Kirjoitukset avainsanalla Mun on pakko twerkkaa

Antti Tuiskun Mun on pakko twerkkaa -areenakiertue starttasi eilen loppuunmyydyltä Tampereen TähtiAreenalta.

Edellinen, Tuiskun uran aivan toiseen mittaluokkaan nostanut En kommentoi -levyn yhteydessä tehty Peto on irti -kiertue teki selväksi, että Antti Tuisku on maan kiistatta suurin poptähti.

Kiertueen yksi vahva sanoma, joka välittyi levyn kappaleissa ja välispiikeissä, oli vilpitön erilaisuuden hyväksyminen. Kiertueen yksi päätepiste oli Hartwall Arenan keikat, jossa Tuisku laskeutui katosta poliisiautolla ja ratsasti ilmojen halki jättibanaanilla.

Mun on pakko twerkkaa on yleistunnelmaltaan edellistä jäähallikeikkaa vähemmän paatoksellinen. Kaikesta näkee, että Tuisku on niitä ihmisiä, joille menestys sopii. Edellisellä kiertueella koko käsikirjoituksen ajan lavalla oli poptähti Antti Tuisku, joka halusi muuttaa maailmaa.

Eilen lavalla oli toki popdiiva, jolle yhä nuo asiat ovat tärkeitä, mutta jotenkin paljon enemmän rento Antti Tapani Tuisku. Taisi hän itsekin sen vähemmän harjoitellulta kuulostaneessa välispiikissään todeta, että tämmöiseksi on tultu ja näillä mennään. Kaikkia ei voi miellyttää. 

Itse keikka vei katsojat anatudemaiseen mielentilaan, jonka kulissit vaihtelivat mielenkiintoisesti kolmikerroksisessa lavarakennelmassa ja hieman hämyisessä, Moulin Rouge -henkisessä valomaailmassa. Visuaalisesti onnistuneimpia elementtejä olivat liikuteltavat valotaulut, valopyörät sekä tangot, joilla Tuisku ja tanssijat eivät todellakaan tehneet ihan helpoimpia tanskotanssisarjoja.

Tanssillisesti koreografiat näyttivät viime kiertuetta monipuolisemmilta ja haastavimmilta. Erityiskiitos rohkeista lattiasarjoista, jotka tanssijat ja Tuisku vetivät käsittämättömän kevyen näköisesti ihonmyötäisissä, alastomuuden illuusionkin luovissa asuissa, joissa jokainen liike näkyy selkeästi.

Tältä osin myös Tuisku ylittää tällä kiertueella itsensä. Antin tanssi on ollut aina luontevaa ja hyvin harjoiteltua, mutta nyt hän on ottanut repertuaariinsa uusia elementtejä ja hänen liikekielensä on monipuolistunut.

Tämä ei ole helpoin homma, sillä Tuiskun päähomma on kuitenkin se laulaminen läpi lähes kaksituntisen show`n.  

Kiertueella nähdään tuttu joukko Tuiskun luottotanssijoita, jotka ovat iso osa show´ta.
Kiertueella nähdään tuttu joukko Tuiskun luottotanssijoita, jotka ovat iso osa show´ta.

Lähes 30 kappaletta sisältänyt keikka koostui pääasiassa hiteistä, joita tähdellä riittää.

Paino on alussa Rahan takii ja muissa Anatude-albumin kappaleissa. En kommentoi -levyn kappaleista tulee osa koosteena loppupuolen potpurissa, joka oli kiertueiden lyhyen aikavälin takia ehdottomasti oikea ratkaisu.

Äkkiseltään ainakaan minä en jäänyt kaipaamaan mitään tiettyä kappaletta, vaan hittiputki tarjosi taattua yhteislaulantaa ja tanssahtelua myös yleisön puolella.

Show´ssa tapahtuu paljon ja suurin osa siirtymistä on suhteellisen luontevia. Hitaampien kappaleiden yhteyteen olisi jossain kohtaa voinut ajatella hieman selkeämpää pysähdystä. Läpi jään -kappale toimi osittain tällaisena, mutta silti kokonaisuudesta jäi hengästyttäväksi.

Jäin miettimään, että johtuiko se osittain katsomorakenteista? Yleensä olen katsonut hallikeikat halleissa, joissa nousevat katsomot kiertävät koko hallia. Nyt ainoa nouseva katsomo oli takana. Näin olen kännykkäkynttilämerikokemus, joka tukee areenaballadeita saattoi jäädä hieman vajaaksi, kun sivulla ihmiset tilailevat juomia ja toisella puolella ostavat fanituotteita. 

Saman ongelman kanssa varmaan painivat muutkin muutamat areenakiertueita tekevät suomalaistähdet. Tämä korjaantuu toki itsestään myös Tuiskun osalta joillakin paikkakunnilla, joissa nousevat katsomorakenteet tekevät tilasta intiimimmän.

Kokonaisuudessaan show oli antoisa ja Suomen mittakaavassa ainutlaatuinen kokemus, joka ei jää yhtään jälkeen kansainvälisten poptähtien keikoista. Areenakiertueen osalta Tuisku voi siirtyä kesällä tauolle hyvillä mielin maata suvereenisti hallitsevana poptähtenä.

*5.5 päättyvän kiertueen joillekin paikkakunnille on vielä lippuja jäljellä

*kuvat Sebastian Visa

*lue myös: Antti Tuiskusta ja kateudesta

Kommentit (0)

Seuraa 

MITÄ?

Sivuraiteilla -blogi jatkaa viihteen maailman ilmiöiden ja ihmisten käsittelemistä siitä, mihin Radalla-palsta jää. Elämääkin täällä eletään ja ihmetellään - välillä myös skumppalasin kera.

KUKA?

Emilia Saloranta on kolmekymppinen toimittaja, jonka mielestä viihde on ihmiselle hyväksi.

YHTEYS?

empuntemputjatarinat@gmail.com

Blogiarkisto

2018
2017

Kategoriat