-Kaupallinen yhteistyö Rauman Pitsiviikon kanssa-

Vaatekaappini aivan välttämättömiin osiin kuuluu ehdottomasti musta pitsimekko. Ajaton ja moneen menoon taipuva pitsileninki on pelastanut itseni monta pukeutumispulmaa ja nopeaa lähtöä.

Pitsirakkauteni vuoksi katselinkin viime perjantaina suurella ilolla kuinka ihmiset olivat panostaneet teeman mukaiseen pukeutumiseen Mustan pitsin yössä Raumalla. Kaunis pitsimekko oli myös monen tapahtumakävijän valinta, mutta löytyi seasta paljon pitsiä myös muissa muodoissa.

Ahkerimmat pitsivieraat valmistavat asunsa ja asusteensa alusta loppuun saakka itse, toisilla on yksi tietty asu vuodesta toiseen juuri tätä tapahtumaa varten. Jotkut taas näkevät Pitsiviikon pääpäivän loistavana syynä hankkia jotain uutta ihanaa.

Mutta olipa asu sitten vanhaa tai uutta, itsetehtyä tai ostettua, niin joukolla pitsiin pukeutuminen on hieno tapa vahvistaa tapahtuman identiteettiä. Toivon perinteen jatkuvan ja entisestään seuraavina vuosina vahvistuvan!

Tässä pieni otanta bongaamistani pitsityylitaituireista:

Sisarukset Katriina ja Pauliina ja äitinsä Päivi näyttivät yhteensopivissa asuissaan aivan tyylikkäältä tyttöbändiltä. Pauliina (kesk.) kertoi mekkonsa olevan The Mustan pitsin yön -mekko, jota ei käytetä muulloin. Päivi (oik.) puolestaan kertoi hankkineensa mekkonsa alunperin pikkujouluihin.

Tamperelaisen Ainon näyttävä korvis kiinnitti huomioni välittömästi. Mökkireissulta Mustan pitsin yöhön piipahtanut nainen kertoi korun syntyneen vanhojen pitsirintaliivien jämistä. Loistavaa kierrätystä!

 

Ensimmäistä kertaa Mustan pitsin yöhön teeman mukaisesti pukeutuneen raumalaisen Elisan asussa näkyi naisen flamenco-harrastus. Punainen kukka hiuksissa kruunaa täydellisesti muuten mustan kokonaisuuden.

 

Raumalaiset Teija ja Simo kertoivat käyneensä Mustan pitsin yössä jo "ainakin 20 vuoden ajan" ja Teijon röyhelöiset henkselit ja pitsikravatti ovat kulkeneet matkassa saman verran. Muulloin Teijo ei tunnusta pitsiasusteita käyttävänsä, vaan ne ovat pyhitetty tälle yhdelle illalle vuodessa.

Myös Teijalla on ollut aiempina vuosina käytössään yksi ja sama "virallinen" Mustan pitsin yön asu, mutta tänä vuonna helle pakotti jättämään kerroksellisen pitkän leningin kotiin. Perinteikästä asua korvaamaan pääsi Prismasta löytynyt lyhyt pitsikotelomekko.

Ajaton pitsimekko taipuu monenlaiseen tyylin. Marjaana yhdisti Dorothy Perkinsin kukkamekkoon rennosti tennarit ja housten sävyyn täydellisesti sointuvan kukkabomberin.

 

Juhlavien pitsimekkojen seassa näkyi myös rennompaa pitsipukeutumista. Jenna ja Liina yhdistivät helteeseen sopivat toppinsa pitkiin housuihin. Lyhyt crop top on oiva osoitus siitä kuinka musta pitsi taipuu myös ajankohtaisiin trendeihin. 

 

Tyyli löytyy yksityiskohdista. Asialle omistautunut pitsiviikkokävijä valitsee myös sukkansa tarkasti. 

 

Pitsi-Batman! Alex kertoi törmätessämme olevansa juuri matkalla vaihtamaan vaatteita. Luvassa oli lisää dramatiikkaa mm. hupun muodossa. Valitettavasti emme nähneet kaduilla enää uudelleen, mutta näyttävän pitsinaamion onneksi ehdin ikuistaa. Toivon, että ensi vuonna tapahtumassa näkyisi vielä enemmän illan pukeutumisteemalle omistautuneita miehiä!

 

Nyt tiedän mitä on käpypitsi ja millaisilla välineillä sitä tehdään. Sekä hatun että korut itse "käpyillyt" Marjatta nimittäin ystävällisesti minut asiaan tutustutti. Ihan nopeaa hommaa ei pienten solmujen ja niistä rakentuvien pitsirenkaiden teko ole, vaan Marjatta kertoi tehneensä hattua kuukauden ajan. - Käpyily on mun juttu, sitä ei vaan voita mikään!

 

Illan suosituimmat pitsiasusteet oliv ehdottomasti helteeseen helpotusta tuonut viuhka sekä erilaiset korvakorut. Noora varmisti asunsa Mustan pitsin yö -kelpoisuuden vielä pitsitopilla ja pitkällä jakulla. 

 

Nämä ja monta muuta upeaa pitsityyliä siis bongasin Raumalta viime perjantaina. Upea kesäilma oli houkutellut kaupungin täyteen väkeä ja Mustan pitsin yö tarjoili parastaan pihakirpputorien, käsityömarkkinoiden ja erilaisten esiintyjien ja näyttelyiden voimin.

Pitkän päivän päätteeksi olin kuitenkin niin poikki, että viimeisenä esiintynyt Maija Vilkkumaa jäi valitettavasti näkemättä, mutta ehdin sitä ennen kuunnella naurun pyrskähdysten siivittämänä osan Kalevauvojen keikasta. Ihan parasta. 

Oma asuni jäi valitettavasti kuvaamatta, mutta menin usein blogissakin nähdyllä pitsihihaisella Ribkoffin puserolla ja mustalla lyhyellä hameella. Korvissa roikkui tietenkin itse tekemäni korvikset. Jos aiempi pitsikorvakorujen ohje on mennyt ohi, niin pääset lukemaan sen tästä postauksesta.

Kommentit (1)

Seuraa 

Tätä vuonna 2007 perustettua tyyli-/lifestyleblogia kirjoittaa 35-vuotias kenkäfriikki, jonka mielestä kenkien kuuluu aina näkyä.
Pukeutumistyylin lisäksi blogissa metsästetään toisinaan myös parempaa kuntoa, kauneutta, kulttuurielämyksiä ja uskoa itseen ja tulevaisuuteen.
Motto on kuulunut jo vuosia, että "vaikka paino vaihtelee, niin laukut mahtuu aina!"

------------------------------------------------------

veera @ tyyliametsastamassa.fi

------------------------------------------------------

Tyyliä metsästämässä somessa:

Facebook / Instagram

Hae blogista

Blogiarkisto

2018
2017
2016
2015
2014
2013
2012
2011
2010

Kategoriat