Kirjoitukset avainsanalla valokuvakilpailu

                                                                                                                                                "Siesta"       Sudipto Das, India 2009   

                                                                                                                            "RAPA"    Javier Fernandez Ferreras, Spain 2012

Abu Dhabissa on juuri nyt esillä Arabiemiraattien kansainvälisen valokuvakilpailun parhaimmistoa viimeisen kymmenen vuoden ajalta. Taiteilijoita, aiheita ja kansallisuuksia laidasta toiseen. Henkilöhahmoja ja erilaisia kohtaamisia, joista kuvat ihmisen ja eläimen ystävyydestä puhuttelivat itseäni erityisesti.

Vaikka siitä erityislaatuisesta ystävyydestä joutuu sydän karrella lopulta aina luopumaan.

Viikonlopun vierailu Manarat al Saadiyatin taidemuseossa vei ajatukset väkisinkin vanhaan koiraherraan jonka vanhempani joutuivat hyvästelemään vasta tällä viikolla.  Rakas eläinystävä joka on vuosikaudet ollut iso osa heidän elämää. Meidän koko perheen elämää. Koirulin hännän lyönnit, kotiintulo tervehdykset ja kynnen rapinat parketissa tulevat kuulumaan haamuna heidän kotonaan vielä pitkään. Muistan sen kokemuksesta.

Jo pienestä koirat ovat vahtineet päiväuntani ja kävelemään oppimistani. Yksi kirjoitti kanssani ylioppilaaksi ja toinen muutti mukana ensimmäiseen omaan kotiin. Meillä on asunut myös kaksi sekarotuista jästipäätä, maatalon hidalgo ja katutyttö Espanjasta. Kumpikin katseli maailmaa omasta reissukoiran näkövinkkelistään. Sanoma ihmiselle olisi kai voinut olla että, “Nauti seurastani niin kauan kun voit, sillä kohta se voi olla myöhäistä”.

Viimeistään illan tullen nälkä ja vilu kuitenkin palautti nyt jo pihamullissa lepäävät karkulaiset.

                                                                                                                           " Loneliness"   Dimitrios Markoglou, Greece 2016

Paitsi että olen heikkona koiran pusuihin ja hännän heilutukseen, niin varsinkin niiden pyyteettömään uskollisuuteen. Koira jos joku lähtee aina lenkille, kuuntelee tarkkana päätään käännellen ja istuu vieressä kun kirjoitan. Välillä pilkkii ja nukahtaa, mutta valitsee paikkansa niin että se varmasti huomaa jos aion jotain muuta. Vaikkapa siirtyä keittiöön.

Tällä hetkellä kotiamme vahtii kai ihmiseksi itsensä kuvitteleva ns. oikea rotukoira, joka pyytämättä ottaa osaa jokaiseen keskusteluun ja tapahtumaan. Skypeenkin. Matkustaa pehmokana mukanaan ja makaa sohvalla ketarat levällään. Mamman koira kuulemma.

Jopa mummini seinää koristaa melkein 40 vuotta sitten viimeiset päivänsä nähnyt uskollinen koirakaveri josta puhuessaan hän innostuu edelleen.

Huomaan kyllä että eri valokuvaajat ovat nähneet sen mitä yritin saada epätoivoisesti selitettyä. Yritin silti.

Aurinkoa

Nina

Linkki taidemuseon sivuille:

http://manaratalsaadiyat.ae/en/see.and.do/upcoming.events.and.exhibition...

                                                                                                         Alla kuvat:    " People of Maramures"    Montini Giulio,  Italy 2011

Kommentit (0)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Seuraa 

Arabiemiraateissa asuva Nina on koulutusalalla työskentelevän miehen vaimo, kolmen lapsen äiti, koiran omistaja ja ihmisten välisestä vuorovaikutuksesta, kulttuureista ja kielistä kiinnostunut vapaa kirjoittaja. Blogissa havainnoidaan arkea ja juhlaa AbuDhabissa, kiihkeän kasvun suurkaupungissa. Tai toisinaan jossain ihan toisaalla. Rakkaudella ja huumorilla tietenkin.

Teemat

Blogiarkisto

Kategoriat