Kirjoitukset avainsanalla koti

Vaikka kuinka kuvittelin, ettei uuteen kotiin tarvitse imuria ja pesukonetta lukuunottamatta hankkia juuri mitään, niin voi kuulkaa kyllä tässä on saanut sanoa heipat satalappuselle toisensa jälkeen.

Tietenkään kaikki ostokset eivät ole olleet mitään välttämättömyyksiä, mutta esimerkiksi säilytyskalusteet tulevat vähän komeroita omaavassa kämpässä kyllä tarpeeseen. Ja jotkut ostokset kuten bluetooth-kaiutin ja keinutuoli nyt vaan ovat omaa viihtyvyyttä lisääviä tekijöitä. Eli on tullut tehtyä hankintoja niin tarpeesta kuin pelkästä halustakin.

Postauksen kuvat ovat Insta storyistä tallennettuja, niin siksi niissä tekstejä mukana. Ei ole nyt tullut vielä muuten kotia kuvailtua. 

Rottinkinen vanha kukkapöytä on muutaman kympin löytö Tori.fistä. Siihen tulee varmaan asettumaan juurikin tuo kaiutin, valo ja jotain kasveja. Alahyllyllä voi säilyttää vaikka lehtiä. 

Ensimmäinen hankintani kämpän saatuani oli tuo Marshallin siistin näköinen Kilburn-kaiutin. Kyllä se on joku poppivehje ihmisellä oltava ja tässä yhdistyi sekä hyvä äänenlaatu että mun sisustukseen sopiva ulkomuoto. 

Ajattelin ensin, että jätän television toistaiseksi hankkimatta ja tuijottelen ohjelmat läppäriltä, mutta tuli nyt sitten napattua imurinostoreissulla töllökin matkaan. 

Ruokapöytä ja tuolit sen sijaan on monella tapaa vanhat. Tuolit ovat peräisin oman lukioni vintiltä, mistä kannettiin remontin yhteydessä ikivanhaa kamaa roskalavalle lähes 20 vuotta sitten.

Pikkuinen ruokapöytä puolestaan on 15 vuoden takainen löytö osto- ja myyntiliikkeestä, kun tarvitsin silloisen asuntoni keittiöön juurikin tuon kokoista pöytää. Välillä se on palvellut työpöytänä ja viimeksi muuttaessa meinattiin jo hankkiutua siitä eroon, mutta nyt se saa jälleen uuden elämän ruokapöytänä.

En oo koskaan ennen omistanut ikiomaa imuria. Aikoinaan Tommin imuri muutti mun luokse jo muutaman viikon ennen kuin aloimme seurustelemaan ja mies seurasi sitten hetken päästä perässä. Mut nyt mulla on söpö pandan näköinen Electrolux. Sen nimi voisikin olla lapsuuden lemppari pehmoleluni mukaisesti Tao Tao. 

Imurin lisäksi pakollisia hankintoja oli pesukone. Valitsemani Whirlpool möi itsensä minulle seuraavilla sanoilla "Uusi FreshCare+-systeemi liikuttaa pyykkiä hellästi rummussa hitain ja säännöllisin liikkein jopa 6 tuntia pesuohjelman päättymisen jälkeen. Näin ilma kiertää kuitujen läpi ja vaatteesi pysyvät raikkaina ja rypyttöminä siihen hetkeen saakka, kun ehdit tyhjentää koneen!". Mä nimittäin olen maailman pahin pyykkien koneeseen unohtelija. :D

Lisäksi on tullut hankittua tosiaan muutama säilytyskaluste (yksi eteiseen ja pari olohuoneeseen toimittamaan samalla tv-tason virkaa), mikro, keinutuoli, yksi lamppu ja jotain pikkusälää kuten säilytyskori suihkuun ym. Onneksi Tori.fi ja Kontti ovat olleet ystäviäni ja osa tavaroista on löytynyt edullisesti käytettynä. 

