Kirjoitukset avainsanalla koronakevät

Minäkin ole höyrähtänyt poikkeustilan aikana sisustamiseen, konmarittamiseen - ja jopa niihin verkkovalmennuksiin. Vapautuneesta ajasta huolimatta kahdesta asiasta meikäläinenkään ei ole innostunut. Nimittäin ruuanlaitto ja kukkien istustus – tai ylipäätään elossa pitäminen!

Vuosi sitten kuvittelin, että olen löytänyt kasvihommiini vastauksen: kaktukset.

Vuosi (ja R.I.P kaksi kaktusta myöhemmin) en ole enää niin varma myyjän sanoista; kukaan ei voi tappaa kaktusta!

Sisäkasvien suhteen olen jo luovuttanut tulppaaneja lukuun ottamatta, jotka kuolevat joka tapauksessa kahdessa viikossa, eivätka aseta sen kummempia hoitopaineita. 

Mutta sen sijaan talo näyttää kieltämättä ulkoa aika autiolta ilman mitään vihreää tai värikästä.. 

Minulla oli edellisiltä vuosilta varastossa muutama tekokukka, jotka näyttivät feikeiltä viimeistään silloin kun takatalvi tuli viidettä kertaa ja peitti kasvit lumipeitteeseen...

Nostin ne silti pihalle.

Lisäksi tilasin verkkokaupoista aurinkovoimalla toimivia terassivaloja, jotka asetin kukkaistutusten sijaan. 

- Vähän kun meillä olisi alkamassa jotkut synttärit, totesi eräs Jii, kun sain tehtailuni valmiiksi.

Niinhän meillä onkiiiii, nimittäin vappu!!!!!

Koko K-kesä tiedossa siis yhtä juhlaa! Mahtavaa vappuaattoa kaikille, pysytään kotona ja terveinä!

Psst. juomaa on!

 

 

 

Kommentit (1)

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Jos eräs vaaralliseksi luokiteltu hengitystieinfektio ei olisi pysäyttänyt maailmaa, olisimme tällä hetkellä lentämässä kohti mieheni Jiiin kanssa minilomalle New Yorkiin. Jiin tarkoituksena oli ilmoittaa minulle tänä aamuna tunti ennen lähtöä, että pakkaa kamasi, lähdetään.

Kaikki on hoidettu.

Ja hän todella oli hoitanut kaiken. Hankkinut minulle sijaisen jopa työkeikalle Radiogaalaan, jonka piti olla huomenna.

Yli kymmenen yhteisen vuoden jälkeen Jii tuntee minut ja kontrollifriikkeyteni sen verran hyvin, että hän sanoi varautuneensa siihen, että olisin todennäköisesti ollut pahalla tuulella koko lennon ajan.

Ihan yleisesti siksi, että tykkää yllätyksistä tai odottamattomista käänteistä. Toiseksi, että olisin joutunut tehtailemaan koko lennon töitä (joita kuitenkin olisi ollut). Olisin jupissut myös juurikasvusta (yleensä hoidan hiukset kuntoon gaalapäivinä, eli normaalielämässä kampaaja-aika olisi ollut huomenna). Sheivaamattomista jaloista puhumattakaan (kts. edellinen). 

Stressaisin talkoovastuista, joissa olisin ollut tietenkin tyttären kisaviikonlopun aikana korvaamaton (talkoita tulee ja menee, sanoo mieheni). Arvostan kuitenkin, että mieheni oli kymmenen vuoden yhdessäolon jälkeen valmis ottamaan riskin – ja nähnyt kaiken vaivan. 

En tiedä, johtuuko se arjesta vai minun kontrolloinnin tarpeesta, että meidän suhteeseen ei kuulu yleensä tällaiset suureleiset yllätykset. Niissä on jotain hyvittelevän oloista, vaivaannuttavaakin – vähintään tulee olo, että toiselle velkaa samanlaisen. Olkoonkin, että tarkoitusperä olisi kuinka vilpitön ja rakkaudellinen tahansa .

Rakkaus on minulle pieniä tekoja (arjessa). Se on sitä, kun viikonloppuaamuna ottaa lapset, sulkee makuuhuoneen oven ja sanoo nuku sinä vaan. Se on sitä, kun kipeänä keittää toiselle tomaattikeittoa, tuo sängyn vierelle buranaa. Se on sitä, että jättää tekemättä jotain, mikä itselle tuntuisi siinä tilanteessa kaikesta helpolta ja mieluisimmalta vaihtoehdolta. 

