Kirjoitukset avainsanalla Matka

Ihana ihana Australia. Ystävälliset ja rennot ihmiset jotka saivat tuntemaan oloni todella tervetulleeksi. Varsinkin maaseudulla jossa ei tuntunut olevan huolta huomisesta. Säkkipimeät yöt ja tähtikirkas taivas pikkukylän yllä. Aurinko nousee ja aurinko laskee joka tapauksessa, kellonajoilla ei ole niin väliä kunhan kaikki tarvittava tulee päivän aikana tehtyä.

Kuten pikku Muu-cown ja Bään syötöt. Hevosten hoito ja ratsastus.

Lampaiden paimennus ja lehmälaumojen paikannus kumpuilevissa maisemissa.

Solahdus farmielämään kävi nopeasti. Heti aamusta sekoitin maitovastiketta pelastetuille eläinvauvoille ja riensin aamusyöttöön innoissani. Olkapään takana saattoi kurkkia hevonen  tai jaloissa pyöriä lammas. Koirat ja hanhet kaikki omassa järjestyksessä, vuorotellen haukkumassa ja trööttäilemässä. Onnekseni sain kuulla että myrkylliset käärmeet pysyttelivät koloissaan näin talviaikaan, sen sijaan taloon asettuneella hiiriperheellä riitti vauhtia pitkin viikkoa. Dingoista kuulin vain puhuttavan, kiertelevät kuulemma kulmia meidän muiden nukkuessa.

Kokkasin nälkäisille työläisille ja yritin arvuutella sopivia ruoka-aikoja ja ruokailijoiden määrää. Mutta farmilla syödään sitten kun ehditään ja paikalle tulee niin monta kuin pääsee. Ja kun lounasaika koitti, tunnelma oli rennon raukea. Yhdessä kerrattiin päivän tapahtumia ja suunniteltiin iltapäivän työjärjestystä, myös illan ohjelmaa.

Kuka oli lähdössä mihinkin, pelaamaan rugbya, lenkkeilemään tai muille asioille.

Alueen lähitiloille maistelemaan paikallisia viinejä, oluita, juustoja ja suklaata.

Myös yhteinen pubi-ilta ja jättihampurilaiset kuuluvat aitoon aussie elämään. Kuten myös barbie eli barbeque ja smoko eli tupakka -ja tai juomatauko. Mutta ensin työt ja sitten huvit.

Täyttä elämää.

Tässä hetkessä.

Nina

 

 

Kommentit (0)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

En koskaan ollut haaveillut matkasta Kiinaan kunnes keskimmäinen lapseni kertoi suuntaavansa hiihdonopettajaksi Thaiwoo-nimiseen hiihtokeskukseen, Chonglin kaupunkiin, joka on saanut tehtäväkseen olla mukana järjestämässä vuoden 2022 talviolympialaisia. Alue sijaitsee kaukana savusumuisesta miljoonakaupunki Pekingistä. Vuorilla, jossa ilma on raikasta ja taivas kirkkaansininen. Jossa on talvella lunta ja kesällä rehevää vihreyttä.

Yli neljän vuoden päästä järjestettävä suurtapahtuma näkyy jo nyt kaikkialla. Talviurheilulajeja kuvaavina patsaina, julisteina, figureina ja olympiarenkaina. Alueella on nyt kova noste jonka toivoisi säilyvän myös tapahtuman jälkeenkin. Pekingistä n.250km luoteeseen rakennetaan mm. läpi maaseudun ja vuoriston kulkevaa luotijunaa sekä uusia asuinalueita ja hotelleja.


Monivaiheisten viisumi-ja matkajärjestelyjen selvittyä uskaltauduin jo varovasti kuvitella meidän perheen kokonaisena ja samassa paikassa. Viettämässä joulua ihan sama missä mutta yhdessä. Yhtä poikkeusta lukuunottamatta, pikkukoiraa joka vietiin sängyn, pehmokanan ja puruluiden kanssa Abu Dhabin haukkasairaalan koiraosastolle.

Abu Dhabista suora yölento ja 3-4 tunnin automatka läpi ruuhkaisen Pekingin. Kuskina niukasti englantia puhuva lentokentältä löydetty kiinalainen mies, joka heti alkumatkasta otti kännykkänsä esille kommunikoinnin avuksi. Puhelimen näyttöä vasten supatettu kiinalainen lause muuttui hetkessä ymmärrettäväksi englanniksi.

- Tarvitsetteko tauon?

- Haittaako jos tupakoin autossa?

- Oikealla Kiinan muuri.

Käsimerkein viitoimme innokkaasti kohti taukopaikkaa, puistimme päätä autossa tupakoinnille ja ihastelimme äänekkäästi upealle muurille. Tietämättä vielä silloin että tämä tulisi olemaan yleisenä vuorovaikutustyylinä läpi loman. Käsimerkit ja pikapiirrokset.