Nyt pitäiskin sitten lähteä asentamaan lamppuja kattoon, niin helpottuis vähän toimiminen. Se homma kun ei onnistunutkaan viikonloppuna, oikeanlaisten työkalujen puutteen vuoksi. Että kyllä tää tästä etenee! 

 

Kommentit (7)

atomi
Liittynyt3.8.2017

Onnea uuteen kotiin Veera! Kivalta näyttää sun sisustusjutut mutta kuvaathan vielä sun keinutuolin, tuon ihanan mutta tilaa vievän (vai viekö..?)nostalgiakalusteen <3 Keksitkö jonkun pätevän jutun kenkien säilytykseen? Sisustaminen on kyllä kivaa ja ihan parhaita todella nuo kontit ja torit joista löytää kivaa pienelläkin rahalla.

Veera
Liittynyt2.9.2015

Kengät on vielä muuttolaatikoissa vanhassa kodissa. Ei siis vielä ole hajuakaan niiden säilytyksestä. koitan epätoivolla päästä eroon osasta. :D

Ja juu, kuvaan kyllä jossain vaiheessa keinutuolinkin. Kyllähän se jonkin verran tilaa vie, mutta hyvin se tuntuu tuohon mun olkkariin mahtuvan. 

Vaikka paino vaihtelee, laukut mahtuvat aina!

Alissa

Oman kodin laittaminen on kyllä ihanaa, vaikka eronkin jälkeen <3 Tsemppiä sille! Omko tuo Marshall siis bluetooth-soitin vai ihan oikea kaiutin??

Käyttäjä11797
Liittynyt11.11.2017

Runsaan kuukauden olen asustanut sinkkukotiani ja sattumoisin aivan samat hankinnat tehty: imuri, pesukone ( mulle tuli kuivaava LG), mikro, keittiön lamppu ja radio. :) Vessaan tarvitsin tilavamman peilikaapin. Onnea uuteen kotiin sinulle!

Paltsu

Onnea uuteen kotiin! Sisustusjutut on kivoja, niitä lisää :) hmm, mä nään tuossa imurissa ihan selkeen mopsin naaman :D

Kerroin jokin aika sitten, että blogissa on ollut hiljaista siksi, että päässä on pyörinyt elämä. Sillä lailla isosti. Nyt on ajankohta vihdoin sellainen, että aihetta viitsii avata julkisestikin. 

Sain eilen käteeni tulevan kotini avaimet. Nyt olisi sitten muuttopuuhia tiedossa. Siis minulla, ei meillä. (Tai no, kyllähän tuo vielä tällä hetkellä samalla sohvalla istuva partahemmo on aika tiiviisti käytännön hommissa mukana. Tänään raahattiin kahdestaan kolmoskerrokseen mm. pesukone. Luojalle kiitos nokkakärryistä!)

Blogissa tämä tietää sitä, että tiedossa on ihan varmasti koti- ja sisustusjuttuja. Varmaan tulee myös tuotettua monenmoista pohdiskelua aiheesta "miltä tuntuu asua yksin taas 15 vuoden jälkeen". Siinä saattaa aluksi pukata käytännön ongelmaa jos jonkinmoista.

Miten yksinasuva ihminen saa lakanat kuivumaan silleen siististi, kun ei ole ketään niitä kaverina vetämässä? Tommia taasen vähän mietityttää miten minä mahdan pärjätä, kun ei ole enää omaa hovikokkia. "Veikkaan, että soittelet alkuun aika usein, kun on keittiössä joku ongelma", kuului hänen arvionsa tuossa joku ilta. Ehkäpä siis jotain Veera opettelee kokkaamaan -sisältöäkin luvassa.

Kyllä monenlaisia fiiliksiäkin varmasti tulee tännekin kirjoiteltua. Mutta tarkoitus on pitää punainen lanka nykyhetkessä ja tulevassa. Luvassa ei siis ole mitään erojuttuja, vaan uuteen elämäntilanteeseen sopeutumista ja erilaiseen arkeen totuttelua. 

