Kirjoitukset avainsanalla Pori

Meillä on tänään vietetty lapsiperhelauantaita, kun saimme rakkaan kummipoikani/siskonpoikani viikonlopuksi kylään. Melkoisen aktiivinen päivä me tästä saatiinkin aikaiseksi.

Hain Hiiripupumarakatin aamulla junalta ja herran ensimmäinen pyyntö oli, että pitäisi saada aamukahvia koneeseen. Ja kauramaidolla. Ei muuta kuin kauramaito-ostoksille ja kotiin keittelemään sumppia. 

Kun saatiin koko konkkaronkan kone käyntiin, otimme ensimmäisenä suunnaksi Viikkarin kyläjuhlat. Saippuakuplien, keinuhyppyvideoiden ja jalkapallon tutkaan potkimisen jälkeen pojat nikkaroivat yhdessätuumin vielä purjelaivan jonka jälkeen palkitsimme itsemme pop up vohvelikahvilassa.

hame ja t-paita - Lindex / farkkutakki - Junarose (saatu) / sandaalit - Crocs / laukku - Rebecca Minkoff / korvikset Aarikka

Kun kerran tätinä olin liikenteessä, niin asuksi sopi loistavasti midimittainen leopardihame. Tämä röyhelöhelmainen mesh-hamonen löytyi eilen Lindexistä ja ihastuin siihen välittömästi. Tästä se sitten alkaa, leopardikuosin leviäminen asusteista vaatteisiin.Varo Riitta Väisänen, saatan pian käydä ryöstöretkellä vaatehuoneessasi!

Mietin just joku päivä, että mulla on aika vähän mitään kivoja hameita. Olen aina tullut hankkineeksi vain mekkoja. Mutta onneksi nämä kissahelmat tulivat vastaan. Nyt mulla on mahtava kesähame!

Tädin oma pikku hiiripupumarakatti! Olen kutsunut tuota otusta sillä nimellä ihan siitä saakka, kun hän oli ihan pieni. 

Hame on sen verran hässäkkä, että yläosaksi sopii mielestäni parhaiten yksinkertainen perusteeppari. Mutta eihän sitä tiedä mihin röyhelöihin ja kuosiyhdistelmiin tässä vielä innostun!

Kyläjuhlien jälkeen käytiin vaihtamassa vähän sporttisempaa päälle ja otettiin suunnaksi Yyteristä löytyvä Seikkailupuisto Huikee. Sain näppärästi iskettyä kaksi kärpästä yhdellä iskulla, sillä tarvitsin Huikeasta kuvia yhtä lehtijuttua varten. Eli töitä ja lapsukaisen viihdykettä samaan aikaan. 

Huikeessa siis kiipeillään, tasapainoillaan ja liututaan radoilla, jotka on rakennettu puiden väliin 2-13 m korkeuteen. Valjaiden ansiosta homma on toki ihan turvallista, mutta kyllä siellä tasapainoillessa ihan jännityksen tunteita silti saa kokea. 

Minä keskityin enimmäkseen kuvaamiseen, mutta kävin sentään yhden radan seikkailemassa itsekin. Hauskaa, mutta omat surkeat käsivoimat oli joissain esteissä vähän koetuksella. Kymmenen vuotiaana Hiiripupu tarvitsi radoille yläilmoihin mukaansa aikuisen ja Tommi saikin huhkia ihan tosissaan, että pysyi mukulan perässä hänen viilettäessään innolla radalta toiselle ilman lepotaukoja. 

Huikee sopii niin lapsille kuin aikuisillekin ja ratoja löytyy eri tasoisia. Helpoimpiin riittää 110 cm pituus ja 6 vuoden ikä, keskivaikeille pääsee jos mittaa on vähintään 130 cm. Puistossa saa monipuolisten ratojen ansiosta helposti kulumaan useamman tunnin, joten kannattaa varata sinne mennessä riittävästi aikaa. Me vietimme Huikeessa reilut kolme tuntia ja lapsukaisellla olisi helposti riittänyt intoa ja virtaa vielä jatkaakin. 

Tässä siis oiva vinkki, jos tiedossa on Pori-visiitti!