Liittyen ruokalajeihin, suksien vuokraamiseen, hissilippujen kestoon, vaatteiden kokoon, maksukorttien toimivuuteen. Oikeastaan ihan kaikkeen tämän reissun aikana. Mikäs siinä. Ni hao ja xie xie, hei ja kiitos ei ihan riitä omaltakaan osalta. Tärkeintähän on että asiat selviävät. Kiinalaiset välillä kovin vakavina mutta aina kohteliaina ja palveluhalukkaina.

Me kiinaa taitamattomat hymyssä suin ja huumorilla.

Vaikka kahviautomaatista tulisi vaaleanpunaista pirtelöä ja juomavesi tarjoillaan kuumana.

Vaikka wc-tä joutuisi etsimään pissaavan tikku-ukko piirroksen avulla ja pankissa joutuisi selittämään että credit tililtä nostettaessa tulee kyllä paikallista valuuttaa. Meillä ei tosiaan ole Kiinan yuaneja tilillä erikseen.

Kiinalainen joulu? Lasketteluloma Kiinassa? En tiennyt näistä ennen reissua itsekään.

Nyt voin kertoa että olosuhteet Thaiwoo Skiresortissa, tulevalla talviolympialaisareenalla ovat mitä mainioimmat. Gondolalla tai etuvisiireillä varustetuilla tuolihisseillä ylös vuorelle yli 2100m korkeuteen ja sieltä lasketellen alas erittäin hyvin hoidettuja rinteitä pitkin takaisin tunnelmalliseen alppikylään. Tuuli ja viima vinkui vuorensolissa, mutta aurinko paistoi koko viikon lähes täydeltä terältä, lämpötilojen ollessa kaikkea +2 ja -20 asteen välillä.

Vitivalkoista, tässä kohtaa vuotta pääasiallisesti ihmisen tekemää lunta mutta myös taivaalta satanutta ihka oikeaa. Thaiwoossa on satsattu lumetusjärjestelmään sataprosenttisesti. Niinkuin suuriin tapahtumiin tuleekin varautua. Lunta tykitetään ja rinteitä hoidetaan huolellisesti. Olosuhteet ovat todellakin suotuisat talviurheiluun niinkuin olympiakomitea on yhdessä maailman suurimpien talviurheilujärjestöjen kanssa todenneet.

Joulun aika ei ole sekään hassumpi Kiinassa. Meillä oli lunta ja lumilajeja, joululauluja, joulukuusia ja -koristeita yllin kyllin. Välkkyviä valoja ja joulupukkeja rinteessä, vaikka joulua ei moniuskontoisessa maassa vietä kuin murto-osa kansasta. Ja onhan Kiinassa moni asia jo valmiiksi keisarin-ja Maon punaista. 

Ensimmäistä kertaa koskaan nautin jouluaaton illallisen valmiissa pöydässä,  tunnelmallisessa rinneravintolassa keskellä yön pimentämiä rinteitä.  Itävaltalaisen ravintolapäällikön loihtima joulumeny piti sisällään perinteisiä herkkuja kuten kraavia-ja savulohta, kalkkunaa, lihapullia ja suklaakakkua. Mutta pöydät notkuivat myös kiinalaisia ruokalajeja, ostereita, jättirapuja, monenmoisia salaatteja, hedelmiä, kanaa, ankan munia, peuraa, härkää, riisiä, nuudeleita, juustoja ja jälkiruokakakkuja. Illan aikana kuultiin eritasoisia laulu-ja musiikkiesityksiä, karaokea ja kissalaulujakin.

Meidän joulutunnelma syntyi tänä vuonna monesta erikoisesta asiasta, mutta erityisesti siitä että keräännyttiin koko perhe viettämään sitä yhdessä. Sehän oli se päätös ja joulutoive joka tehtiin jo vuosi sitten kun keskimmäinen lapsi oli lähtenyt maailmalle. Että missä tahansa mutta jouluna yhdessä.

Nyt ollaan takaisin Abu Dhabissa. Yhdessä yössä talvi vaihtui kesäksi ja täällä joulusta muistuttaa lähinnä Marimekon pöytäliina, äidin lähettämä joulutonttu, Ikean tähtilamppu ja ennen reissua paistetut piparkakut. Jos jotain jäin kaipaamaan suomalaisesta joulusta niin iltamyöhään nautittua yöpalaa. Joululimppua ohuella kinkkuviipaleella ja iskän tekemällä sinappihunnulla.

Mutta muuten sain kaiken mitä toivoin ja ihan hurjan paljon enemmän.

Nina

Kommentit (0)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Seuraa 

Arabiemiraateissa asuva Nina on koulutusalalla työskentelevän miehen vaimo, kolmen lapsen äiti, koiran omistaja ja ihmisten välisestä vuorovaikutuksesta, kulttuureista ja kielistä kiinnostunut vapaa kirjoittaja. Blogissa havainnoidaan arkea ja juhlaa AbuDhabissa, kiihkeän kasvun suurkaupungissa. Tai toisinaan jossain ihan toisaalla. Rakkaudella ja huumorilla tietenkin.

Teemat

Blogiarkisto

Kategoriat