Kirjoitukset avainsanalla Juha Itkonen

Sanon heti alkuun.

Minulla on platoninen rakkaussuhde Juha Itkosen kirjoihin.

En koskaan kyllästy ihailemaan tapaa, jolla Itkonen kuvaa meitä ihmisiä. Inhimillisinä, ymmärtäen. Itkosen kanssa on turvallista katsella maailma, ihmetellä ja vähän pudistella päätäkin. Tällaista tämä nyt on ja tähän tosiaan on tultu.

Kuun alussa ilmestynyt Ihmettä kaikki -romaani (Otava) on poikkeaa kirjailijan aikaisemmista teoksista sen vahvan omakohtaisuuden vuoksi. Hyvinkin todennäköisesti kirja on totta lähes kokonaan, ja ehkä juuri siksi Itkonen ei anna kirjaan liittyviä haastatteluita.

Vaikka elämän ja kuoleman kysymykset ovat esiintyneet Itkosen teoksissa aikaisemminkin sivuroolissa, niin Ihmettä kaikki -romaanissa ne nousevat pääosaan.

Kirjassa nelihenkisen perheen elämä on asettunut uomiinsa. Kolmannen lapsen, perheen iltatähden odotus ei suju odotetulla tavalla, vaan vanhemmat Rose ja kertojapuoliso joutuvat mahdottoman päätöksen eteen. Ihmisarvoa ja moraalisia kysymyksiä pakon edessä pohtiessa pitkä liitto ajautuu kriisiin. Ja lukija ymmärtää hyvin miksi.

Lukija ymmärtää myös, miksi pariskunta päätyy ratkaisuunsa.

"En koskaan kyllästy ihailemaan tapaa, jolla Itkonen kuvaa meitä ihmisiä"

Poikkeustilan keskellä nelihenkisen perheen elämän ja arjen on jatkuttava. Niinkin absurdille kun se saattaa tuntua, niin aamupuurot on keitettävä ja lasten kanssa harrastettava Pokemon-kävelyitä. 

Toukokuun lopussa 2017 uutisoitiin, että kirjailija Juha Itkoselle ja yrittäjävaimo Maija Itkoselle on syntynyt kaksoset. Uutista seurasi mediahiljaisuus, johon siihenkin löytynee vastaus kirjan sivuilta.

Kirjassa pariskunnan kaksoset syntyvät ennen aikojaan ja alkaa ajanjakso, jolloin vanhemmat löytävät itsensä vastasyntyneiden teho-osastolta. 

Ne syntyisivät nyt. Ne olisivat voineet syntyä jo aikaisemminkin. Mutta eivät ne olleet ja minä olin alkanut ajatella, että pääsisimme pidemmälle, kenties kesäkuun loppuun tai heinäkuun alkuun, jo melkein turvallisille viikoille. Kohtalo on sen meille velkaa. Tai Jumala, Jumala on. Olinko ajatellut niinkin? Ehkä olin.

Erityisen ansiokasta kirjassa on se, että Itkonen oletettavasti kirjan tapahtumista useamman jollain tavalla itse kokeneena, pystyy ja yrittää ymmärtää molempia päähenkilöitä, jotka ovat ajautuneet perimmäisten kysymysten eteen.

Ja vaikka tapahtumat ovat olleet kirjoittajan todellisuus, niin lukijalle ei tule tirkistelijäoloa, vaan myötäelämisen tunne.

Rivien välistä voi lukea kiitollisuuden vastasyntyneitä teholla hoitaneita kohtaan. Mutta myös kritiikin, miksi vaikean päätöksen edessä olevia vanhempia ei tueta kyseisissä tilanteessa enempää. 

Kirja nosti mieleen myös oman muiston, jonka olin ehkä jollain tavalla halunnut unohtaa. 

(aiheesta kiinnostuneet voivat käydä kuuntelemassa oman stoorini Instastoryn puolelta, meillä lopulta kävi hyvin, joten tuntuisi tekopyhältä verrata sitä tragediaan, joka kirjassa käytiin läpi)

Tämän kirjan ostamisella teet myös hyvää, sillä Juha Itkonen lahjoittaa koko kirjasta saamansa tekijänpalkkionsa Lastenklinikoiden Kummien kautta HUS:n vastasyntyneiden teho-osastolle. 

Kuukauden teos/elokuu: Kinky Boots on täydellinen musikaalielämys, joka voi parantaa maailmaa

Kommentit (0)

Seuraa 

MITÄ?

Sivuraiteilla -blogi jatkaa viihteen maailman ilmiöiden ja ihmisten käsittelemistä siitä, mihin Radalla-palsta jää. Elämääkin täällä eletään ja ihmetellään - välillä myös skumppalasin kera.

KUKA?

Emilia Saloranta on kolmekymppinen toimittaja, jonka mielestä viihde on ihmiselle hyväksi.

YHTEYS?

empuntemputjatarinat@gmail.com

Blogiarkisto

2018
2017

Kategoriat