Seikkailujen jälkeen kurvattiin Reposaareen Merry Monkiin burgereille (Lue postaukseni gastrobubista täältä) ja saaren kauniita maisemia ihastelemaan. Tuntien kiipeily ei näkynyt jätkässä vielä tippaakaan, vaan energiaa riitti vielä kallioilla pomppimiseen ja leipien heittelyyn. 

Kiva ja monipuolinen päivä siis tädin mielestä ja lapsonenkin vaikutti viihtyvän. Nyt kotisohvalla vielä leffailta Boss Babyn parissa. Onnellinen täti kiittää ja kuittaa.

Kommentit (4)

Anskuuuu

Moikka, ei nyt liity postauksen aiheeseen mutta voisitko tehdä postauksen omistamistasi olympus objektiiveista? Mua kiinnostaisi uuden objektiivin hankinta kaupunki/maisemakuvaus tarkoitukseen ja kaipaisin vinkkejä. Muutenkin valokuvauspostaukset on aina kivoja :)

Veera
Liittynyt2.9.2015

Mulla on just suunniteltuna Olympus-postauksia kokonainen sarja. Ja siellä on tulossa myös objektiiveista juttua!

Vaikka paino vaihtelee, laukut mahtuvat aina!

Anskuuuu

Loistavaa! Toivottavasti objektiivipostaus tulee linjoille pika puoliin :)

Mmai

Tätä blogia on tosiaan tullut seurattua tovi jos toinenkin, kun muistan tämän nappisilmä-pojan esiintyneen blogissasi vauvana ja nyt hän on jo kymmenen! Herranen aika sentään, kuinka nämä vuodet juoksee! :)

"Mikä vittu teitä porilaisia oikein vaivaa?", tiedusteli Juha Vares elokuvassa Jäätynyt enkeli ja voin sanoa, että ihan samaa pohdin minä aikoinaan vasta Kainuusta tähän kaupunkiin muuttaneena. Tuosta muutosta tuli juuri hetkekssi sitten kuluneeksi jo 16 vuotta. Tänään Porin Päivän kunniaksi onkin hyvä hetki hieman kerrata miten omat fiiliikset tästä kapungista ovat kehittyneet.

Ekan vuoden tai puolitoista olin ihan sitä mieltä, että tää on kaamee paska kaupunki, missä ihmiset on ihan älyttömän epäkohteliaita ja nuivia. Oman kotiseutuni tapoihin oppineena jutustelin niitä näitä niin kaupan kassalle kuin vaikkapa kanssajonottajille baarin vessassa ja saatuani oudoksuvia katseita päästä varpaisiin aloin tajuamaan, että ei ookaan täällä vissiin oikein tapana.

Kahvilan myyjän rahojen ojennuksen yhteydessä suustaan päästämä "tollai" perinteisen ole hyvän sijasta sai mut miettimään, että kuuluisi tässä nyt sit kiittää vai ei. Tollai. 

Kun pyysin erästä miekkosta kanssani kahville, vastasi hän, että "ei sen väliä" ja minä ajattelin häpeissäni, ettei häntä kiinnosta seurani sitten tippaakaan. Vastaus kuulosti äärimmäisen negatiiviselta ja epäkohteliaalta ihmiselle, joka on tottunut myöntäviin vastauksiin, jotka alkavat sanalla joo tai kyllä. 

Pitkän aikaan sitä oli paikallisten alkuasukkaiden seurassa jotenkin tosi epävarma ja hädissään. Tuntui, ettei ne ole lainkaan kiinnostunut uudesta tulokkaasta ja sitä tietysti ajatteli itsessä olevan jotain vikaa. Kohtuullisen suulaana tapauksena päädyin kuitenkin sitten taktiikkaan "jos, ette puhu mulle, niin mä puhun teille niin kauan,  että tutustutaan". 

