raskis luopua kaikista tuollaisista niiiin mukavista, mutta kaameen näköisistä rytkyistä, niin kuin vaikka toi mekko?

Kommentit (2)

Mulla ei ole koskaan ollut vaatteiden ylenpalttinen määrä mitenkään ongelma. Vanhaa lähtee kiertoon sitä tahtia, että uutta ei kerkiä tulla tilalle. Olinkin ihan hämmentynyt uuteen asuntoon muutettaessa kun sain kunnon vaatekaapin käyttööni, että miten hemmetti oikein täytän sen! Rekki huutaa vaan parempia vaatteita, joita ei arkena käytetä ja hyllyillä ei ole kuin muutamat perusrievut päivittäiskäyttöön. Valinnnanvaraa ei siis suuresti ole ja kaipaisinkin hiukan lisätäytettä kaappiin jotta olisi valinnanvaraa! En toisin sanoen ole ihan perinteinen nainen :D

hanna
www.hannamariav.com

Tuo laketti on kyllä niin pirtsakan näköinen! Olen itse missannut Suomen vapun nyt kolme vuotta putkeen ja tekisi jo kovin mieli vetää taas se oma yo-lakki päähän, mutta niinkuin totesit kun sitä kaipaisi se on kaukana :D

Seuraa 

Tätä vuonna 2007 perustettua tyyli-/lifestyleblogia kirjoittaa 35-vuotias kenkäfriikki, jonka mielestä kenkien kuuluu aina näkyä.
Pukeutumistyylin lisäksi blogissa metsästetään toisinaan myös parempaa kuntoa, kauneutta, kulttuurielämyksiä ja uskoa itseen ja tulevaisuuteen.
Motto on kuulunut jo vuosia, että "vaikka paino vaihtelee, niin laukut mahtuu aina!"

------------------------------------------------------

veera @ tyyliametsastamassa.fi

------------------------------------------------------

Tyyliä metsästämässä somessa:

Facebook / Instagram

Blogiarkisto

2017
2016
2015
2014
2013
2012
2011
2010

Kategoriat

Instagram