Joulu tainnutti minut sellaiseksi pyjamassa sängyn, sohvan ja ruokapöydän välisessä Bermudan kolmiossa hiippailevaksi tontuksi, että oli paras antaa bloginkin levätä. Tietokoneen sijasta räpylässä pysyi lähinnä kirjat ja konvehdit. Jouluaaton paras hetki oli ehdottomasti se, kun ruoan jälkeen köllöteltiin isän ja äidin kanssa vierekkäin heidän leveässä sängyssä lukemassa lukemassa lahjakirjojamme.

Koitan viikonlopun aikana palata normaaliin blogirytmiini, mutta sitä ennen hieman joulufiiliksiä kuvina.

joulu2

Vietettiin aattoa isän ja äidin kanssa kolmestaan, joten joulupöydässäkin edustin tyylikkäästi flanellisissa pyjamahousuissa. Että siinä se on pitkälti meikäläisen lomalook.

Laatikoiden ja kinkun lisäksi meidän perheen jouluherkkuihin on kuulunut jo vuosien ajan savuporokeitto ja sitä lusikoitiin nassuun tänäkin vuonna.

joulu1

Mun ollessa lapsi, oli joulukuusen haku aina minun ja isin yhteinen homma. Se käytiin etsimässä omasta metsästä olipa keli mikä hyvänsä. Noilta reissuilta on monia hauskoja muistoja. Yhtenä hurjana pakkasjouluna tympiinnyttiin, kun ei sopivaa olohuoneen koristetta alkanut löytymään, joten päädyttiin tee se itse -ratkaisuun ottamalla harva kuusi ja siihe lisäoksia viereisestä. Isä sitten kätevänä porasi niille runkoon reiät ja naamioitiin onnettomasta ruikulasta tuuhean joulupuun.

Nyt jo useamman joulun ajan olemme kuitenkin jättäneet neulojaan karistavat kuuset metsään ja joulupuun virkaa on toimittanut tuo kuvissa näkyvä Sevin puinen "lautakuusi", kuten me sitä nimitämme. Äiti on sen meille hankkinut jo minun ollessa ihan pieni, joten sen kokoaminen esille on minulle todella tärkeä jouluperinne.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Joulupäivänä mummin luokse mennessä sain kiskottua päälleni mekon ja neuletakin pyjamahousujen sijaan, mutta naamaan ja tukkaan asti ei ole mun aktiivisuus riittänyt viimeisen viikon aikana. Naked truth -meiningillä siis mennään edelleen. Hiemanko sitä sitten taas yllättyy ja ilahtuu, kun seuraavan kerran jaksaa itsensä ihmiseksi laittaa. Tällaisella pyjamalomalla, kun ehtii tehokkaasti unohtaa minkä näköiseksi itsensä on mahdollista tarvittaessa pakkeloida.

joulu

Eilen illalla käsiin vaihtui Nälkäpelien tilalle neulepuikot. Mamman lankavarastoista löytyi niin vastustamattoman pehmeää ja ihanaa kashmir-silkki-lankaa, että aloin kilkuttelemaan siitä itselleni pipoa. Äidin puikoilla puolestaan sai alkunsa toiveideni mukainen neuletekki. Mun pipo valmistuu jo tänään, mutta neuletakkia saadaan odotella useampi päivä.

Tänään vuorossa suvun uusimman tulokkaan tapaaminen. Pääsen samalla häneen testaamaan uutta kameraani vauvakuvauksen merkeissä. Huomenna puolestaan yökyläilyä isosiskon luona. Mitään suunnitelmaa kotiin paluusta ei vielä ole. Eipä mulla toistaiseksi ole sen kummempaa arkea mihin palata. Ainoa mitä on omasta kotoa ikävä, on Tommin kainalo. Yksin kun ei pysty nukkumaan lusikassa.

Toivottavasti teilläkin oli ihana ja rentouttava joulu!

Kommentit (7)

Olisin voinut lähettää tämän pyyntöni sähköpostillakin, kun ei tämä liity postaukseesi. Tässä se kuitenkin tulee:

Voisitko kirjoittaa (ja tietysti näyttää kuvia) kamerajalustan käytöstä. Olen erittäin huono valokuvaajana, mutta nyt haluaisin ostaa itselleni jalustan. En tiedä kannattaako, mutta ainakin itsestään sen avustuksella voi ottaa kuvia kun nuo avustajat tahtoo olla niin nihkeitä...

Minua palvelisi parhaiten aivan aloittelijan yksinkertaiset neuvot.

JJ

Uppouduin melkein samanlaiseen kolmioon jouluna. Nyt jo taas arjessa, toki harmaassa, kiinni.

Kouluhommat ei meinaa millään maittaa ja treenikään ei vaan kulje. Tekisi mieli vetää se kuuluisa peitto vaan pään yli ja olla..olla ja olla..

samasta syystä tää blogikin on jäänyt vieläkin ihan retuperälle. Vasta opettelen pääsemään takas kiinni arkeen. :D

saya

Anteeksi mutta... Piti vaan tulla varmistamaan ootko hengissä D: ikävä sun juttujas...

Anna

Kieritkö taas itsesäälissä, kun et tänne ehdi. Työkiireitäkään tuskin on. :D

Seuraa 

Tätä vuonna 2007 perustettua tyyli-/lifestyleblogia kirjoittaa 35-vuotias kenkäfriikki, jonka mielestä kenkien kuuluu aina näkyä.
Pukeutumistyylin lisäksi blogissa metsästetään toisinaan myös parempaa kuntoa, kauneutta, kulttuurielämyksiä ja uskoa itseen ja tulevaisuuteen.
Motto on kuulunut jo vuosia, että "vaikka paino vaihtelee, niin laukut mahtuu aina!"

------------------------------------------------------

veera @ tyyliametsastamassa.fi

------------------------------------------------------

Tyyliä metsästämässä somessa:

Facebook / Instagram

Blogiarkisto

2017
2016
2015
2014
2013
2012
2011
2010

Kategoriat

Instagram