(Kuvan kanat eivät liity postaukseen millään tavalla)

Mitä mulle kuuluu? Ihan itseänikin varten ajattelin tällaisen kysymyksen tänään esittää. On sellainen olo kuin pitäisi tässä kesän vedellessä viimeisiään hieman kerätä mietteitään, että kuka, mitä, häh?

Töiden suhteen tilanne on se, että tuleva viikko on viimeinen kesäduuniviikko Satakunnan Kansassa. Ja sekin jo repaleinen sellainen, sillä blogihommat vievät mua Helsinkiin parinakin päivänä. 

Tämän kesäpestin jälkeen olisi toki mukava vetää vaikka edes viikko happea ennen kuin hyökkää taas täysiaikaisesti sekalaiseen yrittäjäelämäänsä, mutta ei tule tapahtumaan. Syyskuun pari eka viikkoa on jo buukattu kivalle projektille, jonka myötä saan kierrellä pitkin Suomea. Turku, Helsinki, Lahti, Kuopio, Oulu, Tampere -rundi luvassa. Kerron myöhemmin lisää mitä luvassa, ehkä näen teitä lukijoitakin!

Muuten työrintamalla ei ole kalenteri vielä ihan hirveän pitkälle täynnä, mutta toisin kuin aiempina kesinä mulla ei tällä kertaa ole asiasta lainkaan huolta. Kyllä niitä keikkoja taas alkaa putoilemaan. Tarjouksia on sisällä ja lisää pitäisi kirjoittaa. Eikä pieni lomailukaan tosiaan olisi pahitteeksi.

Kuukauden päästä tulee ensimmäinen vuosi oikeana yrittäjänä täyteen ja olen saanut ilokseni huomata sen menneen huomattavasti paremmin kuin uskalsin aluksi ennustaa. Toteutunut liikevaihtoni on yli 40 % enemmän kuin alkuperäiset arvioni. Hyvä minä!

Entäs masennushommat? Jos parin kuukauden takaiseen oloon verrataan, niin ero on huima. Lääkeannoksen nosto teki tehtävänsä ja pahin musta pyörre sekä itsetuhoiset ajatukset alkoivat onneksi helpottaa jo muutamassa viikossa.

Nyt tilanne on se, että koen perus toimintakyvyn olevan ihan ok, joten pystyn tekemään töitä ja pitämään yllä arjen rutiineja suht hyvin. Terapiassa käynti jatkuu ja myllään mielessäni sitä painavia asioita ja yritän päästä kärrylle mitä elämältäni toivoisin. Eli tässä kohtaa lääkitykselle iso kiitos. Sen avulla pysyn arjessa kiinni.

Eikös syksyyn kuulu aina jonkin uuden alku? Harrastus, koulu, elämäntaparemontti, luottamustehtävä tai mitä vaan. Minä valitsin opiskelut ja mulla alkaa viikon päästä maanantaina Raumalla pukeutumisneuvojan opinnot!

Vähän oli nyt sellianen yllättävä siirto itsellenikin, siitäkin huolimatta, että olin jo aiemminkin noita koulutuksia googletellut. Nyt kuitenkin täytin vähän ohimennen hakemuksen ihan vasta jokunen viikko sitten ja kutsu opintoihin tulikin sitten jo ihan muutamassa päivässä. Maanantait pitäisi siis seuraavan lukuvuoden ajan pyhittää Rauman reissuille. 

Uskoisin, että opiskelut tarjoavat aiheita myös tänne blogiin. Joten niistä varmasti lisää jahka saan homman käyntiin!

Tällä hetkellä päällimmäisenä ajatuksena on vaan, että nyt pitäisi jotenkin vaan selviytyä seuraavat todella kiireiset kolme viikkoa. Ehkä sen jälkeen voisi varovasti miettiä jotain harrastushommia tai vaikka sosiaalista elämää. Mut nyt vaan raivoselviytymismoodi päälle ja töitä öitä myöden, niin kyllä tää taas tästä. 

Mitäs teidän syksyyn?

Kommentit (4)

Alissa

Ooo, kuulostaa hienolta!! Se homma passaa sulle varmasti ihan nappiin! Olispa kiva päästä sun stailaamaksi :) Tsemppiä opintoihin :)

Vierailija

Hieno juttu! Kun olet opiskellut niin voit alkaa kiertää porissa nudistirantaa  ja neuvoa niitä pukeutumaan.

Seuraa 

Tätä vuonna 2007 perustettua tyyli-/lifestyleblogia kirjoittaa 35-vuotias kenkäfriikki, jonka mielestä kenkien kuuluu aina näkyä.
Pukeutumistyylin lisäksi blogissa metsästetään toisinaan myös parempaa kuntoa, kauneutta, kulttuurielämyksiä ja uskoa itseen ja tulevaisuuteen.
Motto on kuulunut jo vuosia, että "vaikka paino vaihtelee, niin laukut mahtuu aina!"

------------------------------------------------------

veera @ tyyliametsastamassa.fi

------------------------------------------------------

Tyyliä metsästämässä somessa:

Facebook / Instagram

Hae blogista

Blogiarkisto

2018
2017
2016
2015
2014
2013
2012
2011
2010

Kategoriat