Kun Itä- ja Länsi-Suomen kulttuurierojen aiheuttamasta shokista pikkuhiljaa pääsi yli ja alkoi ymmärtämään, ettei porilaisen suusta tulevat negatiiviselta kuulostavat ilmaukset ehkä tarkoitakaan mitään negatiivista, vaan päinvastoin, alkoi alun paska kaupunki -mielikuva pikku hiljaa haalistua. Eikä loppujen lopuksi mennyt kovinkaan montaa vuotta, kun jo huomasin viihtyväni tässä hieman nyrjähtäneen oloisessa kaupungissa.

Nyt, kuusitoista vuotta karhukaupungissa asuttuani, olen jo pitkän aikaa kokenut tämän kodikseni ja tuntenut uusporilaisuudestani ylpeyttä. Kainuulaiset juureni eivät mihinkään katoa tai unohdu, mutta kyllä mun latvusto on porin merituulissa tuuhentunut.

Poriin sopii mielestäni hienosti sanonta "mainettaan parempi". Ehkä täällä tosiaan vielä 15 vuotta sitten oli vähän erilainen ilmapiiri. Sulkeutuneempi ja epäileväisempi. Mutta sinä aikana, kun olen täällä asunut, on Pori ottanut monenlaisia harppauksia eteenpäin.

Porista on tullut tänä aikana ihan vakavasti otettava opiskelijakaupunki, mikä on tuonut sekaan lisää meitä junantuomia, joten jos nyt joku sotkamolainen muuttaisi tänne, ei hän enää olisi niin suuri ihmetyksen aihe. (montako sataa kertaa olenkaan vastanut kysymykseen "kui sää tänne oikein tulit?"  

Pori on myös vahvistanut asemaansa aktiivisena tapahtumakaupunkina eikä nykyään enää ajatella, että Pori Jazz on ainoa hetki vuodesta, kun täällä tapahtuu jotain. Ei, mun mielestä Porissa tapahtuu ihan koko ajan, ja vaikka mitä. Kulttuuritarjonta on huikeaa, mielenkiintoisia paikallisia bändejä putkahtelee kuin sieniä sateella ja samoin palkintoja nappailevia pienpanimoita! Että ei tää tosiaankaan mikään ihan paska kaupunki oo. (Ja ei-porilaisille tiedoksi että tää "ei tää oo ihan paskaa" on siis tosiaan äärettömän suuri kehu)

Joo, on ne kaupungin kadut edelleen ihan huvittavan hiljaiset vaikkapa sunnuntai-iltaisin ja talven pimeydessä 70-lukulaisilla kerrostaloilla ympäröity tori näyttää enemmän kuin ankealta. Mutta samaa paskaa sitä on pimeän ja loskan keskellä ihan muuallakin päin Suomea. Että ajatellaanpa nyt niitä positiivisia puolia ihmiset, eikä niitä ankeita hetkiä, käskee vuoden positiivisin porilainen! :D

Kun nyt tosiaan Porin Päivää vietetään, niin sen kunniaksi päätimme paikallisen taiteilijatalentin, Tommi Lehdon, kanssa laittaa pienen arvonnan pystyyn. Kallon majakkaa, esittävästä työstä on tehty 50 kappaleen julistesarja ja yksi printti signeerauksin olisi nyt tarjolla uuteen kotiin.

Osallistuaksesi Kallo-julisteen arvontaan, kerro kommenttiboksissa mikä paikka, maisema tai nähtävyys Tommin pitäisi sinun mielestäsi seuraavaksi ikuistaa. Porilaisilta vastaajilta toivotaan Pori-aiheisia vastauksia, mutta muitakin maailmankolkkia saa toki ehdotella. Vastausaikaa on keskiviikko-iltaan 27.9. saakka. Muista täyttää myös nimimerkki ja meiliosoite, niin saadaan arvonnan voittajaan yhteyttä. Julisteen postitus kotimaan sisällä.

Tommilla on suunnitteilla lisää kortteja, julisteita ja muitakin tuotteita myytäväksi, joten etenkin porilaiset ja henkiset sellaiset pistäkää herran instatili seurantaan @tomppppa. Instasta näkee myös Tommin muuta piirrostyyliä, joten pistäkää mieleen, jos on vaikka jotain kuvitustarpeita!

"Todella outo, ehdottoman uniikki". Porin kaupungin uusi slogan on mielestäni enemmän kuin asian ytimessä. Hyvää Porin päivää!

