Blogi on ollut viime päivinä hijainen ihan siitä syystä, että on ollut tärkeämpiä hommia. Olen kuunnellut 97 vuotiaan mummini tarinoita hänen lapsuudestaan, nukkunut päikkäreitä isin vieressä, syönyt mamman valmistamia herkkuja, käynyt parhaan ystävän luona ja leikkinyt piilosta ja pelannut kerta toisensa jälkeen muistipeliä perheen pienimpien pellavapäiden kanssa. Nämä päivät ja hetket perheen kanssa ovat aika harvassa pitkän välimatkan vuoksi, joten niistä on yritettävä ottaa kaikki irti.

legginssit ja t-paita - Marks & Spencer / neuletakki - KappAhl (saatu) / kengät - Betty London / korvikset - Mine Güngör

Nyt kuitenkin istun junassa matkalla takaisin Poriin, joten läppärin ehti kaivaa esiin. Yhdet asukuvat sentään tuli kotireissulla napattua yhteistyössä äidin kanssa, joten tässäpä ne. Huomaan joka kerta kotona käydessäni, että pakkasin taas ihan turhan monet vaatteet mukaan. Mä hiihdän näköjään aina Sotsissa jollain yhdellä ja samalla mukavalla asulla lähes koko reissun. Tällä kertaa yhdistelmä oli legginssit ja pitkä neuletakki ja paita vaan vaihtui.

Sisällä huonossa valossa peiliin katsoessa tämä asu näytti kovin tummalta ja tylsältä, mutta luonnonvalossa tuo samettipuseron väri ja elävä pinta pääsevät oikeuksiinsa. Joten eihän tuo ole lainkaan synkkä asu, vaan jopa värikäs! 

farkut - Lindex / neuletunika - Arela / takki - Claire DK / kengät - Rintamaa

Ikuistin samalla myös omana asukuvaajanani toimineen äitini eilisen asun. Näissä kamppeissa (mulla oli toki vielä ulkotakki) siis kiidettiin yhdessä iltapäivällä hakemaan meidän suvun pienimpiä päiväkodista. Porhallettiin siinä äidin kanssa peräkanaa, niin yksi pikkujätkä varoitti kulkutiellä lumiukkoa pyöritellyttä kaveriaan huudahtamalla, että "Varo, sieltä tulee mummoja!". 

Kyllä, tuo edellä kulkenut on ihan jopa isomummo, mutta minähän olen vielä melkein nuori nainen!!! Heilahti ikäkriisi samointein potenssiin sata. Äiti yritti lohdutella minua sanomalla, että ulkona oli jo tosi hämärää. :D

Mamma on tuunannut villahattunsa ompelemalla siihen strassikoristeen, jonka hän oli alunperin ajatellut kuulema nukkekodin peilinkehyksiksi. Sen sijaan päätyivät kuitenkin piristämään hieman synkältä näyttänytttä hattua.

Me ollaan mun mamman kanssa aika lailla saman kokoisia, joten meillä vaatteet ja kengät seilaa usein ees taas kaappien välillä. Tuon mamman villkangastakinkin ostin joskus itselleni, mutta todettiin se sitten vielä passelimmaksi äidille, joten takki muutti Sotkamoon. Toisinaan taas saatetaan ostaa vaikka jotain neuletta jo kerralla kaksi, kun tiedetään, että toinenkin tykkää tästä varmasti. Yhteinen koko, ja monessa kohtaa makukin, helpottaa myös toistemme luona vierailua tai yhdessä matkustamista, kun aina voi käydä toisen vaatekaapilla ja matkalaukulla.

Tälläkin kotivierailulla lähti taas jotain minulle päin lainaan, kun nappasin mukaani yhden pienen nahkalaukun. Huraa mamman vaatekaappi! 

Kommentit (4)

Vierailija

Ihanan läheisiä olette perheenne kanssa. Vastaavaan ei ole itsellä koskaan ollut mahdollisuutta. Kiinnitti huomiota äitisi romanttiset korvikset, todella kauniit. Tosi tyylikäs isomummo.

Pia

Eikä miten ihanat kengät sun äidillä! Guuglasin tuon Rintamaan, mutta heillä ei ole verkkokauppaa, enkä nähnyt tuollaisia kenkiä heidän sivuilla. Nyyh nyyh. Tyylikkäitä leidejä molemmat olette :)

Seuraa 

Tätä vuonna 2007 perustettua tyyli-/lifestyleblogia kirjoittaa 35-vuotias kenkäfriikki, jonka mielestä kenkien kuuluu aina näkyä.
Pukeutumistyylin lisäksi blogissa metsästetään toisinaan myös parempaa kuntoa, kauneutta, kulttuurielämyksiä ja uskoa itseen ja tulevaisuuteen.
Motto on kuulunut jo vuosia, että "vaikka paino vaihtelee, niin laukut mahtuu aina!"

------------------------------------------------------

veera @ tyyliametsastamassa.fi

------------------------------------------------------

Tyyliä metsästämässä somessa:

Facebook / Instagram

Hae blogista

Blogiarkisto

2018
2017
2016
2015
2014
2013
2012
2011
2010

Kategoriat