Muutamat ensimmäiset tavarat on nyt uuteen kotiin viety. Bongasin tuon ihanan rottinkisen kukkapöydän Tori.fistä ja ostin sen, vaikken sillä hetkellä ollut edes ihan varma mihin sen uudessa kodissa sijoittaisin. Mutta aivan mahtava löytö näin rottinkitrendin jyllätessä. 

Suurin käytännön ongelma tässä muutossa tulee ehdottomasti olemaan tavaroiden, etenkin vaatteiden säilytys. Uusi kotini on vajaan 50 neliön kaksio vanhassa talossa ja säilytystila on todellakin kortilla. Tämä tarkoittaa sitä, että vaate- ja kenkäkokoelmani tulevat kohtaamaan rajua karsimista. Tiedossa siis paljon tuotteita myyntiin! 

Jotain huonekaluhankintojakin on vielä tehtävä, mutta kyllä mä nyt alkuun pääsen. Koitamme jakaa kamojamme sillä tavalla reilusti, että kumpikin joutuu hankkimaan jotain, mutta ei niin, että tilanne olisi toiselle jotenkin epäreilumpi. Nyt voisikin perjantai-illan ratoksi alkaa komppaamaan noita astiakaappeja. Tänään todellakin pistetään lusikat jakoon.

 

Kommentit (30)

Vierailija

Kirjoitit erostasi kauniisti. Uusissa elämäntilanteissa on paljon ihmeteltävää. Jaettavissa lusikoissa on historia, mutta tavallaan myös lupaus siitä, että näille on jatkossakin käyttöä ja uutta koettavaa. Erossa menettää osan itseään, mutta saa myös oppia uusia asioita itsestään.

Valoisaa alkavaa talvea! Vaikutat huikealta naiselta.

E_5

Tsemppiä! Itse oon aika tilanteessa muuten mutta oma koti on vielä hakusessa. Kai se vielä löytyy.

Vierailija

Tsemppiä ja voimia! Itse erosin 5 vuotta sitten 16 vuotta kestäneestä suhteesta, muutin eron jälkeen vanhaan kerrostalokaksioon... Hyvin pärjäsin, oli itse asiassa aika mukavaakin elellä itsekseen ja opetella tuntemaan kuka minä ihan oikeasti olen.

Tuli niitä yksinäisiä hetkiä ja aallonpohjiakin, mutta niillekin pitää antaa oma aikansa, kyllä sieltä sitten taas noustaan...

Vierailija

Paljon voimia ja kaikkea hyvää sinulle! Pitkästä liitosta eronneena tiedän, että välillä tulee päiviä jolloin on huikaisevan onnellinen ja toisinaan kaikki on mustaa mutaa, jossa on vain pakko rämpiä. Aika parantaa haavat, lattea klisee, mutta niin totta.

MinnaH

Iso tsemppirutistus tilanteeseen ja kiitos kun suhtaudut kunnioittavasti 15 vuotta kanssasi asunutta miestä kohtaan. Toivottavasti et naapuriblogin ex-rouvan tavoin anna vuodatushaastattelua Me Naisille.

saya-

"Luvassa ei siis ole mitään erojuttuja, vaan uuteen elämäntilanteeseen sopeutumista ja erilaiseen arkeen totuttelua. "
Luetun ymmärtäminen huipussaan kommenttiboksissa :D tsemppiä silti, tuntuu varmasti oudolta asua yksin pitkän ajan jälkeen!

Smaari

Ihan samalle hymähdin :D Leppoisaa marraskuuta niin meille eronneille kuin onnillisille parisuhteessa eläville :)

hannamariavv

Tsemppiä suuresti uuden kämpän sisustukseen ja uudenlaisen elämän aloittamiseen! Itse pistin lusikat jakoon viime keväänä ja oli siinä kyllä opettelemista, tai no on kyllä vieläkin.

hanna

www.hannamariav.com

SaaraH.