 

Kommentit (31)

Iitu511

Etelärannan siluetti tai toiseen suuntaan puuvilla, kuitenkin sillee et rakas Kokkeli siltoineen näkyisi :) olisipa siisti voittaa tämä kisa! Olen töissä Kallossa, kovin mielelläni ripustaisin tuon julisteen kotiin muistuttamaan myös vapailla ollessani töistä ;D

Aslan

Kirjurinluoto tai Yyteri pn ihania. Itse olen Lappeenrannasta, mutta sukulaisia asuu Porissa ja lapsena olen viettänyt aikaa sekä Kirjurinluodolla että Yyterissä.

Amla

Ja siis tämän vastauskommentin sähköposti on oikein!!... Oikea osoite ei yllättäen olekaan...@ hmail... 😆

Viini

Ässät kiittämässä yleisöä jäällä voiton jälkeen. Ja pesäkarhut ansaitsee myös kuvan.

Paula

Kallosta ja sen ravintolasta on kyllä niin paljon hyviä muistoja!
Tuo maisema missä itse olet kuvissa, näin ulkopaikkakuntalaisena tulee eniten mieleen Porista!

Maarit L

Ensin mietin Kirvatsia mutta sanon kuitenkin Eteläranta niin että Puuvilla ja silta näkyy :) 

Vierailija

Uudesta matkakeskuksesta (sisältäen rautatieasemarakennuksen), ammattikorkeasta ja Kiinanmuurista saisi myös upean mustavalkotyön.

Seilorityttö

Meriteemaa jatkaen Yyteri tai Säppi. Tuo taulu sopisi meille niin hyvin, koska Kallo on veneemme kotisatama.

PäiviS

Entisenä porilaisena ehdotan Rosenlewin vanhoja teollisuusrakennuksia, valimon vanha seinä olisi rouhea kuvattava, kauniita paikkojahan löytyy vaikka kuinka paljon. Taulun Kallosta antaisin vävylleni joka on myös entinen porilainen =)

Vuoden ajan joka viikko yksi kuva oman ihan tavallisen arjen tylsyydestä tai menosta ja meiningistä. 

Tämä kuva oli jo Instassa, mutta halusin silti sen myös tämän viikon arkikuvaksi, sillä se on otos tämän viikon arkisesta kohokohdasta.

Jos viime viikon arkikuvassa oli murjottava ja väsynyt lehtikuvaaja, niin tässä kuvassa puolestaan on iloinen ja haltioitunut tyyppi työkeikalla. Mun duunissa on parasta se, että kuvauskeikat vievät milloin mihinkin uusiin paikkoihin ja kuulemaan toinen toistaan kiinnostavampia asioita.

Tällä viikolla olen töiden lomassa oppinut valtavasti mm. mehiläisistä (Aiemmat tietoni kyseisistä otuksista perustuivatkin puhtaasti Maija Mehiläinen -piirrossarjaan ja sarjakuvalehtiin.)  ja luonnonmuistomerkeistä. Sellainen on myös Porin Lyttylässä sijaitseva Pirunpesä, missä tämän viikkoinen arkikuva on napattu. 

Muistan kyllä joskus kuulleeni nimen Pirunpesä, mutta en ollut koskaan tiennyt miten hienosta paikasta on kyse. Pirunpesä on jääkauden aikainen siirtolohkare, joka on hajottuaan useisiin osiin muodostanut louhikkoluolan. Korkeimmat kivirykelmän osista ovat kymmenen metrin korkeudessa ja luolastolla on pituutta jopa 70 metriä.

Suurin osa luolista oli niin pieniä ja pimeitä, ettei niihin uskaltautunut suuaukolta kurkkaamista kummemmin, mutta löytyi sieltä tällainen isompikin luola. Mä jotenkin ihan mykistyin paikan upeudesta. Ja tunsin itseni ihan hurjan onnelliseksi, että sain viettää ison osan työpäivästäni luonnossa kulkien ja uusia paikkoja nähden. I love my job!

