Mun lauantaina Antti Tuiskun keikalle pukemani asu näkyi täällä jo yhden tiimikuvan verran, mutta nyt on vuorossa vielä lisää otoksia. 

Minulla oli siis päälläni joskus jo talvella H&M:n alesta ostamani plus-,alliston kukkahaalari, jota en ollut vielä aiemmin ehtinyt ulkoiluttaa. Joku teistä saattaa muistaa kuinka olen joskus pari vuotta sitten kirjoitellut kuinka pitkään "pelkäsin" haalareita ja ajattelin etteivät ne ole minun vartalolleni tarkoitettu vaate. Mutta sitten niitä kivoja haalareita, jotka päällä tykkään peilikuvastani, alkoikin tulla vastaan vähän sieltä sun täältä.

haalari - HM+ / kengät - HM / laukku  - Rebecca Minkoff / korvikset - Mine Gûngör (saatu)

Tästä  Nanson pilkkuihanuudesta mun haalarihurahdus alkoi. Perästä seurasi tämä  Asoksen trikoohaalari, jonka omistan myös mustana. Ja nyt kaapista löytyy siis myös tämä kukkapuku.

Ei siis pidä tuomita mitään vaatekappaletta täysin, haalareita kuten vaikkapa mekkojakin kun on vaikka minkä mallisia. Osa ei todellakaan sovi omalle omenavartalolleni, mutta löytyy paljon niitä passeleitakin. Jos siis kärsit haalarikammosta, mutta vähän kuitenkin kiinnostelee, niin anna sovituskopissa mahdollisuus! 

Ajattelin, että Anatuden keikalle sopisi pieni kimallus, joten ripustin korviini Mine Güngörin pinkit korvakorut ja taiteilin kasvoilleni hieman kimallusta Essencen uusilla glittereillä (saatu). En ole kummoinen meikkitaiteilija eikä tuo glittereillä puuhaaminen vielä oikein tuttua, mutta ihan kivalta se mielestäni näytti.

Tukkaankin sitä hieman roiskin ja taisipa sen puuhan ansiosta myös Iinan kylpyhuone saada osansa tähtipölystä.

Halusin pelata kenkien suhteen varman päälle, joten jätin suosiolla korot kaappiin ja tassuttelin matalilla nahkaisilla hopeatossuilla. 

Mutta vaikka asu oli mielestäni aivan ihana ja tykkään tuosta haalarista todella paljon, niin yksi ihan kammottava vika siinä kuitenkin on.... Tämä:

Yyyh, rintsikat näkyy! Mä koitan tosi kovasti pitää kiinni omasta pukeutumissäännöstäni, että rintaliivit ei asuissa vilahtele muuta kuin omasta selkeästä halustani jonkun selkeän koristeellisen asian vuoksi. Koristenauhat voivat näkyä kaula-aukosta, tai voin vaikka pukea kauniit liivit läpikuultavan puseron alle, mutta sellaiset "en nyt parempaankaan pystynyt" -viritykset ovat ihan nounou. Paisti nyt.

Olen jättänyt paljon kivoja vaatteita ostamatta siksi, ettei alle ole mitään sopivaa rintsikkaratkaisua. Etenkin juuri avoselkäisiä vaatteita on tullut jätettyä paljon kauppaan tämän asian vuoksi. Off shoulder -puseroiden ja ohut olkaimisten toppien kanssa pärjää useimmiten olkaimettomilla liiveillä, mutta tällä rintavarustuksella on turha haaveilla mistään selän paljaaksi jättävistä liimatissiliiveistä tai kanafileistä. 

Sovittelin tätä haalaria kotona ihan hiton monta kertaa ja mietin, että pidänkö vai palautanko. Oli tosi tosi lähellä, etten tuon selän aukon vuoksi pistänyt vaatetta paluupostilla takaisin. Mutta joku kukkapuvussa kuitenkin vetosi niin paljon, että olin valmis rikkomaan omaa sääntöäni.

Joten sieltä se nyt sitten liivien takaosa pilkottaa. Ja tiedän, ei se ole maata kaatavaa, eikä varmaan kukaan muu siihen juurikaan huomiota kiinnittäisi. Mutta itselle tämä oli iso myönnytys. 

Mutta pitää toivoo, ettei tässä päde porttiteoria, että annettuani pirulle pikkusormen pian mulla vilkkuu milloin minkäkin näköiset ja väriset olkaimet vaatteiden alta ihan estoitta. :D

Mutta edestä päinhän haalari on tosi kiva! Suhtaudun toisinaan omaan tukkaani ajatuksella "en itse näe sinne taakse, niin ei se voi mua häiritä!". Sama ajatus auttoi hyvin myös tähän tissiliivinipotukseeni. Poissa silmistä, poissa mielestä!

