"Ota sinä pikkukattiloista tämä teflonpintainen. Tolla toisella sä poltat kaiken pohjaan." Mm. tällaisia perusteluita kuulin Tommin suusta, kun kävimme keittiönkaappeja läpi tavaroita jakaaksemme. 

Kuvassa Tommi tekee kaunista tasajakoa kauha- ja kapustaosastolla. Molemmille yhdet paistinlastat ja soppakauhat. Minulle isän kotipihan puusta veistämät kapustat ja toiselle puolestaan pastakauha ja perunasurvin. 

Omenapora jäi Tommille, koska minä olen allerginen omenoille. Viinipullonavaaja minulle, koska minä ja ystäväni tarvitsemme sitä enemmän kuin herra olutharrastaja. Paistiveitsi ja haarukka hänelle, minä kun en usko ihan heti paistia kokkailevani. 

Minä sain blenderin, leivänpaahtimen ja käsivatkaimen. Miehen talouteen jäi hänelle lahjaksi ostamani yleiskone ja pastakone. Mulle Villeroy & Bochin astiat, Tommille Arabiaa. Pöydällä lojuu vielä kasa lasitavaraa joista pitäisi tehdä joku jako. Mistä ihmeestä kaikki nämä astiat ovatkaan kertyneet?

Tätä se on eroaminen käytännön tasolla. Kattiloiden ja kippojen jakamista, pyykkikoneen hankintaa, sähkösopimuksia ja muuttoilmoituksia. Kun keskittyy miettimään minkä väriset sohvatyynyt sopisivat uuteen mattoon ja mihin saisi kaikki kengät mahtumaan, saa näppärästi siirrettyä tunteita syrjemmälle. Vollotan sitten paremmalla ajalla omassa kodissa.

Muutto siis edelleen vielä hieman vaiheessa. Lähipäivinä pitäisi kuitenkin saada viimeiset pari huonekalua ja juurikin nuo astiat vietyä uuteen kotiin. Parin vaatekaapin läpikäynti olisi vielä huomenna edessä ja sen myötä sitten kirppistelyä. Huomenna kuitenkin pitkästä aikaa sen verran tyhjä päivä, että on aikaa sille rättisirkukselle. 

Että on tää vaan savotta. Onneksi ei ollut tarpeen saada muuttohommaa hoidetuksi päivässä tai parissa, vaan tälleen rauhalliseen tahtiin sitä mukaa kun töiltä ja muulta on ehtinyt. Mut eiköhän sitä kohta voi jo tupareita suunnitella!

 

 

Kommentit (18)

Veera
Liittynyt2.9.2015

Kiitos! Joskus vaan on elämässä kohdattava muutoksia. Jospa se onni asuisi kanssani uudessa kodissa.

Vaikka paino vaihtelee, laukut mahtuvat aina!

Veera
Liittynyt2.9.2015

Joo, kyllä tässä ajatellaan toista paljonkin. Koitetaan, että molemmille saatais kasattua suht toimiva ja kiva koti. 😊

Vaikka paino vaihtelee, laukut mahtuvat aina!

Veera
Liittynyt2.9.2015

Välillä tää meidän sopuisuus jopa ihan naurattaa. Mietin et pitäiskö jostain ees koittaa vähän tapella. 😂

Vaikka paino vaihtelee, laukut mahtuvat aina!

Pimmiainen

Olen seurannut sun blogia vuosia ja jotenkin teidän ero tuntuu kuin hyvä kaveri olisi eroamassa 😔 Ilmeisesti eroatte kuitenkin ystävinä ja aikuismaisesti. Onnea siis molemmille uuteen elämänvaiheeseen!

Veera
Liittynyt2.9.2015

Juu, ei täällä todellakaan tapella vaan tehdään eroa ystävinä ja hyvissä väleissä. Jospa me molemmat tästä selvitään ja elämä kantaa.

Vaikka paino vaihtelee, laukut mahtuvat aina!

Muotitietoinen

Miksi meni lusikat jakoon? Mikä Mättää. Kyllätyminenkö? Minä olisin paniikissa jos moista joutuisin tekemään. Ilmeisesti on rakkautta tää missä minä eleln?

Veera
Liittynyt2.9.2015

hienoa kuulla, että sinulla sujuu suhteessasi, eikä tarvitse olla paniikissa eron keskellä.
Mitä tähän meidän eroon sitten tulee, niin sen syyt eivät muille kuulu.

Vaikka paino vaihtelee, laukut mahtuvat aina!

Eini J.

Ei ero aina tarkoita sitä että rakkaus olisi loppunut. Muotitietoinen, kommenttisi on todella tökerö eroa työstävälle.

Nurje

Se, että pystyy myöntämään sen, kun ero on se parempi vaihtoehto ja hoitamaan sen näin upean asiallisesti, on uskomattoman aikuismaista ja fiksua. Tällaisten ihmisten ei tarvitse panikoida.

