Usein kuulee sanottavan, että kannattaa satsata klassikkovaatteisiin ja asuja voi sitten asusteita vaihtamalla päivittää aina kunkin sesongin henkeen. Ihan järkevää toimintaa, mutta itse huomaan toimivani hieman toisin. Minulla tuntuu nimittäin olevan juurikin niitä sesongin ja oman tyylin muutoksista huolimatta lemppareina pysytteleviä asusteita joiden avulla lähes vaatteista kuin vaatteista saa aikaiseksi oman oloisen kokonaisuuden. Olen esimerkiksi jo vuosia vannonnut punaisten kenkien nimeen olipa värissä muodissa tai ei. Myös tietynlaiset korvarenkaat ja esimerkiksi turvaa tuova ukin vanha rannekello ovat enemmän minua kuin mikään vaate koskaan. Välillä tuntuukin, että voisin vetää päälleni lähes mitä vain tuntematta oloani kovinkaan oudoksi, jos vain saan jalkaan lempi bikerini, käteen ja korviin tietyt korut ja olalle tutun laukun.

Asustemietelmät ovat ajankohtaisia tietysti aina, mutta nyt minut erityisesti haastettiin pohtimaan aihetta Indiedaysin ja Elle Accesories -erikoisnumeron kampanjaan liittyen. Osa kamppiksessa mukana olevista bloggaajista mietti erilaisia tapoja asustaa pikku mustaa, toiset puolestaan ovat esitelleet omia lempiasusteitaan ja minä, Jenni ja Johanna puolestaan otimme tehtäväksemme näyttää millaisilla asustevalinnoilla samat vaatteet passaavat niin päivä kuin iltamenoihinkin.

Itse otin lähtökohdaksi tämänpäiväisen asuni joka päällä kävin kaupungilla asioimassa ja lounastamassa. Olen hirmuisen ihastunut noihin reilu viikko stten saapuneisiin H&M:n keinonahkahousuihin jotka ovat materiaalistaan huolimatta todella mukavat päällä. Löysä satiinipaita (H&M) on väriltään sellainen, että olisi ehdottomasti vaatinut vähän enemmän väriä naamaan, mutta pidättäydyn iho-oireiden vuoksi vielä toistaiseksi enemmältä meikkamiselta, joten tällaisella vaalealla olmimeiningillä mentiin.

Arkimenoissa tykkään yleensä aina kiskoa päälleni myös jonkin pitkähihaisen kevyen hurpulan viemään pois liikaa paljautta. Ja kuten hieman alempana olevaan toiseen asukuvaan vertaamalla näette, niin tällaiset edestä auki olevat neuletakit tms. luovat myös mukavasti kaventavaa optista harhaa.

Jalkaan kiskoin tämän hetken rakkaimmat kengät eli Cloun bikerit. Samat töppöset tarttuvat mukaan vähintään neljänä tai viitenä päivänä viikossa. Muina päivinä sitten pakotan itseni käyttämään muitakin kenkiä, etteivät jäisi ihan kaapin perälle itkeskelemään.

Ja koska olen toisinaan melko tarkka mätsäämisen suhteen, niin korujen tulee noudatella samaa linjaa kenkien ja laukun solkien kanssa, eli mustaa ja hopeaa/terästä löytyy myös ranteista ja korvista.

Laukku on lähes parin vuoden takainen sijoitus. Marc o'polon laukkuun upposi useampi satalappunen, mutta se juurikin kuuluu niihin ajattomiin ja kaiken kanssasopiviin asusteisin jotka pitävät pintansa vuodesta toiseen. Poloinen myös nielee sisäänsä ihan kiitettävät määrät tavaraa, joten siinä kulkee mukana kaikki arjesta selviämisessä tarvittavat tavarat kalenterista ja meikeistä eväisiin, villasukkiin ja avaimiin.

Vasemmassa ranteessa on aina oltava jotakin tai muuten olo on alaston. Oikeassa puolestaan en pidä koruja juuri koskaan, mutta jos vasen ranne on kotoa lähtiessä tyhjä, on käännyttävä takaisin olipa melkein millainen kiire tahansa. Rannerojut valitsen aina arkena melko sattumanvaraisesti sen mukaan mitä sattuu missäkin päin asuntoa lojumaan. Tänään kättä koristivat leveä niittiranneke/Glitter, metalliketju/H&M Men ja metallipalloista koostuva koru/Lindex.

Mitä korvakoruihin tulee, niin arkisin en useinkaan jaksa käyttää aikaa korvakorujen kummempaan valitsemiseen, vaan 90% ajasta minulla kiikkuu korvissa jotkut hopean/teräksen väriset melko pienet renkaat jotka sopivat lähes kaiken kanssa. Ilman sellasia ei ole elämää. Ja täysin ilman korvakoruja kulkeminen on omassa mittapuussani vieläkin kamalampaa kuin paljas vasen ranne.

Tällä hetkellä suosikit ovat nuo mamman minulle pari vuotta sitten nimipäivälahjaksi hankkimat renkaat, joista toinen oli itse asiassa reilun vuoden ajan hukassa tehden uskomattoman comebackin löytyessään muuton yhteydessä yhden taulun kiilakehyksen ja kankaan välistä. Uskomatonta, I know. Ilo oli ylimmillään korviksen kolahtaessa taulun välistä lattialle.

 

No mitenkäs tuo saappaissa lompsiva renttu sitten muuttuu bilekelpoiseksi vaihtamatta vaatteita?