Kaiken se kestää, kaiken se kärsii.

Mutta rakkaus ei ikinä katoa.

Reilu kuukausi kotona oloa takana.

Onnekseni olen huomannut, että ulkopuolisten menojen karsiutuessa, vaikeudet, joita meidän liitossa on viimeisen parin vuoden aikana ollut, ovat vähentyneet. Kunnioituksen puute, toiselle ikävästi puhuminen. 

Emme ole vieläkään todellakaan lähelläkään täydellistä, mutta paremman puolella. 

On ollut hieno huomata, että yhdessäolon lisäännyttyä, on käynyt niin kuin viime syksynä yhteisellä Miamin lomalla (jonka teimme ilman lapsia); olemme vapautuneempia. Naurun ja ilon kautta on myös helpompi asettua toisen asemaan ja tehdä myönnytyksiä. Minä vien lapset ulos, tee sinä nyt raportti loppuun. 

Rakkaus ei todellakaan ollut kadonnut. Se oli vain arjen alla, vailla happea. Ja sillä rakkaudella ei ole mitään tekemistä New Yorkin yllätyslomien kanssa.

Lue myös; Ensitreffit alttarilla -Aliisa: Minäkään en rakastunut mieheeni ensisilmäyksellä!

Kommentit (4)

Vierailiaj
1/4 | 

Tällä hetkellä, jolloin todella monilla onntodella vaikeaa erilaisista syistä, tämä juttu on todella tyhmä. Alapuolella kaiken arvostelun. Monilla on oikeasti kyse terveydestä, toimeentulosta, tulevaisuudesta ja hengissä pysymisestä. Se, mitä tarvittaisiin olisi edes pisara Todellisuudentajua eikä 1000-prosentist omaan napaan tuijottamista. Hävetkää, jos suinkin osaatte!

SekäEttä
2/4 | 

Ylempi kommentoija: verkosta saa tukea, jos on noin paha olla (esim. Suomen mielenterveysseura, Mielenterveystalo yms).
Varsinaiseen postaukseen liittyen: mun pitkäaikaisin haave olisi päästä miehen kanssa juhlistamaan joku hääpäivä New Yorkin huikeisiin maisemiin. Ei taida olla tulossa! Tässä haaveilessa voi kuitenkin jatkas uutterasti työtään terveydenhuollossa. Sitä on jaksettava tehdä, vaikka toki laman vaikutukset yhteiskuntaan ahdistavat. Kyky kantaa vastuuta, ja eläytyä toisten asemaan ei kuitenkaan sulje pois yksilöllisiä unelmia (ei vaikka niissä olisi pinnalliset puitteet).

Vierailija
3/4 | 

Minusta tässä jutussa oli hyvä ja helposti samaistuttava näkökulma parisuhteeseen. Sehän se oli tämä jutun aiheena.

Pinaattilettuja, paahtoleipää – ota helkkari sieltä vaikka ne loput ruissipsit!

Vihaan kokkaamista, mutta olen mielestäni saanut luotua meille alkuvuodesta suhteellisen toimivan ruokajärjestelmän. Eli siis käytännössä se tarkoittaa sitä, että ruokaa tarvitsee tehdä vain kolmisen kertaa viikossa.

Normitilanteessa meillä tehdään ruokaa isompi satsi sunnuntaina, seuraavan kerran keskiviikkona. Perjantai-illaksi on tehty tortilloja, joita lapset voivat syödä lauantaina, kun palaavat treeneistä ja kisoista. Yleensä isommat kauppaostokset on tehty myöhemmin lauantaina, jolloin lapset ovat saaneet valita kaupasta jotain helppoa (ja ehkä suhteessa vähän epäterveellisempää) tai sitten ollaan syöty ulkona. Täydentävä kauppakäynti on ollut keskiviikkona.

Satunnaisia poikkeusolosuhteita varten, joita viisihenkisessä perheessä on riittänyt aikaisemminkin, on toki ostettu valmiina pinaattilettuja, kalapuikkoja ja äitien tekemää kinkkukiusausta.

Kaalihuijarin makaronilaatikoksi nimitetysstä laatikossa makaroni on korvattu kukkakaalilla. Menee ketsupin kanssa lapsillekin kuin väärä raha!
Kaalihuijarin makaronilaatikoksi nimitetysstä laatikossa makaroni on korvattu kukkakaalilla. Menee ketsupin kanssa lapsillekin kuin väärä raha!

