Kirjoitukset avainsanalla Asut

Voitteko kuvitella, mä olen ollut jo kohta viikon putkeen hiukset auki! Tai no, olen mä iltaisin kotona sitaissut tukan kiinni, mutta kodin ulkopuolella olen viuhtonut menemään tukka hulmuten.

En mä edelleenkään pidä siitä tunteesta, että karvat on naamalla, mutta yritän opetella sietämään sitä, sillä tykkään siitä miltä tämä avoin takkukasa parhaimmillaan näyttää. (Ja ei, se ei ole näissä kuvissa enää parhaimmillaan kastuttuaan räntäsateessa) 

Eli vaikka hiusmalli pysyy edelleen saman kuin se on ollut jo muutaman vuoden, niin pientä uudistumista nyt tämän myötä, että en joka päivä turvaudu Pikku Myy -sykeröön.

Korvisfriikeille vinkkinä, että Aarikan kevätmallisto on taas täynnä upeita uutuuksia! Meinasin menettää järkeni Ratsulassa Aarikan korutelineellä, kun olisin halunnut hankkia ainakin viisi eri korvisparia. Hillitsin kuitenkin itseni ja ostoskoriin valikoitui tällä kertaa vain nuo valkoiset Apollot. Minulla oli ostohetkellä tuo sama paitapusero päällä ja korvikset sopivat siihen niin hyvin, että tein päätöksen sen perusteella. 

Myös pusero on suht uusi. Se on Mangon Violeta -mallistosta ja tilattu Zalandolta. Tuon plusmalliston koot olivat mulle pitkään melko mysteeri, mutta nyt muutamien sovitettujen vaatteiden perusteella näyttäisi, että ainakin yläosissa heidän koko XL on itselleni 48-50 kokoisena aika passeli. Tosin pari kokeilemaani nahkarotsia samassa koossa ovat taas olleet hieman reiluja. 

Olin alunperin palauttamassa tuota paitaa, kun sovitellessa väri ei tuntunutkaan omalta. Jostain syystä palautuspaketin viivakoodi ei kuitenkaan toiminut ja paketti jäi odottamaan, että muistaisin olla yhteydessä Zalandon asiakaspalveluun.

No, arvatkaapa muistinko? Niinpä sitten kaivelin paidan taas paketista uudelleen sovitukseen ja totesin sittenkin pitäväni siitä. Nyt olenkin viihtynyt punaisessa leokuosissa jo monta päivää putkeen. Ensifiilis ei siis aina olekaan oikea. 

Voin ilokseni todeta, että risukasaani on jo pikkuhiljaa hiipinyt pieniä auringonsäteitä. Ne ovat vielä heikkoja, mutta haluan uskoa niiden olemassaoloon. Haluan uskoa siihen, että edessä on hyviä aikoja vaikka juuri nyt vielä pelottaakin. 

Tänään hyviä fiiliksiä on taatusti luvassa, sillä suuntaan pian kaverin kanssa karaokekuppilaan. Biisit on pyörineet jo päässä pitkin päivää. Ainakin Hölmö rakkaus kajahtaa tänään!

Pusero - Mango Violeta, Zalando - Koko XL

Housut - KappAhl XLNT (saatu)

Kengät - Betty London, Spartoo 

Korvikset - Aarikka

 

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Kommentit (3)

strangiato
2/3 | 

Kyllä, todella hyvältä näyttää (ja hiukset varsinkin)! Ja mahtavaa jos mielessäkin alkaa vähitellen näyttää valoisammalta. :)

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Liekö syy lisääntyneessä valossa, nostetussa mielialalääkeannoksessa vai olisiko päässä ja sydämessä nyrjähtänyt jotain jo paremmille urille, kun tällä viikolla on mieleen noussut mm. seuraavia hassuja ajatuksia: "kyllä mä pärjään", "mitä vaan hienoa voi tapahtua" ja "ehkä kaikki menee juuri niin kuin pitääkin".

Kaiken mustan jälkeen tällaiset edes hetken kestävät positiiviset fiilikset iskevät kuin tuhat volttia. Iskee ihmetys ja epäusko. Tuliko tuo ajatus ja tunne ihan minusta itsestäni? Mutta olen nyt kuitenkin koittanut muutaman päivän ajelehtia noilla toiveikkuuden keveillä laineilla.