Tämä on ollut luettavissa jo vuoden verran rivien välistä blogissasi. Ei tule yllätyksenä. 

Vierailija

Ja miten mainiota, että pääsit tämän nyt toteamaan. Hyvä sinä ja sinun mieletön intuitiosi!

Veeralle tsemppiä ja hyvä hetkiä!

Vierailija

Tsemppiä! Mä ajattelin, että olette Tommin kanssa sellainen together forever-pari. Tuli yllätyksenä tämä.

Vierailija

Tämä oli vain ajan kysymys eikä edes yllätys. Yllätys oli se, että kesti näinkin kauan.

Evene

No mitä hittoa? Mees nyt takas siihen kivenkoloon mistä tulitkin. Vaikka sulla on paha olla, ei sitä tarvitse purkaa muihin anonyymina netissä.

Midinette

Voimia ja iloa uuteen elämäntilanteeseen! Odotan innolla sisustus- ja mahdollisia kokkausjuttuja!
Kaikissa muutoksissa on niin paljon hyvää: uudet tuulet saavatkin puhaltaa!
Olemme tiivisti mukana uusissa kuvioissasi!
Olet upea, vahva ja itsenäinen nainen!

Empsu

Ikävä kuulla erosta. Samalla ihana kuulla, että lusikat on onnistuttu jakamaan aikuismaisesti. Tosi paljon tsemppiä uuteen elämään! En seuraa mitään blogeja säännöllisesti, mutta täällä on aina mukava käydä kahmaisemassa kerralla suuri määrä positiivista energiaa. (Ps. Kadehdin rottinkipöytää!)

Vierailija

Voimia jaksamisia myös Veeran X-miehelle varmasti jonkinlainen helpotus kuitenkin, miehet usein unohdetaan tällaisissa asioissa ja saavat jäädä oman onnensa nojaan.

Oi että. Intoilin jo muutama viikko sitten, että meillä on vihdoin kiva parveke ja ajattelin nyt vilauttaa kuvia teillekin. Tämä on mun eka koti ikinä, jossa on parveke. Lapsuuteni ja nuoruuteni asuin omakotitalossa, joten silloin oli toki piha, mutta olen viettänyt viimeiset 15 vuotta kerrostaloissa ja vasta nyt tässä nykyisessä asunnossa mun on mahdollista olla ulkona, mutta kotona.

Olen asiasta ihan fiiliksissä. Aurinkoisilla keleillä onkin tullut ilolla hengailtua partsilla uikkareissa lukemassa. Ja maistuuhan ne pöperötkin jotenkin astetta paremmalta ilta-auringossa ja raittiissa ilmassa.

Me muutettiin tähän asuntoon viime syyskuun alussa, joten silloin ei enää alettu parveketta mitenkään sisutamaan, vaan nakattiin sinne vain ylimääräiseksi käynyt pieni ruokapöytä ja pari tuolia ja sinne majoittui myös hieman ilman sijoituspaikkaa jääneitä tavaroita. Nyt kesän tullen kuitenkin laitettiin hihat heilumaan. Tai siis, lähinnä Tommi ja minun isä pisti.

Parvekkeella oli siis tuollainen ankea betonilattia, jonka kaikilla sivuilla oli paksut ja korkeat reunukset. Tommi sai idean, että tehdään partsille lautalattia, joka nätin ulkonäön lisäksi vielä lisäisi lattiapinta-alaa lähes neliöllä, kun se tehtäisiin noiden reunojen päälle. Mun vanhemmat tuli muutamaksi päiväksi käymään ja isäni oli heti ajatuksessa mukana. Tommi toi puutavarat ja seuraavana aamuna heräsinkin kiivaasiin sahaamisen ja poraamisen ääniin. Isi siellä jo puuhasi lautaa toisen viereen. 

