"En mä voi mitään ponchoa pitää, näyttää päälläni teltalta." 

Tämä oli ajatukseni ponchoista vuosikausia ja ihan kuten en suostu ennakkoluulojeni vuoksi edes maistamaan piimää, niin en myöskään koskaan sovitellut noita pään läpi vedettäviä pöytäliinoja. 

No mutta, mamma toi Roomasta pehmoisen kashmirtuliaisen ja päädyin nöyrtymään tuomitsevien mielikuvieni edessä. 

Tokihan siluetti on tällainen kaapu päällä erimoinen kuin hihallisessa neuleessa, mutta tämä kyseinen yksilö laskeutuu päällä ilahduttavan nätisti. Ja onhan tää nyt aivan sairaan pehmoinen ja mukava.

Näytti mielestäni kivalta näin keinonahkaleggareihin yhdistettynä! 

housut - H&M Mama / poncho - Rooman tuliainen / kengät - Betty London / korvikset - Pramea (saatu)

Mua siis ahdistaa yleensä tällaisten kaapujen muodottomuus. Tai siis se, että se hävittää alleen vartalon muodot tehden kaikesta yhtenäistä möykkyä. Se on taas näitä rintavan ihmisen ahdistuksia.

Mutta tämän taikaviitan kanssa kyllä pääsin sinuiksi ja ekalla käyttökerralla ja olen nyt hyvinkin hurmaantunut. Ei ehkä maailman kätevin vaate takkien alla käytettynä nyt talvella, kun käsivarret jää paljaaksi. Mutta sisäkäytössä hurjan mukava kapine. Onnistunut tuliainen siis mammalta!

Kärsiikö kukaan muu ponchokammosta? Vai kuuluvatko ne vaatekaappiisi?

Kommentit (12)

Sariska

Ite piti nyt viimein nörtyä kanssa, kun toimistotyötä teen ja välillä toimistolla koneella istuessa kylmä käy juuri käsivarsiin ja yläselkään, ja koska pidän melkein päivittäin neuletakkia niin kylmyyttä varten varalla ollut neuletakki harvemmin kuitenkaan päätyi päälle, koska tuplaneuletakit on tuntuneet kittanalta, mutta uutta edestä auki olevaa viitta ponchoa on nyt tullut käytettyä jo useampana päivänä. Helppo vetäistä päälle ja pois ja käsille jää kuitenkin liikkumatilaa kun edestä auki. Tuollainen sinun ohut ponchohan voisi takin kanssa toimia kaulahuivina ja sisään siirryttäessä sitten laskea hartioilta alas?

Veera
Liittynyt2.9.2015

Kiitos! Miksi en ollut aiemmin tullut ajatelleeeksi tuota kaulahuiviasiaa.. sinun kommenttisi inspiroimana olen nyt jo kahtena päivänä väsännyt ponchosta kaulahuivin!!

Vaikka paino vaihtelee, laukut mahtuvat aina!

Vierailija

Minä olen jo vuosia käyttänyt laadukkaita kasmirponchoja korvaamaan bleisereitä (jotka ovat minusta rintavien päällä aina jotenkin laatikon näköisiä ;))

Veera
Liittynyt2.9.2015

No, niitä bleisereitäkin on monen näköisiä. Mutta kiva, että sä olet löytänyt itsellesi sopivan tyylin.

Vaikka paino vaihtelee, laukut mahtuvat aina!

jenniwhere

Ostin viime talvena yhden iiiihanan ihan pikkuisen mohairia tms sisältävän kevyen, mutta lämpimän ponchon. Olen sitä jonkin verran käyttänyt, hyvin saman mallinen kun tuo, joka sulla on kuvissa. Oma haasteeni ponchoissa on se, että olen aika "perseikäs", joten ne muuttuvat pitkissä malleissa teltoiksi sitten tosiaan ihan eri tavalla... :D

Veera
Liittynyt2.9.2015

:D eli ihan sama minkä mallinen vartalo, aina on ongelmia.

Vaikka paino vaihtelee, laukut mahtuvat aina!

Ei-leen

Pekingissä suomalaisrouvien univormu oli kashmirponcho ja sellainen löytyi varmaan joka rouvan kaapista (mitä saksalaisystäväni puolestaan ihmettelivät). Ponchoja sivuavan jutun kirjoitinkin maaliskuussa: https://eedenista-itamaille.blogspot.fi/2017/03/takinkorvike-ja-muuta-ki...

Nyt ei ole ollut vielä niin kylmä, että olisin jaksanut kaivaa ponchoja esiin, mikä on toisaalta typerää. Alakoulunopettajana välillä heilun täysillä täpötäydessä luokassa ja välillä istun kohmettuneena paikoillani kun suunnittelen tuntejani. Poncho olisi mitä helpoin heittää päälle ja pois, ja lisäksi kädet pysyisivät vapaina. Mutta ei, kannan mohairkaulaliinaa aina mukanani ja kääriydyn siihen silloin, kun paleltaa. Erittäin epäkäytännöllistä mutta lämmintä.

Vierailija

Tykkään. Ainoa, mistä en tykkää on sen tunkeminen takin alle... eli ihana vaate, kun takkia ei tarvita siihen päälle. Ja se taas on Suomessa kovin lyhyt aika...

Veera
Liittynyt2.9.2015

Just tässä pe-la yönä ehdin jo lähes pari kymppiä tienata tuossa satakieli-lavan kulmalla.

Vaikka paino vaihtelee, laukut mahtuvat aina!

Seuraa 

Tätä vuonna 2007 perustettua tyyli-/lifestyleblogia kirjoittaa 35-vuotias kenkäfriikki, jonka mielestä kenkien kuuluu aina näkyä.
Pukeutumistyylin lisäksi blogissa metsästetään toisinaan myös parempaa kuntoa, kauneutta, kulttuurielämyksiä ja uskoa itseen ja tulevaisuuteen.
Motto on kuulunut jo vuosia, että "vaikka paino vaihtelee, niin laukut mahtuu aina!"

------------------------------------------------------

veera @ tyyliametsastamassa.fi

------------------------------------------------------

Tyyliä metsästämässä somessa:

Facebook / Instagram

Blogiarkisto

2018
2017
2016
2015
2014
2013
2012
2011
2010

Kategoriat