Alkuviikko maanantaista keskiviikkoon saakka oli muutamia kuvankäsittelyhommia lukuunottamatta vapaata, joten ehdin mm. siivota vaatekaapin ja -lipastot, pestä helvetisti pyykkiä, ja käydä iltapäiväskumpalla ystävän kanssa.

Ihan Porin ytimessä sijaitseva BORG Kitchen & Bar on hyvä mesta niin tarjoiluiden kuin miljöönkin puolesta. Täytyykin seuraavalle vapaalle Pori-viikonlopulle sopia jonkun kanssa brunssitreffit sinne, koska edellisestä kerrasta on jo liian pitkä aika. 

Tiistaina meidät houkutteli Borgiin etenkin isoista ikkunoista sisään tulviva valo. Vaikka ulkona oli viileää, tuntui nurkkapöydässä auringon paistaessa silmiin jo ihan keväältä.

Ostin tuon H&M:n bodyn jo joskus viime syksynä, mutta se on vähän odotellut ideaa, että millaiseen alaosaan sen yhdistäisi.  KappAhl XLNTin rennosti istuvat housut osoittautuivat melko toimivaksi valinnaksi. Androgyynillä tyylillään ne tasapainottivat paljastelevaa yläosaa juuri sopivasti.

Mihinkään selkeän naiselliseen, esimerkiksi lyhyeen hameeseen en tuota bodyä ehkä yhdistäisi. Kengissäkin kallistun mieluummin mataliin nilkkureihin kuin korkoihin. Nämä housut ja kengät olivat siis tyyliltään juuri hyvät kaverit ihoa vilauttelevalle yläosalle. Tokihant ästä asusta vatsamakkaratkin läpi paistaa ja se voi jonkun silmiin kovasti sattua, mutta itselläni oli vaatteissa tosi hyvä fiilis. 

Body alta näkyvine liiveineen tuo muuten mieleen ihan mun lukioaikojen ehdottoman lempivaatteen, mustan Seppälän meshpaidan. Ai että, ihan nostalginen fiilis! 

Housut - KappAhl XLNT (saatu)

Body - H&M

Kengät - Minna Parikka

Korvakorut - Uhana Design

 

Apua, kello on jo melkein yksitoista ja kassi odottaa edelleen pakkaamistaan. Ammulla kuudelta on lähtö kohti Helsinkiä, missä menee koko viikonloppu Kuva & Kamera -messuilla työskennellessä. Mahtavaa päästä taas hölöttämään kameroista oikein sydämensä kyllyydestä. 

Eli tämä hyvin käynnistynyt viikko jatkuu edelleen positiivisissa tunnelmissa. Käviskö jopa niin, että tästä tulis tän vuoden eka kokonainen viikko itkemättä?!

Kommentit (5)

Roso
5/5 | 

Ihan mainio asu! Todella juhlavan näköinen, luo huolitellun olemuksen.  Kyllä sitä pitää asussa persoonaa olla. Ja ihanat nuo kengät, sellaiset valopilkut oikein!

Itsekin tykkään käyttää pitsi- tai meshpaitoja, joista näkyy liivit läpi. Reisitaskuhousujen ja maihareiden kanssa ihan vänkä yhdistelmä. Mielensäpahoittajat kääntäkööt katseensa muualle, jos paljastavuus kovasti harmittaa!

Minä
6/5 | 

Tätä pusakkaa nyt ei vaan kaapistani löytynyt, olisin kaivanut sen ja taas ei kun menoksi. Rintsikat ja pökät löytyy kylläkin;) Uusia vinkkejä odotellessa , moikka Veera !

Vierailija
7/5 | 

No kyllä nuo housut nyt on aivan karmeat ja näyttää niin niin huonosti tehdyiltä, pieniltä että perseestä ratkeaa kun muutaman kerran kyykkää

Ai että miksikö viime aikoina on ollut niin harvoin asukuvia? Syy nro.1 on toki se minkä varmasti jo teidättekin. Jaksaminen ja keskittymiskyky ovat olleet kaikkea muuta kuin hyvällä tolalla, joten olen pistänyt voimani varsinaisiin töihin ja nipistänyt blogista. Syy nro 2. taas on se, että mun pukeutuminen on ollut kahdella sanalla kuvaten tylsää ja harkitsematonta. Ei oikein inspiroi nappailla asukuvia, kun päällä on päivästä toiseen farkut ja joku mukava mutta nuhjuinen turvaneule.