Nuo rakkaat käsistään kätevät herrat viimeistelivät homman yhdessä ja jo saman iltana meidän parvekkeella olikin näin nätti uusi lattia. Ja kauppareissulta mulle tarttui heti mukaan ihanan värikäs räsymatto.

Käytämme ruonlaitossa paljon tuoreita yrttejä, joten oli luonnollsta pistää niitä kesäksi myös parvekkeelle. Clas Ohlssonilta löytyi alle kympillä kätevä seinälle kiinnitettävä kangaslokerikko, jonka taskut ovat muovitetut. Ei muuta kuin taskuihin multaa ja kaupan yrttiruukut multiin.

Hyvin ovat pärjäilleet, kun laitettiin sille seinustalle, johon ei paista aurinko kuin hetken aikaa päivästä. Lokerikosta puskee tällä hetkellä korianteria, minttua, persiljaa, basilikaa ja lehtipersiljaa.

Koko parvekkeen sisustaminen lähti oikeastaan isän minulle nikkaroimista kalusteista. Tuli keväällä kotona käydessä puhetta, että jotain sopivan pientä poytää pitäisi partsille kehittää ja isähän oli alkanut heti tuumasta toimeen. Sain pienen klaffipöydän, siihen yhteensopivan pyöreän sivupöydän ja pienen säilytysarkun, joka toimii myös penkkinä. 

Alvar Aallon Aurinko-sarjasta inspiraationsa saanet kalusteet sisälsivät myös liikkiksiä yksityiskohtia. Pöydän tukijalkaan, joka siis jää piiloon pöydän ollessa käytössä, isä oli esimerkiksi maalannut söpön hymyilevän auringon. :)

Klaffipöydän ääressä mahtuu ruokailemaan kahdestaan. Tuolit ovat yli viidentoista vuoden takainen kirppislöytö ja ne saivat koristeikseen H&M Homen istuinpehmusteet.

Isän tekemän arkkupenkin lisäksi parvekkeella asustelee myös entisessä asunnossa sohvapöydän virkaa toimittanut vanha armeijan arkku. Se nielee sisäänsä paljon tavaraa, mutta toimii samalla myös istumatilana. Suunnitelmissa on hankkia arkun päälle muutamia tyynyjä pehmusteeksi.

Parvekkeelle paistaa ihana ja lempeä ilta-aurinko. 

Päätyseinälle löytyi kiva pieni hyllykkö Porin Deconellasta. Hyllyssä esillä muutama söpö eläin.

Ja lisää yksityiskohtia. Mua niin hymyilyttää, kun mietin isääni ripottelemassa huolella noita glitterihippusia maalin sekaan. Ne kun eivät olleet menneet läpi hänen maaliruiskustaan, joten ne oli pitänyt lisätä käsin. Aaww, nämä pöydät on niin rakkaudella tehty. 

Mä en todellakaan ole mikään vimpan päälle sisustaja, vaan luotan vaan siihen, että kalusteet ja esineet joista tykkään, sopivat yhteen. Uutta ja vanhaa sopuisasti sekaisin. Mut omaan makuuni tää parveke on super ihana! Parasta siinä on tietysti se, että sen pääasiallinen rakennusaine on ollut rakkaus. Kiitokset kuuluu nikkaroinnista vastanneille murulle ja isille ja avustavana sisustajana toimineelle mammalle!

Kommentit (15)

Vierailija

Aivan upea parveke! Meidän mahtava ukki osaa mitä vaan. Pikkupojilla on ulkokalusteet samaa sarjaa, rakkautta siis ☺

Katri K

Kivan näköinen tuli ja nuo isäsi nikkaroimat kalusteet, miten liikuttavan ihanat <3 Ne on todella rakkaudella ja mahtavan persoonallisella otteella tehdyt.