Jos satut Poriin päin ja pieni luontoretkeilu kiinnostaa, niin suosittelen kyllä Pirunpesällä vierailua. Ohjeet paikan löytämiseen löydät vaikka Retkipaikan artikkelista. Kovin pitkästi ei sinne päästäkseen tarvitse talsia, tieltä on matkaa Pirunpesälle alle kilometri.

 

Kommentit (3)

Vierailija

Voi Veera sää kävit mun kotikylässä😊Kivan jutun kirjoitit👌T. Kirsi

 

SYÖ JA JUO

 

Café Elba, Gallen-Kallelankatu 5. Jos teemme ystäväni Annin kanssa treffit "toimistolle" tarkoittaa se viinilasillisia Café Elbassa. Viihtyisä kahvila ja viinibaari tarjoaa myös pientä syötävää kuten salaatteja, antipasteja ja suussa sulavia jäkiruokia ja kakkuja. Kannattaa tsekata Elban FB-sivulta myös sattuisiko oman vierailun ajalle viini-iltaa. Elokuun tastingeissä on luvassa viinimakuja Yhdysvalloista.

Blind Burger, Isolinnankatu 20. Porin herkullisimmat hampparit tulevat Blind Burgerista, joka käyttää läheltä tulevia raaka-aineita. Pihviliha on Hereford-rotukarjan lisaa parinkymmenen kilometrin päästä Kuuminaisten tilalta. Sämpylät tulevat lähileipomosta ja niissä käytetään Rocking Bear Brewers -panimon oluen valmistuksesta jäävää mäskiä. Hampurilaiset on mahdollista saada myös gluteenittomana tai vegaanisena. Suosittelen ottamaan kylkeen bataattiranskalaiset!

Borg Kitchen & Bar, Eetu Salinin Aukio 6. Vihdoin Porissakin on kunnollinen brunssipaikka! Sunnuntaibrunssin lisäksi Borg tarjoilee toki arkisin niin lounasta kuin satakuntalaisia raaka-aineita hyödyntäviä a la carte -annoksiakin. Baarin puolella taas voi istahtaa ihan vain lasilliselle tai kiskaista pikkunälkään vaikkapa herkullisen Borgilaisen. Valoisan ja tyylikkään ravintolasalin lisäksi tilaa löytyy isolta terassialueelta. 

Jätskibaari Vohveli, Kauppakeskus Isokarhu, Yrjönkatu 14. Aivan sairaan hyvää porilaista käsintehtyä jäätelöä, jälkkäriksi tai ihan muuten vaan, löydät Vohvelista. Tarjolla on päivittäin 12-18 jäätelömakua ja suosittelenkin ottamaan monen minipallon annoksen, jotta pääsee maistamaan useampia herkkuja kerralla. Vohvelin jäätelöt eivät sisällä lisä- tai väriaineita eikä keinotekoisia aromeja, vaan ovat ihan ehtaa tavaraa. 

Beer Hunter's, Antinkatu 11. Jos seurueestasi löytyy olut- tai viskiharrastajia, ei Beer Hunter'sia voi Porin reissulla ohittaa. Tarjolla on reilut pari sataa olutta ja yli 300 viskiä. Tsekkaa ainakin joku panimoravintolan omista Mufloni -oluista!

Itse join viime viikonloppuna Mufloni minttu-sitruuna witbierin, maistui jopa kaltaiselleni olutaloittelijalle. Muista myös muut paikalliset panimot: Ruosniemen panimo, Rocking Bear Brewers ja Moose on the Loose.

 

SHOPPAILE

RATSULA, Antinkatu 17. Minun ehdoton lempivaatekauppani Porissa! Ratsula on vähän niin kuin meidän porilaisten Stocka. Muotia, kosmetiikkaa ja kodintuotteita löytyy neljästä eri kerroksesta.

Tarjolla on tuotteita mm. merkeiltä Marimekko, Longchamp, Michael Kors, Nanso, Esprit, Gant, Masai ja Samoon (plusmerkki!) ja paljon paljon muita.  Alakerran alusvaateosastolta löytyy oma suosikkimerkkini Prima Donna. Laajan tuotevalikoiman lisäksi Ratsulan valtti on ihan loistava palvelu. 

