Tänään oli kuin mikä tahansa myöhäinen marraskuinen tiistai-iltapäivä.

Kävelin viimeisen palaverin jälkeen Helsingin rautatieasemalle tarkoituksenani suunnata kotiin. Kello oli muutama minuutti vaille neljä, kun olin valmis hyppäämään junaan muiden kaamosta haukottelevien sekaan.

Avasin yhden rautatieaseman junalle vievistä porteista, kuten satoja kertoja ennenkin. Sen jälkeen kaikki tapahtui sekunneissa.

Sieltä hän käveli rivakoin askelin minua kohti. Tuttu lippis taaksepäin vedettynä, siniset farkut ja huppari avonaisen rotsin alla. Hän käveli kiireisenä ohi juuri siitä kohtaa, jossa hän ja Aliisa useita kertoja Ensitreffien aikana toisensa hyvästelivät.

Nyt hän näppäili puolijuoksussaan kännykkää, nosti muutaman kerran katseen eteensä. Silloin se tapahtui. Katseemme kohtasivat. Minun ja Ensitreffit-Esan!

Hän ei hymyillyt, mutta silmissä oli tuttu pilke. Hän oli hieman lyhyempi näin ohitusasteella, ehdin havannoida. Sitten hän katosi ihmisvilinään.

Kohtaamisemme jälkeen en ole voinut olla spekuloimatta. Oliko Suomen halutuimmaksi poikamieheksi nimetyllä Esalla jo uudet treffit pääkaupungissa? Vai oliko hän tullut tapaamaan Aliisaa, joka oli tajunnut, mitä oli menettämässä? Vai ehkä Esa oli matkalla tekemään sopimusta Suomen seuraavaasta Unelmien poikamies -kaudesta? 

kuva: Me Naiset

lue myös: Ensitreffit-Aliisa: Minäkään en rakastunut mieheeni ensisilmäyksellä

Kommentit (0)

Seuraa 

MITÄ?

Sivuraiteilla -blogi jatkaa viihteen maailman ilmiöiden ja ihmisten käsittelemistä siitä, mihin Radalla-palsta jää. Elämääkin täällä eletään ja ihmetellään - välillä myös skumppalasin kera.

KUKA?

Emilia Saloranta on kolmekymppinen toimittaja, jonka mielestä viihde on ihmiselle hyväksi.

YHTEYS?

empuntemputjatarinat@gmail.com

Hae blogista

Blogiarkisto

2018
2017

Kategoriat