Vierailija

Saisko vaikka instaan psrempaa kuvaa tuostavyrttilokerikost, se jäi kiinnostelemaan

atomi

Voi ihana isukki sulla kun teki niin kauniit kalusteet teidän partsille. Ja kehut myös muille nikkareille:-)

Vierailija

Ihanat aurinko-pöydät! Olen nähnyt ne luonnossakin, aivan mahtavat. Nauttikaa mahtavasta parvekkeestanne.

Vierailija

Tulipa parvekkeesta ihana!
Asumme rivitalossa, jossa on iso, sinänsä kiva piha ja patio. Mutta olisin ihan valmis luopumaan tuosta muusta pihasta ja sen hoitamisesta ja säilyttämään jotenkin mystisesti vain tuon pation.
Suunnitelmissamme onkin muutaman vuoden kuluttua muuttaa kerrostaloon, josko sitten saisin parvekkeen!

Kaunis kuva kauniista äidistäsi!

Hattis

Upeat kalusteet! Ostaisin heti omalle terassille jos näitä jossain myytäisiin. Ihana tunnelma kuvissa :)

Eikku

Tuo glitterin ripsuttelu ja auringon maalaaminen kertovat kyllä isän rakkaudesta enemmän kuin tuhat sanaa ❤ Oma isäni nikkaroi minullekin aina kaikenlaista. Isät 😊

Arkikuvassa vilahtikin jo palanen mun perjantai-illan asua, mutta tässäpä vielä nämä mustat kamppeet vielä kokonaisuudessaan. Kuvat napattu omassa olohuoneessa viskitastingin jälkeen, eli silmissä kiiltää kuusi nautittua annosta. :D Ilta jatkui tästä vielä Amorphiksen keikalle.

Junarosen läpikuultava pilkkupusero löytyi joulukuussa Joannan kirpputorikasasta ja hän ihana lahjoitti sen minulle. Olin sovitellut puseroa päälleni jo monta kertaa aiemminkin tätä perjantaita, mutta en saanut sitä toimimaan oikein minkään alaosan kanssa niin, että vatsaa tulisi esiin sopivasti valtavan vararengasnäyttelyn sijaan. Marks & Spenceriltä hetki sitten hankkimissani paksuissa legginsseissä oli kuitenkin vihdoin riittävän korkea ja muutenkin kauniisti asettuva vyötärö niin johan alkoi toimimaan! 

Kokomusta on alkanut tuntumaan minusta pukeutumisessa melko tylsältä ja raskaalta ja tuo läpikuultava yläosa auttoi kyllä paljon siihen ahdistukseen. Jos alle olisi pukenut topin, olisi kokonaisuus ollut paljon tukkoisempi. Ja siis sillä tavallahan mä pukeuduin vuositolkulla, että mustaa mustan kanssa ja vielä vähän mustaa siihen päälle.

Tällä hetkellä on kuitenkin menossa kausi, että aina kokonaan mustiin pukeutuessa mulle tulee jotenkin tosi valju ja ankea olo. Mutta esim. matkoille pakatessa mustaan turvautuminen nyt vaan on edelleen kätevää.

Läpikuultavan paidan alle sopii loistavasti Gorsenian Evita-liivit, joitka ovat täyskupin ansiosta samalla peittävät, mutta mesh-yksityiskohtien ja narujen asiosta myös semisti seksikkäät. Noita liivejä on muuten tullut lisää Lumingerien valikoimiin! Löydät ne täältä. 