Puolestaan eron syiden tivaaminen vieraalta ihmiseltä ja oman tilanteen nostaminen toisen tilanteen yläpuolelle taas puolestaan on äärimmäisen hölmöä ja lapsellista.

Fani

Ymmärrän, että varmaankin eroatte sovussa, niin minäkin tein aikanaan. Mutta täytyy sanoa että en kyllä olisi pystynyt raportoida kepeästi astioiden jaosta. Niin pohjattoman surullista ja ahdistavaa se oli. Rakkauden loppuminen, pitkän suhteen päättyminen. Toivon teille kaikkea hyvää.

Veera
Liittynyt2.9.2015

Niin me ihmiset ollaan erilaisia. Niin kuin erot ja sekin miten niitä käsittelee ja miten niistä kertoo.
Surullista tämä on, mutta ei se itselläni tarkoita sitä ettenkö voisi tällaisista käytännön asioista tänne kirjoitella. Totuttelua tämä uusi tilanne vaatii, mutta eiköhän kaikki hyvin mene.

Vaikka paino vaihtelee, laukut mahtuvat aina!

Eini J.

Tsemppiä vanhan ja uuden elämän risteyskohdassa!

Itse erosin puoli vuotta sitten, sopuisten keskustelujen jälkeen ja asiallisesti palauteltiin toisen tavarat ja eron jälkeen vielä kävin hoitaan toisen lemmikkiä kun siitä oli ehditty jo sopia ennen eroa. Tavattiin yhteisessä harrastuksessa ja siellä häntä edelleen näin ja näen ja käyttäydyn kuin ystävä.

Mutta, mistään ikinä ei olisi kukaan ulkopuolinen osannut sanoa, miten raastavan kipeä ero se oli ja miten paljon molemmat sitä oikeasti suri. Ihmiset nyt vaan toimii kriiseissä eri tavoin.

Lottas Liv
Liittynyt21.9.2017

Näinkin voi erota! ❤️ Itsekin aikanaan yhden sopuisan eron läpikäyneenä, toista liittoani elävänä, voin sanoa että erosta voi oppia niin paljon positiivisia juttuja eikä sen aina tarvitse olla pelkästään kamalaa ja riitaisaa. Kun tällaiseen päätökseen on tultu, on elämällä todennäköisesti tarjota sinulle tulevaisuudessa jotain tosi hyvää ja onnellista. Tsemppiä muuttorumbaan ja kaikkeen uuteen! Kyyneleitä ja tupareita, sellaista tää elämä on, vanhan taakse jättämistä ja uuteen opettelua. Elämän eri puolia ❤️ - Lotta

Elluriina

Tuttavani erosi muutama vuosi sitten. Mistään muusta ei tullut riitaa, kuin siitä, kumpi saa pitää kissan. Aikansa kissasta riideltyään ex-pariskunta ratkaisi arvalla kissan tulevan huoltajan ja hävinnyt otti itselleen uuden kissan. Kissa-riitaan liittyi kaikenlaista koomista säätämistä, jota ollaan naurettu vielä vuosien päästä porukalla.

Vierailija

Mulla on hyvin samanlaisia kokemuksia sopuisasta erosta, kuten myös "miksi sitten eroatte, jos tulette toimeen?" -kommenteista. Mä näkisin tän niin, että  kun pitkän vaikean vaiheen (mikä mättää? voiko tilanteen korjata? haluanko erota? haluaakohan tuo erota?) jälkeen pystytään vihdoin tekemään eropäätös, sisäinen paine helpottaa ja siihen tulevaan ex-puolisoon alkaa suhtautua eri tavalla. Helppoa se ei missään nimessä ole, mutta käytännön asiat ja tavaroiden jako ovat konkreettinen tapa viedä prosessia eteenpäin. Muistan elävästi yli 10 vuoden takaisen hämmentävän tilanteen, jossa jaettiin joulukoristeetkin (punaiset exälle, valkoiset mulle). Vasta muuttopäivän lopuksi, yksin uuteen asuntoon jäätyäni itkin. Toivuttuani erosta ymmärsin että ratkaisu oli oikea ja vaikka emme ole missään tekemissä ex-puolison kanssa, arvostan sitä että osasimme hoitaa käytännön asiat niinkin sivistyneesti. Tsemppiä ja kaikkea hyvää! -M-

Seuraa 

Tätä vuonna 2007 perustettua tyyli-/lifestyleblogia kirjoittaa 35-vuotias kenkäfriikki, jonka mielestä kenkien kuuluu aina näkyä.
Pukeutumistyylin lisäksi blogissa metsästetään toisinaan myös parempaa kuntoa, kauneutta, kulttuurielämyksiä ja uskoa itseen ja tulevaisuuteen.
Motto on kuulunut jo vuosia, että "vaikka paino vaihtelee, niin laukut mahtuu aina!"

------------------------------------------------------

veera @ tyyliametsastamassa.fi

------------------------------------------------------

Tyyliä metsästämässä somessa:

Facebook / Instagram

Hae blogista

Blogiarkisto

2018
2017
2016
2015
2014
2013
2012
2011
2010

Kategoriat