La Mangasta löytyi myös todellinen kitespotti.
Suolajärven rannalla.
La Mangassa riittää hiekkarantaa silmänkantamattomiin.
Kevät on saanut kukat ja kasvit heräilemään loistoonsa.
Jokainen arkiaamu alkaa kävelyllä Välimeren rannalla.

Eletään maaliskuun viimeisiä hetkiä. Kesäaikaan siirtyminen on lisännyt valoa iltoihin, ja välillä aurinko on intoutunut lämmittämään lähes helteisesti. Olemme viettäneet helmi- ja maaliskuun yhdessä luonamme vierailleiden ystäviemme kanssa, ja miten hyvää se onkaan meille tehnyt! Vaikka päivät ja viikot ovat menneet kuin yhdessä isossa hulinassa, olemme molemmat, poikani ja minä, nauttineet suunnattomasti ystäviemme läsnäolosta. Samalla olen - huomaamattani, ja oikeastaan vähän yllättäenkin - rakastunut nykyiseen kotikaupunkiini.

Ensimmäisinä muuttomme jälkeisinä päivinä jouduin tosissani miettimään, mitä ihmettä olinkaan tehnyt tuodessani pienen surffipoikani tällaisen betonikurimuksen keskelle. Lähdettyämme rohkeasti tutustumaan ensin lähikulmiin ja sitten laajemmin kaupungin eri kolkkiin olemme erilaisten tunneskaalojen läpi löytäneet tietynlaisen rakkauden Torreviejaa kohtaan. Ahtaat kadut ja talonrumilukset eivät viehätä millään asteella, mutta lähes joka kulmasta on mahdollisuus poiketa nopeasti turkoosin Välimeren rantaan, ja kaupungin useat puistot, leikkipaikat ja pienet vihreät kulmaukset penkkeineen ja kahviloineen tarjoavat ohikulkijalle mukavia hengähdystaukoja arjen kiireeseen.

Ystävien vierailujen myötä olemme myös itse päässeet hieman irtautumaan arjesta, mm. vieraillen vihdoinkin Torreviejan kuulun suolajärven rannalla. Tuo usein vaaleanpunaisena hohtava järvi houkuttelee luokseen matkailijoita kauempaakin, ja viranomaiset ovatkin asettaneet erilaisia rajoituksia korkeaan sakkorangaistukseen asti, suojellakseen järveä roskaamiselta ja likaamiselta. Järven rantaan järjestetään Torreviejan keskustasta noin tunnin kestäviä kiertoajeluita, joiden matkassa pääsee tallustelemaan suolakasojen ympäristöön ja saa tietoutta suolajärvien tarinasta.

Me löysimme, imatralaisten ystäviemme sinnikkyyden ansiosta, omatoimimatkailijoille tarkoitetun reitin suolajärven rantaan. Itse reitti oli muutaman mutkan takana, eikä polku järven rantaan tarjonnut huikeita elämyksiä, mutta rantaan päästyämme ihailimme pinkin järven pintaa juurta jaksain, yhdessä japanilaisen turistiryhmän kanssa. Torrevieja onkin oiva matkakohde omatoimisille turisteille. 

Ihanat imatralaisemme seikkailivat kaupunkia ristiin rastiin myös fillareilla. Vaikka kaupungista löytyy useita polkupyörävuokraamoita, kuulin paikallisilta tuttavilta useampaan otteeseen pyörävuokrien olevan sen verran hintavia, että monet alueella pitempään lomailevat ostavat esimerkiksi Carrefourista edulliset peruspyörät, jotka sitten myydään käytettyinä eteenpäin loman lähestyessä loppuaan. 

Onneksi minulla on kaksi toimivaa menopeliä, ja kun vieraillemme vielä osui aurinkoisen lämmin sää lomansa ajaksi, tarjosi pyöräily upean mahdollisuuden kaupunkiin tutustumiselle. 

Paras päiväretki oli pyöräily La Matan rantaan. Matkalle osui mm. sympaattinen mehukoju, jossa oli tarjolla kymmenestä eri hedelmästä puristettua tuoremehua; upeat maisemat ja La Matan kilometrejä pitkä hiekkaranta, jonka kupeessa on monia edullisia rantakahviloita ja laadukkaita ravintoloita.

Imatran ystävien palattua koti-Suomeen saimme seuraaviksi vieraiksemme ystäviä Iisalmesta. Kesäisen lämmin keli jatkoi hellimistämme, ja tarjoili hyvät puitteet päivittäisille kävelyretkille eri puolille kaupunkia. Vierailun puolivälin tienoille osui myös espanjalaisten isänpäivä, ja pyhän sattuessa tiistaille olivat koulut kiinni myös maanantain. Näin saimme mahdollisuuden viettää pitkän viikonlopun ystäviemme kera tutkien ympäristöämme hieman laajemmin.