Juuri edellämainitut kamppeet ne on päällä näissä Iinan helmikuun puolella Helsingissä ottamissa kuvissakin, mutta väripilkkuna ja katseenvangitsijana on sentään Parikan shokkipinkit nilkkurit. Noin huomiota herättävien kenkien kanssa sopiikin hyvin pukea päälle huomaamatonta mustaa ja harmaata.

Näistä kuvista tulee mieleen tuo mukava viikonloppu, jonka vietin Helsingissä Iinan ja hänen poikansa kanssa. Se oli yksi helmikuun harvoista valopilkuista, mutta sitäkin kirkkaampi. Muistan miten ihanalta tuntui pitkästä aikaa nauraa todella paljon.

Oli myös lohdullista tuntea, että vaikka moni asia elämässä onkin mennyt uusiksi, niin ympärillä on silti ihmisiä, joiden kanssa kaikki on kuin ennenkin. (Vitsit miten kova ikävä Iinaa tulikin tätä kirjoittaessa.)

Mun lähipäivien tärkeimpiä ja lohdullisimpia ajatuksia onkin ollut se, että mun ympärillä on edelleen todella paljon rakkautta ja välittämistä. Parisuhde ei ole noiden asioiden ainoa muoto. Olen saanut tämän myrskyn keskellä huomata olevani rakas ja tärkeä monelle ihmiselle, mutta mustimmissa hetkissä se oli vain ehtinyt unohtua ja hautautua pelkojen alle. 

Farkut - Ellos / Kashmirneule - Ellos / Kengät - Minna Parikka / Korvikset - Aarikka

 

Eilen ihana ystävä saapui luokseni välittömästi, kun kuuli puhelimessa itkuni. Tänään puhuin puolitoistatuntisen töitä ja terapointia yhdistäneen maratonpuhelun toisen ystävän kanssa.

Moni vähän etäisempikin kaveri on viime aikoina pyytänyt kanssaan lounaalle, kahville, kaljalle osoittaen siten, että ovat olemassa, jos kaipaan seuraa ja jotain kenelle puhua. Olen tarttunut moneen kutsuun. Huomennakin on treffit vanhan opiskelutoverin kanssa, jota olen viime vuosina tavannut yleensä vain työn merkeissä. 

Jos jotain on viime ajat opettaneet, niin ainakin sen, että kun uskaltaa olla avoin ja kertoa tarvitsevansa toisia ihmisiä, on muiden helpompi tarjota apuaan ja seuraansa. Kun näyttää avoimesti tunteensa, on toistenkin helpompi kertoa omia asioitaan sinulle. Avoimuus lisää avoimuutta. 

Kommentit (5)

Regina Rento
1/5 | 

Heippa hei, hymähdin kun huomasin..... minulla on juurikin nyt tuo sama rento mukava asu päälläni. Ei huono !

Hannaah
2/5 | 

Tuo viimeinen kappale on niin totta! Itsekin hammasta purren olen yrittänyt pärjätä yksin, ilman apua. Kun uskaltaa olla heikko ja pyytää apua, se onkin vain lujittanut ja syventänyt ystävyyttä. Ei ne ystävät karanneet, vaikka en ollut vahva ja reipas. Kaikkea hyvää sinulle! ❤️

JenniS
3/5 | 

Me ei olla koskaan tavattu, mutta blogisi perusteella olet tavattoman hieno, herkkä ja arvokas ihminen.