Viime viikolla, kun koronasäädökset toivat lapset etäkouluun ja kotiin päivähoidosta, huomasin, että nuo ”hätävarat” hupenivat parissa päivässä. Kun normaali rytmi meni häränpyllyä, niin samalla myös katosivat terveellisten ruokailutottumusten hituset. Valmiiksi pilkotut kasvikset olivat loppu jo maanantai-iltana, lapsille tuli raahattua lounaan jälkkäriksi jäätelöitä kuin vanhasta tottumuksesta koulujen loma-aikaan. 

Itse alan stressaantuneena syömään epäterveellisemmin. Kun kahdenkymmenen sekunnin välein kuuluu äiti, äiti, äiti ja ajatus keskeytyy, niin töitä jää iltaan, jolloin tulee helpommin syötyä niitä epäterveellisiä jämiä.

Kun mies aloitti viime viikolla oman elämänsä kapeaihisina kolmen päivän pizzojen valmistusprojektin ja raahasi kotiin kolme isoa sipsipussia (muuten meille ostetaan sipsejä ehkä kolme kertaa vuodessa), jonka jälkeen esikoinen halusi paistaa vohveleita, niin sanoin sunnuntaina puolisolle, että nyt joku rajan tähän touhuun!

Loma-ajat ja satunnaiset viikonloppuherkuttelut ovat asia erikseen, mutta nämä poikkeusolosuhteet tulevat kestämään hyvin todennäköisesti kuukausia, joten myös arjen ruokailut on nyt vain järjestettävä uudelleen. 

Hyvä puoli kuluneessa viikossa on ehdottomasti se, että olemme ruokailleet useammin koko perheen kanssa yhdessä.
Hyvä puoli kuluneessa viikossa on ehdottomasti se, että olemme ruokailleet useammin koko perheen kanssa yhdessä.

Kävin vähän ennen joulua Vilma Bergenheimin kanssa ruokakaupassa, Stockan Herkussa (joka on nykyään kai Food Market Herkku). Tarkoituksena oli, että Vilma opastaa minua hyvinvointivalmentajana terveellisempien valintojen tekemisessä. Nappasinkin Vilmalta jo alkuvuoden ruokalistaan muutamia vinkkejä, joita olen ujuttanut pikkuhiljaa myös lasten lautasille. Viime sunnuntaina palasin Vilman vinkkien ääreen, kun suunnittelin kevään ruokalistoja osittain uusiksi. 

Periaate viimeksi syntyneessä listassa oli sama kuin aikaisemminkin; mahdollisimman helposti ja nopeasti suhteellisen terveellistä ruokaa, jota kaikki syövät. Lisäksi yritän nyt koronan aikaan välttää osaltamme turhaa kaupassa käyntiä, joten sinälläänkin tämä poikkeusoloissa arkirytmiin palaaminen lienee kohdallaan.

Jaan nyt lämpimien ruokien kauppalistan täälläkin. Lista alla sisältää siis lämpimät ruuat sekä kasvikset koko viikoksi + sekä sunnuntain brunssille matskut, josta saa myös välipala-apuja viikolle. Varoitan: tämä meikäläisen lista ei ole todellakaan kulinaristisuuden huipentuma, vaan lähinnä esimerkki siitä, miten ruuanlaitot saa järjestettyä semiterveellisesti kotiopetuksen, lastenhoidon ja etätöiden ohessa.

LAUANTAIN KAUPPA (käydään yleensä vasta 16-17 aikaan, tämä hyvä aika myös nyt, sillä liikkeellä huomattavasti vähemmän porukkaa kuin aikaisemmin päivällä)

- Ostokset la-ke

HEVI-osasto

-      

kaali

-      

porkkanat 2pss

-      

pussi tomaatteja

-      

kurkut 4 kpl

-      

sipulia*

-      

iso kukkakaali

-      

kananmunia *

-      

nippu banaaneja

-      

pussi omenoita

-      

pussi lehtikaalia

-      

parsaa

-      

pinaattia

-      

persilijaa

LIHAT

600g 10%jauheliha

400g härkistä

2 pkt broilerin rintaleike

lohta

MAITOTUOTTEET

2 PRK 4% kerma

kermaviilit 3prk

juustoraaste

MUUT OSASTOT

2 pkt pinaattilettuja

kermaviileihin dippijauhot

täysjyväriisi*

superriisi *

pakastemustikat

*lapset saavat valita jotain helppoa la-illan ruuaksi, kuten pakastepizzaa, kalapuikkoja sekä karkkipäivän karkit/popparit jälkkäriksi. 