No vaihtamalla korot alle ja heivaamalla 90% mukana kulkevasta omaisuudesta mäkeen. Mulla bilefiilikseen pääsy vaatii lähes aina korot ja pienen clutchin. Matalissa kengissä homma ei vaan toimi ja olalla tai käsivarrella roikotettavat laukut ovat minulle yhtä kuin arki ja velvollisuudet enkä muutenkaan ymmärrä miksi jotkut naiset raahaavat isoja kasseja tilanteessa kuin tilanteessa. Ehkä he vain haluavat varautua kaikkeen mahdolliseen. Itselläni pieneen clutchiin mahtuu kaikki mitä kekkeröidessä voi tarvita: huulipuna, puuteri, rahat, avaimet ja puhelin. Jos haluan jostain syystä kameran mukaan, niin valitsen pikkuisen isomman clutchin.

Via Unon punaiset liskokorkkarit ovat aina takuuvarma asun ilmeen kohottaja. Mitkä tahansa mustat romppeet muuttuvat astetta kivemmaksi kokonaisuudeksi, kun niiden alta pilkistää punaista kiiltoa. Kenkien loistava lesti puolestaan takaa sen, että juhlista ei tarvitse lähteä itku kurkussa kotiin  jalkojen huutaessa hoosiannaa.

Vaatteet ja asusteet ovat minun mielestäni varsin oivat yhdessä, mutta itse en vain valitettavasti näytä noissa valitettavasti kovin hyvältä. Kuten jo aiemman asun kohdalla mainitsin, niin tuo pelkkä pusero ilman mitään toista kerrosta päällään ei imartele yläkroppaani ihan parhaalla mahdollsella tavalla. Eli pienen pientä jalostusta taitaa kokonaisuus kaivata ennen kuin suuntaan kyseiset releet päällä oikeasti bileisiin. Mutta kyllä se nyt menettilisi näinkin. (jos vaan katsois lähtiessä peiliin ja tekis jotain tukalleen. :D )

Make Up Storen vuosia vanha kimaltava clutch on jo saanut reikiä kulmiinsa, niin ahkerasti se on kanssani bileiss viilettänyt, mutta vielä se jaksaa heilua mukana. Hopean värinen laattaranneketju on muutaman vuoden takainen syntymäpäivälahja murulta ja kaulakori oma ostos erään koruputiikin alesta. Olin itse asiassa unohtanut koko korun olemassaolon kunnes se löytyi tänään järjestellessäni asusteita muuton jäljiltä paikalleen vaatehuoneeseen. Aika kiva väripilkku, pitänee ottaa taas käyttöön.

Yleensä valitsen juhlimaan lähitessä korviini jotain suurtaja roikkuvaa, mutta koska yhdistin asuun jo näyttävän kaulakorun jatkoin maltillisilla hopeisilla renkailla.  Yksi omista asustesäännöistäni nimittäin on, että ei isoja korvakoruja ja kaulakorua yhtäaikaa. En tahdo liikaa hässäkkää.

Mitäs sanotte menikö asut ihan metsään?

Iskipä minun asustevalinnat tai ei, niin hurjan määrän vinkkejä syksyn asustetrendeistä löydät nyt myynnissä olevasta Elle Accessories -lehdestä. Lehdessä on vaan yksi paha puoli, sitä selatessani keksin hirveän monta uutta asiaa joita ehdottomasti tarvitsen. :D Syksystä ei tule onnistunut ilman suurta ruskeaa nahkalaukkua (mamma, onko se mun Italian laukku sulla?), matalia leopardikuosisia kenkiä, punaisia polvisukkia ja upeita hattuja.

Mikäli haluat voittaa upean designerlaukun tai 5000 € shoppailurahaa (onko muka oikeesti joku joka ei haluais?), niin suuntaa äkkiä Elle Accessories -kampanjasivulle ja osallistu sieltä löytyvään stailauskilpailuun! Osallistumaan pääset TÄÄLLÄ!

Kommentit (4)

Maddaleena

Laukku on täällä, vien sen huomenna korjattavaksi. Anteeksi, olen unohtanut =:o

Siilikissa

Voi ei, en oo ees aatellu että mun kengät itkee kun en käytä niitä. :O Pitää ruveta järkkäileen kekkereitä ni voin käyttää noita kaikkia beibejä tasapuolisesti myös talvisaikaan. Kun tuohon nykyiseen työkuvioon sopii korkkarit vähän heikommanlaisesti...

Mari

Hei musta toi juhla-asu näyttää hyvälle sun päällä. Joo ei ehkä mene kaikkien kaventamisoppien :D mukaan mutta silti, hyvännäköistä! Käyn itse paljon työreissuilla ja niillä tämänkaltaiset asusteilla muutokset olis juuri oikeanlaista toimintaa, selviäis huomattavasti kevyemillä kapsakeilläkin, kun ei montaa vaatekertaa.

Seuraa 

Tätä vuonna 2007 perustettua tyyli-/lifestyleblogia kirjoittaa 35-vuotias kenkäfriikki, jonka mielestä kenkien kuuluu aina näkyä.
Pukeutumistyylin lisäksi blogissa metsästetään toisinaan myös parempaa kuntoa, kauneutta, kulttuurielämyksiä ja uskoa itseen ja tulevaisuuteen.
Motto on kuulunut jo vuosia, että "vaikka paino vaihtelee, niin laukut mahtuu aina!"

------------------------------------------------------

veera @ tyyliametsastamassa.fi

------------------------------------------------------

Tyyliä metsästämässä somessa:

Facebook / Instagram

Blogiarkisto

2017
2016
2015
2014
2013
2012
2011
2010

Kategoriat

Instagram