Vierailija
4/5 | 

Minäkin tykkään ja välitän sinusta, vaikkei olla koskaan tavattu. Minusta on aina kiva lukea sun juttuja ja katsella kuvia. Aivan välillä kaipailen, että mitähän sinulle kuuluu ja käyn kurkkimassa blogissa. 💕

Vierailija
5/5 | 

Veera, minäkin välitän sinun hyvinvoinnista, vaikka ei olla ikinä tavattu. Olet minua paljon nuorempi, mutta olet esikuvani! Kunnioitan tapaasi puhua itsestäsi arvostavasti! Ja lupaan sinulle aika auttaa tässä uudessa elämänkuviossasi! Minulla meni 7-vuotta toipua kunnolla, mutta toivuin. Niin sinäkin tulet toipumaan ❤❤

Nämä eilen melko puolihuolimattomasti valitut vaatteet osoittautuivat niin kivaksi kokonaisuudeksi, että kiskoin tänään päälle tasan saman setin. Lähes vuosi sitten hieman villinä korttina ostamani ysärihenkinen S.T.I.n kukkapusero on ollut talven ajan käyttämättömänä, mutta tuntuu värikkyydessään nyt aivan ihanasti keväältä. (Aiemmat asukuvat samasta puserosta TÄÄLLÄ)

Muuten ei vielä kovin keväiseksi voi heittäytyä, joten asusteet ovat edelleen villaa. Kenkien kohdalla kuitenkin jo jätin talvea taakseni ja koska adut olivat jo pääosin kuivat, uskaltauduin ulos lenkkareilla. Mutta ai että ärsyttää nuo lahkeiden alta näkyvät sukat! Ne on mun ahdistuksen aiheeni pukeutumisessa, sukat. Kumpa niistä voisi jo pian luopua. 

Paidan kuosista on huulipunaa valitessa helppo poimia useampiakin sopivia sävyjä! Näissä kuvissa huulilla Mavalan huulipuna sävyssä Tropic. (saatu)

Hiustyylini vuoksi pipot eivät useinkaan tule kysymykseen, sillä lopputulos näyttää lähinnä smurffilta. Pelastus näin talvella onkin ollut kaikki ihanat pannat. Jokin aika sitten löytyi kiva uusi kotimainen merkki, Woolberg, jonka tuotteet valmistetaan Virossa.

Alle neljäkymppiä maksavien pantojen materiaali on 70% villaa ja 30 % polyesteriä ja niitä on saatavilla monissa ihanissa väreissä. Itseltäni löytyy tämän vaaleanharmaan lisäksi ja upea leopardikuosinen versio. 

Yksi ja sama koko sopii kaikille, sillä pannan tiukkuutta saa säädettyä solmua kiristämällä tai löysyttämällä. Ihan ehdoton talviasuste! Pantoja myy esimerkiksi porilainen Katoko.

Innostukseni vaaleanpunaiseen vain jatkuu. Nämä Niken lenkkarit löytyivät Iinan kirppiskasasta. Minä ostin Iinalle muutaman linssinsuojuksen ja sain vaihtokaupassa nämä suloisen väriset kengät. Mikä onni onkaan ystävä, jolla on saman kokoinen jalka ja vieläpä usein aika samantyylinen kenkämaku!

Viime viikko alkoi enemmän kuin paskasti, mutta parani hurjasti loppua kohti. Sain hyvän ystävän luokseni kylään viikonlopuksi ja nähtiin myös muita yhteisiä kavereita. Sain kivasta viikonlopusta ihan älyttömästi positiivista energiaa, jonka avulla tämän viikon aloitus oli sata kertaa helpompi kuin edellisen. Toivottavasti tämä tunne pysyy päällä ainakin muutaman päivän. 

Paitapusero - S.T.I.

Farkut - Ellos

Takki - Cubus

Lenkkarit - Nike

Laukku - Zara

Huivi - Becksöndergaard

Panta - Woolberg

Kommentit (0)

Seuraa 

Tätä vuonna 2007 perustettua tyyli-/lifestyleblogia kirjoittaa 37-vuotias kenkäfriikki, jonka mielestä kenkien kuuluu aina näkyä.
Pukeutumistyylin lisäksi blogissa metsästetään toisinaan myös parempaa kuntoa, kauneutta, kulttuurielämyksiä ja uskoa itseen ja tulevaisuuteen.
Motto on kuulunut jo vuosia, että "vaikka paino vaihtelee, niin laukut mahtuu aina!"

------------------------------------------------------

veera @ tyyliametsastamassa.fi

------------------------------------------------------

Tyyliä metsästämässä somessa:

Facebook / Instagram

Blogiarkisto

2019
2018
2017
2016
2015
2014
2013
2012
2011
2010

Kategoriat

Instagram