*tsekkaa kaapista, onko riittävästi

LAUANTAI 

lounas: pe-iltana tehdyt tortillat

päivällinen: viikon helpotus, eli lauantain kauppakäynnillä valittu puolivalmis/ tilataan ravintolasta

SUNNUNTAI

Viime viikolla mustikat oli pakastimesta loppu, joten aamusmoothien tilalla oli tuorepuristettua appelsiinimehua.
Viime viikolla mustikat oli pakastimesta loppu, joten aamusmoothien tilalla oli tuorepuristettua appelsiinimehua.

brunssi: munakasta, smoothieta, sekä uuniin iso pussi karjalanpiirakoita, joista saa samalla välipaloja seuraavalle viikolle hedelmien kera

lounas: perjantain loput tortillat

TEHDÄÄN ruuat, eli  

- paistovalmiiksi jääkaappiin kaalihuijarin makaronilaatikko

-  

laitetaan broilerit marinoitumaan

- keitetään kattila riisiä ja superriisiä

-  pilkotaan porkkanat (2pss), kurkut (3kpl) ja kaali isoihin rasioihin, jotka helppo nostaa ruoka-aikoihin pöydälle

päivällinen:lohi, riisi/superriisi sekä parsa +kasviksia sekä lehtikaalisipsit 

MAANANTAI

lounas: uuniin kaalihuijarin makaronilaatikko (menee meillä ketsupin kanssa +kasviksia)

päivällinen: uuniin marinoituneet broIlerit+edellispäivän riisi sekä kasvikset

TIISTAI

lounas: sama kuin maanantaina

päivällinen: sama kuin maanantaina

KESKIVIIKKO

2. KAUPASSA KÄYNTI (aamupäivällä 11-12 välillä rauhallista) Citymarket.

-ostokset ke-la

HEVI

3 kpl kurkku

tomaatteja tarpeen mukaan

kaali

pussi porkkanoita

nippu banaaneja

lehtikaalipussi

avokadoja

LIHA/KALA

härkistä 400g

jauhelihaa 600g

1kg kanan suikaleita tortilloja varten

sushia valmiina

MUUT

tortilloja

chia-siemen tortilloja

salsa

kermaviilejä tarpeen mukaan

Poppamiehen RUB Lousiana Cajun

täysjyvämakaronit

superriisi*

lounas: jämät+pinaattilettuja jos tarvis, aikuisille kaupasta ”viikon työpäaikkalounas”; sushia, josta lapsille muutamat lempparisushit + keskiviikon motivaatiojätskit jälkkäriksi!

TEHDÄÄN RUUAT

päivällinen: tee lihapullat ja keitä lisää riisiä/superriisiä+pilko kasviksia

TORSTAI

lounas: lihapullat, makaroni ja kasvikset.

päivällinen: pinaattiletut+lehtikaalisipsit

PERJANTAI

lounas:sama kuin pe

päivällinen: tortillat, joihin kurkku-tomaatti-avokado-sipuli-kana +salsa ja dipit

Käytännössä näiden listojen omenat, banaanit, sunnuntain karjalanpiirakat ja ke jätskit ovat täyttäneet myös välipalan tarpeen. Oikeastaan listaan tarvitsee vain lisätä aamupalatarpeita sekä peruselintarvikkeita talouden tarpeiden mukaan, mutta niin että käynnillä selvittäisiin taas sinne seuraavalle kauppaetapille.

Ruokalistat on suunniteltu sillä silmällä, että kaikkia tuotteita ei saa jokaisesta kaupasta. Esimerkiksi tätä superriisiä ei saa Lidlistä..
Ruokalistat on suunniteltu sillä silmällä, että kaikkia tuotteita ei saa jokaisesta kaupasta. Esimerkiksi tätä superriisiä ei saa Lidlistä..

Tai tätä meidän lemppari hummusta ei saa taas muualta kuin Lidlistä.
Tai tätä meidän lemppari hummusta ei saa taas muualta kuin Lidlistä.

