Ja koska se on muotia, on se pantava päälle. Ainakin kerran.

Kiitos siskolleni, minulta löytyy Luhdan kauluri kymmenen vuoden takaa. Kaivoin sen tämän jutun vuoksi kaapista ja panin päälleni yhtenä maanantaina.

Ihan yhtä hirveä oli kuin lapsenakin. Kaulurin ja minun yhteinen taival ei tule jatkumaan, vaikka siitä leivottaisiin kauden kuumin must-have-tuote.

Jos vannot kaulurin nimeen, voitko kertoa miksi? Haluaisin niin kovin nähdä jotain hyvääkin asiassa.

Tästä ihmiskoe lähti: Kuumaa vai ei? Tämä lapsuuden painajaisasuste tekee paluun

Kommentit (6)

Vierailija

Kukaan ei varmaan mitään kauluria sun päällesi pakota. En muutenkaan ymmärrä tän palstan ideaa. Vitsikkäitä keskustelunavausyrityksiä, vai?

Vierailija

Siis tällainen írtokauluri mun nuoruudessa pelasti varmaan monelta yskältä, köhältä, flunssalta ja muulta kivulta. Todella ihana vaatekpl, joka pysyi kaulassa, eikä ollut kuin kaulaliina, jota saa asetella koko ajan, että onko paikalla. Minulla on edelleenkin tallella se keltainen, ehkö Tennispalatsin Anttilasta ostettu tekokuituinen kauluri, ikää noin 45 vuotta. Taidanpa mennä kokeilemaan.

Vierailija

Aivan ehdottoman hyvä lämmittäjänä ja suojaa kylmältä paremmin kuin kaulahuivi, koska kauluri menee ihonmyötäisesti. Pysyy myös kaulalla lämmittämässä kunnolla. Pitäisikin taas hankkia tällainen. :)

Vierailija

En ole ihan varma, onko tämä tyylikysymys; tyylikkääksi kauluria ei taida millään saada. Mutta käytännöllisyys sen sijaan - ihan huippu!! En kovasti pidä villaisista (kutittaa, ei auta) tai perinteisistä akryylineuleista (ikävän tuntuisia, eivät niin lämmitä), mutta puuvillaiset (silloin kun ei hirveästi hikoile) tai silkkiset taikka fleecekaulurit ovat talviliikkujan aarteita. Pysyy paikallaan, ei lepata ympäriinsä, ei tartu minnekään, ihan vaan lämmittää! Pieni tunnustus: olen hankkinut puuvillakaulurit myös itselleni lastenvaateliikkeestä. Ei maksa paljon ja kestää maailman tappiin pesuja ja kulutusta.

Seuraa