KATOKO, Nortamonkatu 4. Kun nyt aina niistä korvakoruista intoilen, niin kaupungin kivoimmat killuttimet löytyy Katokosta. Tarjolla monen mielenkiintoisen kotimaisen merkin koruja kuten Uhana Design, Butoni, Pilke, Yo Zen jne.

Mutta ei Katoko pelkkä korukauppa ole, vaan myynnissä myös paljon muita ihania design-tuotteita, niin sisustukseen kuin pukeutumiseenkin. Heiltä löytyy myös verkkokauppa! Ja hei, just tänään keskiviikkona 12.7., kaikki tuotteet -20%!

DECONELLA, Puinnintie 21. Deconellaan päästäkseen pitää suunnata hieman keskustan ulkopuolelle, mutta sisustuksesta intoilevalle tuo mutka kyllä kannattaa. Aivan älyttömän iso liike, n 700 m2,  täynnä kaikkea huonekaluista, sisustustekstiileistä ja tapeteista  puutarhatuotteisiin, pieniin sisustus- ja lahjatavaroihin ja keittiötuotteisiin. Itse hankin Deconellasta juuri hyllyn, joka vilahti parvekepostauksessa.

 

KATSELE

KIRJURINLUOTO Tätä ei vaan voi olla mainitsematta Porista puhuttaessa. Täydellinen paikka piknikille ja auringonpalvontaan. Uimaankin pääsee! Lapsille löytyy Pelle Hermannin leikkipuistoa, Viksu Varista ja Angry Birds leikkipaikka. Eläimiä jaksaa ihastella niin pienet kuin isotkin. Huom! Jazz-viikolla osa eläimistä on ihmispaljouden ja melun vuoksi viety evakkoon.

POLSANLUOTO Polsanluodon luontoplku on ihana paikka ulkoiluun ja rauhoittumiseen. Reitiltä löytyy pikkuinen joenuoman yli vievä kapulalossi ja suistomaisemassa voi kuunnella kymmenien lintulajien sirkutusta. Ja tämä satumainen mesta löytyy siis ihan Kirjurinluodon kyljestä!

REPOSAARI Jos mulla olisi hirmuisesti ylimääräistä rahaa, hankkisin itselleni kesäasunnon idyllisestä Reposaaresta. Pikkuinen kylä täynnä puutaloja ja ihanaa tunnelmaa. 

 

IKUISTA ITSESI

Studio 1851 1800-luvun märkälevytekniikalla sielukkaita muotokuvia kuvaavasta Studio 1851:sta on tullut jo ihan ilmiö! Tässä hieman erilainen tapa ikuistaa itsensä tai otattaa vaikkapa perhekuva. Kannattaa kysellä löytyisikö vapaita aikoija, jos tiesi sattuu viemään Poriin. Seuraile myös tiedotuksia, sillä studio tekee kuvausmatkoja myös muualle päin Suomea. Omasta kuvauksestani voit lukea lisää täältä. Ja pian muuten kuulettekin mihin tämä minunkin kuvani oikein päätyi... ;)

 

Kommentit (2)

hannimalmi@gmail.com

Oltiin Perhosmarssi ryhmän kanssa kuvauksessa viime tiistaina kirkkopuistossa . Kuva onnistui hienosti meidän kaikkien mielestä (7 henkilöä).

Seuraa 

Tätä vuonna 2007 perustettua tyyli-/lifestyleblogia kirjoittaa 35-vuotias kenkäfriikki, jonka mielestä kenkien kuuluu aina näkyä.
Pukeutumistyylin lisäksi blogissa metsästetään toisinaan myös parempaa kuntoa, kauneutta, kulttuurielämyksiä ja uskoa itseen ja tulevaisuuteen.
Motto on kuulunut jo vuosia, että "vaikka paino vaihtelee, niin laukut mahtuu aina!"

------------------------------------------------------

veera @ tyyliametsastamassa.fi

------------------------------------------------------

Tyyliä metsästämässä somessa:

Facebook / Instagram

Blogiarkisto

2018
2017
2016
2015
2014
2013
2012
2011
2010

Kategoriat