Mitä kokoon tulee, niin itselläni on liiveistä koko 80J, kun aika monista merkeistä käytän kuppia G-H. Lumingeriellä onneksi osaavat tosi hyvin auttaa koon valinnassa, kun ottaa yhteyttä asiakaspalveluun ja kertoo pari esimerkkiä mitä kokoa käyttää miltäkin merkiltä. Omat ostokseni menneet heiltä aina ihan nappiin tuolla metodilla vaikka kyseessä onkin ollut itselle aiemmin tuntemattomia liivimerkkejä.

housut - Marks & Spencer / pusero - Junarose / takki - Marks & Spencer / kengät -Vagabond / huivi - Becksöndergaard / korvikset - Via Minnet (saatu) / laukku - Liebeskind

Karvatakilla kruunattu mustanpuhuva lookkini sopii hienosti yhteen taustalla lempitaulustani kurkistelevan variksen kanssa. Varis on 80-luvun alussa kuolleen sotkamolaisen taiteilijan Jaakko Leppäsen teos ja olen rakastanut sitä lapsesta saakka. Se on yhtä aikaa naivistinen, sympaattinen ja tyylikkään graafinen. 

Minulle on sisustuksessa etenkin kaikki lapsuuden kotoa mukana muuttaneet taulut todella tärkeitä, sillä ne ovat tuoneet tuttuuden tunnetta aina kodista toiseen muuttaessa. Tuota varista ja montaa muuta saman taiteilijan taulua olen katsellut seinillä niin kauan kuin muistan.

Taulut eivät välttämättä ole lainkaan sen näköisiä, mitä valitsisin itse, jos nyt ostaisin jonkun teoksen, mutta niihin liittyy niin paljon lämpöä, muistoja ja kodin tuntua, että ovat siksi juuri ne oikeat minun kotiini. Paitsi että tuo musta tirppa on kyllä ihan just sellainen, että se hurmaisi minut aivan täysin vaikka näkisin sen ensi kertaa vasta nyt. 

Mä alan mielestäni pikku hiljaa kehittymään noissa tukkahommissa, tuokin tötterö oli ihan yllättävän kiva! 

Kommentit (10)

Veera
Liittynyt2.9.2015

Nää on sellaista suht paksua ja napakkaa trikoota. Materiaalit viskoosi, polyamidi ja elastaani.

Vaikka paino vaihtelee, laukut mahtuvat aina!

Vierailija

Muistanko Veera oikein , että tuo varis olisi ollut Sarkun seinällä kun asuivat Rauramonpellolla ? Jotenkin vahva muistikuva , että olisin nähnyt sen keittiön ja olohuoneen välisellä seinällä 😮

Veera
Liittynyt2.9.2015

Joo, tää taulu oli ennen Sarkulla! Ja taisi tosiaan olla jo rauriksella. Mut mä halusin sen kovasti itselleni, joten pyysin äidiltä yhden toisen Leppäsen taulun, jolla sitten neuvottelin vaihtokaupat. :D

Vaikka paino vaihtelee, laukut mahtuvat aina!

Jonnajii

Voi että, olet kyllä niin tyylikäs nainen :) Ja ihana! Kauniita asukokonaisuuksia osaat valita. :)

Vierailija

En muistanut koko taulua, vaan nyt kun näin sen niin nyt muistan !! Voi ei, ihanaa että se on tallessa. Tuosta tulee kyllä niin kotoinen olo,vaikka rauramolle en ehtiny syntyäkään. Jossain seinällä se on minua silti katsellut, tai minä sitä.. Ihana !!

Seuraa 

Tätä vuonna 2007 perustettua tyyli-/lifestyleblogia kirjoittaa 35-vuotias kenkäfriikki, jonka mielestä kenkien kuuluu aina näkyä.
Pukeutumistyylin lisäksi blogissa metsästetään toisinaan myös parempaa kuntoa, kauneutta, kulttuurielämyksiä ja uskoa itseen ja tulevaisuuteen.
Motto on kuulunut jo vuosia, että "vaikka paino vaihtelee, niin laukut mahtuu aina!"

------------------------------------------------------

veera @ tyyliametsastamassa.fi

------------------------------------------------------

Tyyliä metsästämässä somessa:

Facebook / Instagram

Blogiarkisto

2018
2017
2016
2015
2014
2013
2012
2011
2010

Kategoriat