Näillä mennään nyt, kunnes tuntuu, että ”uusi arki” hanskassa. Sitten voi sunnuntaisin alkaa sooloilla grillailemalla tai vääntää taas kunnon salaatteja noiden kasviskokoelmien lisäksi.

Alla muutamat uudet luottoreseptit, joilla koitetaan painaa nyt sinne kesän korvalle.

Kaalihuijarin makaronilaatikko

-Pilko iso kukkakaali pieniksi (makaronia muistuttaviksi) paloiksi

- Pilko iso sipuli

-Paista härkis (400g)+jauheliha (600g) +lisää sipuli

- voitele vuoka ja kaada lihasekoitus ja kukkakaalit vuokaan

- kaada 2x2dl (4% rasvaa) ja kaksi kananmunaa kulhoon. Lisää mustapippuria ja suolaa. Sekoita ja kaada laatikon päälle.

-Paista 20min uunissa 200 asteessa, jonka jälkeen lisää juustoraastetta noin 2dl ja paista vielä toiset 20min. 

Familysmoothie (sain tämän ohjeen Marja Hintikalta erään haastattelun yhteydessä, uppoaa lapsille suht hyvin. 

Nämä kaikki vain sekaisin blenderiin, niin saat 5xlasillinen

½ pussia pakastemustikoita

½ pussia pinaattia

1 avokado

1 vihreä omena 

banaani

persiljaa ja vettä tarpeen sekä maun mukaan

Luottokana, jota syövät kaikki

2 pkt kanan paistileike

kaada kulhoon öljyä sekä purista lime, sekoita ja laita kanat sekaan

lisää hetken kuluttua sekaan Poppamiehen RUB Louisiana Cajun -maustetta, jätä hetkeksi marinoitumaan

paista noin. 40min 200 asteessa, käännä puolessa välissä toisinpäin

Kerron Vilman ja mun kauppareissun oivalluksia tarkemmin ensi postauksessa...

Lue myös: 5 tapaa lisätä oikeasti kasviksia ruokavalioon

Kommentit (0)

Otimme kuopuksen pois tiistaina päiväkodista. Keskiviikkona 8 -ja 11-vuotiaat lapset jäivät kotikouluun.

Sen verran kotona sairaiden lasten kanssa töitä tehneenä tiesin, että tärkeintä olisi luoda joku päivärytmi. Kirjasimme ne ylös ja iskimme jääkaapin oveen.

Tiivistettynä selvitimme lapsille, että kouluaika on kouluaikaa etäopiskelussakin, jolloin lasten puhelimet on takavarikoitu. Myös muutama happihyppely ja ruokailut pyörivät kotikoulussakin normaalisti.

Päiväkoti-ikäisten ulkoilutuksista otimme naapuriperheen kanssa kopin. Eilen aamulla minä olin tyttöjen kanssa kaksi tuntia ulkoilemassa, iltapäivästä mieheni. Tänään naapurit hoitavat ulkoilutukset ja meillä on mahdollisuus tehdä hieman pidempi työpäivä.

Näin perjantaina voin varovasti sanoa, että viikko on mennyt kohtuullisesti. Tietysti töitä jää tavallista enemmän viikonlopulle. Kuopuksen ruutuaika on myös paukkunut moninkertaisesti. Työt ovat keskeytyneet satoja kertoja siihen, kun kolme huutaa äitiä; auttamaan läksyissä, pyytänyt Wilmasta lisätehtäviä, pyytänyt pelaamaan tai vaihtamaan Netflixistä toisen ohjelman, pyyhkimään pyllyn, lupaa lähteä ulos tai kaverille.. Olen myös pelkästään tämän aamupäivän aikana joutunut kieltämään levittämästä liikaa voita, hakemasta jääkaapista limpparia keskellä päivää tai pelaamaan sählyä kesken läksyjen tekemisen.

Meillä lasten lähikontaktit rajoittuvat tällä hetkellä muutamiin kavereihin.
Meillä lasten lähikontaktit rajoittuvat tällä hetkellä muutamiin kavereihin.

Toisaalta olen korottanut ääntä vain muutaman kerran. Miehen kanssa olemme ottaneet vain kaksi kertaa kevyesti yhteen, kumman on työtehtävä on tärkeämpi juuri nyt. Lapset ovat myös olleet enemmän kolmestaan. Naapuruston lapset ovat olleet piilosta ja muita pihapelejä iltaisin. Mieheni on löytänyt itsestään Kape Aihisen ja on innostunut opettamaan ruuanlaittoa myös lapsille. Minä puolestaan kannoin korteni kekoon ja  opetin heidät eilen katsomaan This is us -sarjaa (selvitin eilisen jakson ajan lapsille juonenkäänteitä). 