Olin kuullut runsaasti ylistyksiä noin 50 kilometrin päässä Torreviejasta etelään sijaitsevasta rantakohteesta, La Manga del Mar Menorista. Kyseessä on parinkymmenen kilometrin mittainen, kapea hiekkakaistale, joka on pullollaan majoitus- ja ravintolapalveluita. La Mangan kaistale erottaa Välimeren Mar Menorista, jättäen mantereen ja hiekkakaistaleen väliin mm. upean "flätin" surffareiden riemuksi.
Lähdimme autoillen kohti La Mangaa, ja päiväretkemme päätteeksi osuimmekin loistavalle kitespotille, jossa herkullinen tuuli ja tasainen vesi tarjoilivat upeat surffipuitteet. Muutoin nautimme ihanan lämpimästä auringosta hiekkarannalla, ja kävivätpä toiset meistä nakkaamassa talviturkkinsakin Välimeren aaltoihin! Vesi on viileän virkistävää, kuin Suomessa juhannuksen tienoilla, mutta usein puhaltava, keväisen kylmä tuuli saa vielä useimmat auringonpalvojat karttamaan rantoja.

Ystävien vierailun yhteydessä kiinnostuin itsekin tutkimaan kotikaupunkiamme uusin silmin, ja pidän näkemästäni. Kaupunki on pieni ja rauhallinen, mutta samalla riittävän suuri tarjotakseen kaikki tarvittavat palvelut ja vähän enemmänkin. Talvisin kaduilla ja rannoilla on tilaa, ja esimerkiksi pyöräily rauhallisen liikenteen joukossa on turvallinen ja mutkaton tapa tutustua alueeseen. Lähiympäristö tarjoaa useita erilaisia kohteita päiväretkille, mutta pääsiäisen tienoilla käynnistyvä turistikausi avaa laajemman kattauksen matkapalveluita kuten veneretket ja risteilyt. Monet Torreviejassa asuvat suomalaiset lähtevät kesäksi Suomeen pakoon Torreviejan turistivilinää ja kuumaa auringonpaahdetta, mutta minä huomaan jo odottavani innolla kesäkautta, joka herättää kaupungin talviunestaan.

Torrevieja muistuttaakin hyvin paljon elämäämme Kalajoella, jossa talvet elettiin rauhaisassa maalaisidyllissä ja kesät turistien keskellä hiekkadyynien maisemassa. Ei siis ihme, että viihdymme täällä yhtä hyvin!

Ainoa haaste on perhe-elämä yhden aikuisen arjessa. On käynyt selväksi, että aiemmin eronneet ystäväni ja eron vaikutuksia tutkineet asiantuntijat ovat jokseenkin oikeassa - erosta selviäminen ja tolpilleen pääseminen vie todella aikaa, jopa parisen vuotta. Tiedän pystyväni ylläpitämään täysipainoista arkea itselleni ja lapselleni, mutta rakkauden kaipuu tuntuu välillä musertavalta. En kuitenkaan ole vielä valmis minkäänlaiseen parisuhteeseen, kun deittailun järjestäminen pelkästään jo ajatuksenakin väsyttää. Onneksi mitään ei tarvitse jaksaa yksin. Kiitos ystävät, että olette olemassa! 

Kommentit (0)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Seuraa 

Syyskuussa 2018 lähdin pienen poikani kanssa kokeilemaan elämää Espanjan auringon alla. Hain uusia askelmerkkejä elämään eron jälkeen ja lataamaan itseeni energiaa uudesta ympäristöstä. Ihastuimme molemmat uuteen kotimaahamme, saimme uusia ystäviä, ja nautimme olostamme Torreviejassa, jossa aurinko paistaa yli 300 päivää vuodessa, ilmasto on lämpimän välimerellinen ja ihmiset ystävällisiä. Meidän kahden hengen surffiperhe on onnellisimmillaan meren äärellä, ja vaihto tuntui tekevän meille molemmille hyvää. Aina kaikki ei kuitenkaan suju suunnitelmien mukaan, ja 10 kuukautta Espanjassa elettyämme pakkasimme jälleen kimpsut ja kampsut uutta muuttoa varten. Mitä sitten tapahtui, sitä ja tulevia kommelluksia tavailen tässä blogissani. Tervetuloa mukaan seikkailuumme!

Hae blogista