Onko sulla jotain tiukkoa pukeutumissääntöjä, joista toisinaan hampaita kiristellen päädyt luistamaan?

 

 

Kommentit (8)

Ninariina

Mun tiukka pukeutumissääntö on ollut, ettei tyllihame saa näkyä kellohelman alta yhtään. Tänään sitten kokeilin joustaa tästä ja sentin verran näkyvä tylli otti aivoon melkein joka kerta, kun näin sen. Kyl voi ihminen tehdä elämästään vaikean :D

Veera
Liittynyt2.9.2015

Kun just se on ehkä se pahin juttu, että tajuaa itsekin asian olevan ihan mitätön, mutta silti vaan hirttää kiinni. 😂
Ja joo, voin kuvitella ton tylliärsytyksen myös!

Vaikka paino vaihtelee, laukut mahtuvat aina!

Veera
Liittynyt2.9.2015

No mieyin sitäkin vaihtoehtoa, mut sit toisaalta vähän tunkkaiselta sekin kyllä näyttää. Sekä toppi että toi rintsikan takaosa on sellaisia huonoja ratkaisuka joista sitten valitsin tämän.

Vaikka paino vaihtelee, laukut mahtuvat aina!

Roso

Itsellä oli ennen vähän sama juttu, että rintsikat eivät saaneet näkyä alta missään tilanteessa. Nykyisin homma on kääntynyt ihan päälaelleen, kun olen löytänyt ihanan värisiä, hyvin istuvia ja omalle povelle sopivia liivejä. Nykyisin saatan tehdä niistä jopa tarkoituksellisen osan asua: omistan pari pitkähihaista kokopitsistä paitaa. Jätän alustopin kylmän rauhallisesti pois, ja tietysti rintsikat paistavat läpi. Koskaan ei ole tullut huonoa palautetta, ja onhan itselläkin hyvä olo kun pukeutuu omaan rohkeaan tyyliinsä. Toki kaikiin tilanteisiin tällainen pukeutuminen ei sovi, mutta sellaisiin sitten onkin juhlavaatteet erikseen.

Lohdutan siis, että rintsikoiden näkyminen ei ole maailmanloppu! Jos tuntuu hyvältä niin anna mennä! :)

Vierailija

Itselläni ainoa ehdoton sääntö on, etten aikuisena naisena voi käyttää nirunaru-olkaimia. Ja tästä ei poiketa. Koskaan.😀
Mitä tulee haalariin, voisiko halkiota tuunata, esim ompelemalla alhaalta käsin sen verran, että liivi menisi piiloon? Itselläni kävisi helposti niin, että yhden pikkuisen hämäävän seikan vuoksi vaate lojuisi käyttämättömänä kaapissa☹️

Vierailija

Ihan totaalisen ot, mutta suurkiitokset onlyn mekkovinkistä (sokos-postaus). Mainokset, kuten tässäkin tapauksessa, voi olla ihan hurjan hyödyllisiä, sillä tää mekko on ihan täydellinen ja saa aikaan power-fiiliksen, kuten itsekin kuvailit. Vyötärö on vähän outo ja mulle l-kokoisena l-koko on liian reilu, mutta noi on pikkujuttuja kokonaisuuteen nähden. Kiitos siis vinkistä!

Veera
Liittynyt2.9.2015

Mulla oli sama fiilis aluksi, että just se vyötärö oli vähän outo, (itselleni vähänjännällä korkeudella) mutta silmä tottui siihen nopeasti. Kiva, että vinkistä oli iloa! :)

Vaikka paino vaihtelee, laukut mahtuvat aina!

Seuraa 

Tätä vuonna 2007 perustettua tyyli-/lifestyleblogia kirjoittaa 35-vuotias kenkäfriikki, jonka mielestä kenkien kuuluu aina näkyä.
Pukeutumistyylin lisäksi blogissa metsästetään toisinaan myös parempaa kuntoa, kauneutta, kulttuurielämyksiä ja uskoa itseen ja tulevaisuuteen.
Motto on kuulunut jo vuosia, että "vaikka paino vaihtelee, niin laukut mahtuu aina!"

------------------------------------------------------

veera @ tyyliametsastamassa.fi

------------------------------------------------------

Tyyliä metsästämässä somessa:

Facebook / Instagram

Hae blogista

Blogiarkisto

2018
2017
2016
2015
2014
2013
2012
2011
2010

Kategoriat