Parhaimmillaan tämä epätavallinen ajanjakso voi lähentää perheitä. Mutta aivan varmasti myös avioerotilastot kasvavat, aivan kuin lomien jälkeenkin. Lomien huolettomuuden sijaan, kun nyt on saatava arki ja työt pyörimään epätavallisissa oloissa. 

Viikon aikana olen myös huomannut, että korona-aika saattaa jakaa myös sukupolvia – jopa kaveriporukoita eri leireihin.

Osa riskiryhmään kuuluvista on viitannut kintaalla hallituksen pyynnölle olla kotona.Meidänkin kauppakeskuksen kahvilassa riskiryhmäläisiä istuskeli eilen aamulla sankoin joukoin. Olemme kavereiden kanssa päivitelleet tuon ikäluokan edesottamuksia. ”Kotona on tylsää”, ”Minua ei ole ennenkään kukaan määrännyt” ja muut karanteenirikkureiden ukaasit ovat kuin märkä rätti meidän naamaan, joiden pitäisi pitää yhteiskunta pyörimässä kotoa käsin.

Ja heidän etua ajatellen!

Ja kun kyseessä on myös meidän, eli monen +70 -vuotiaan, oman lapsen tai lapsenlapsen terveys. Jos koronapiikki nousee kerralla liian suureksi niin teho-osastoille emme mahdu myöskään me, jos sattuu onnettomuus tai mikä tahansa kiireellisen hoidon tarve. 

Toinen asia, joka on aiheuttanut meidän perheellisten keskusteluketjuissa polemiikkia, on lasten päivähoito. Kaikilla on siihen yhä oikeus, mutta hallituksen mukaan olisi parasta pitää lapset kotona, jos vain mahdollista. Tämä on mahdollisuus aiheuttanut monenlaisia tulkintoja sekä päiväkodeissa, että myös meissä vanhemmissa. Osa vie lapsensa yhä hoitoon heppoisimmin perustein. Toinen tekee kaikkensa, jotta saisi pidettyä lapset erillään muista. 

Tietenkin se, että toiset etätyöläiset vievät lasta päiväkotiin, aiheuttaa epäoikeudentunteita niissä, jotka säätävät lasten kanssa kotona. Tulee mieleen ilmastonmuutoksen ehkäisy, en minäkään, jos ei muutkaan..

Itse ajattelen, kuten muutenkin yritän elämässä ajatella ja opettaa; teen tässä tilanteessa kaikkeni, mitä osaltani pystyn. Toivottavasti se riittää.

Rauhaa kaikkien viikonloppuun!

 

Kommentit (1)

Corporate Finance Homework Help
1/1 | 

Finance is an extremely significant region in our day by day lives. Without this we can't oversee so we need to find out about this appropriately. These days the corporate world has become an indivisible piece of our day by day lives, particularly because of the workplace and work structure and culture. Corporate Account has become a critical and dubious territory that we have to ace fastidiously. Corporate money is a subject that has an uncommon incentive in regions like Administration, Banking, Venture, Stock trade, etc. We at My Assignment Help provides assignment help and project help for those students. Come visit us at our website.

Seuraa 

MITÄ?

Sivuraiteilla -blogissa liikutaan kurahousuviidakosta Cheekin kainaloon, tehdään tukka takussa haastatteluita punaisilla matoilla, juodaan liikaa pepsiä ja katsotaan liian myöhään Netflix-sarjoja. Blogi jatkaa usein viihdemailman tapahtumien ja ilmiöiden peilaamista siitä, mihin Me naiset -lehteen toimittamani Radalla-palsta jää.

Ja koitetaan löytää kuulua tasapainoa tämän kaiken välillä.

KUKA?

Emilia Saloranta on kolmekymppinen yrittäjä-toimittaja-tietokirjailija ja kolmen lapsen äiti, jonka mielestä viihde on ihmiselle hyväksi.

YHTEYS?

empuntemputjatarinat@gmail.com

INSTAGRAM

galawoman

Blogiarkisto

2020
2018
2017

Kategoriat

Instagram