Kirjoitukset avainsanalla ikäkriisi

What would Beyoncé do?

Näin luki rintamerkissä, jonka ystävältäni lahjaksi polttareissani vuonna 2013. Toteamus oli osuva ja siitä lanseerattiin nopeasti julistetauluja, kahvikuppeja kuin T-paitojakin. Mikäpä ei superlahjakkaalta poptähdeltä onnistuisi?

Kun olin vielä kouluiässä, minua vanhempia kavereita ja serkkuja kiinnosti vain yksi asia. Mitä Madonna tekisi?

Kolmekymmentä vuotta sitten, 80-luvun jälkipuoliskolla Madonna piti suvereenisti yllään popkuningatteren viittaa. Hittiä hitin perään takonut tähti oli kaikkea, estoton, villi, herkkä, hauska, diiva -kaikkea sitä, mitä naistähdeltä ei oltu totuttu siihen maailman aikaan näkemään.

Katolisessa kodissa kasvanut Madonna flirttaili lavashow´ssa ennennäkemättömällä tavalla uskonnon ja seksin kanssa. Hän vaihtoi tyyliään niin usein, että siitä tuli yksi hänen tavaramerkeistä. Ja on hän tainnut myydä sen 300 miljoonaa albumiakin.

Itsellekin Madonnasta tuli eräänlaiden naisvoiman symboli, jonka tekemisiä olen seurannut tiiviisti, mutta etäältä. Madonna on samalla kiinnostava, mutta hiukan pelottava. Kesällä lukemani Lucy O`Brienin kirjoittamasta elämäkerrasta saa kuvan tyypistä, joka on kiva niille, joista sattuu pitämään. 

Mutta shownaisena hän on yksi uraauurtavista. Olen katsonut Madonnan konserttitaltiointeja siitä lähtien kun mistään mitään muistan. Ennen VHS-kaseteilta ja Music TV:ltä, sittemmin Youtubesta.

Nykyisessä musiikkibisneksessä omaperäisyys ja kohauttaminen käy yhä vaativammaksi. Varsinkaan, kun se ei saisi olla itseisarvo. 

Tänä vuonna Met-gaalan teema, katolinen kirkko, taisi olla Madonnan mieleen. Poppari taitaa överit tässä kirkkomuodin suuntauksessa.
Tänä vuonna Met-gaalan teema, katolinen kirkko, taisi olla Madonnan mieleen. Poppari taitaa överit tässä kirkkomuodin suuntauksessa.

Madonna täyttää huomenna, 16.8, kuusikymmentä vuotta. Vielä Suomeenkin ulottuneen Sticky and Sweet -kiertueen aikana ajattelin Madonnan pitävän popkuningattaren valtikkaa aikojensa loppuun saakka. Sen sijaan viimeisin, Rebel Heart tour -kiertue oli pettymys. Rintsikoissa tanssivia nunnia, jättiristejä ja . Eikö tämä kaikki nähty jo vuonna 1987?

Kyse ei ole iästä vaan sisällöstä. Populaarimusiikissa on pakko uudistua, iskeä aikaan, kehitellä jotain uutta. Minäkin olen ihaillut Madonnan tapaa muuntautua ja vavisuttaa konservatiivisia arvoja, mutta viimeisellä kiertueella Madonnan kapinallisuus lavashow´ssa tuntui päälleliimatulta.

Onneksi maailma on muuttunut sen verran monimuotoisemmaksi, että Madonnan ehkä avaukset viimeisellä kiertueella tuntuvat vanhanaikaisilta?

"Mitään perinteistä kukaan on tuskin Madonnalta odottanutkaan?"

Mutta yksityiselämässä Madonna osaa tehdä uusia avauksia. Viimeisimpänä Madonna adoptoi orvot kaksostytöt, Esteren ja Stellan Malawista, jossa tähti tekee myös laajalti hyväntekeväisyyttä. Kuusikymppisenä hän on kuuden lapsen, joista neljä on kouluikäistä, lapsen äiti.

58-vuotiaana kaksosten adoptoiminen ei ole ihan yleisin ratkaisu elämässä, mutta mitään kovin perinteistä Madonnalta tuskin kukaan on koskaan odottanutkaan?

Mitä sitten olisin toivonut kuusikymppiseltä omalta voimanaiseltani, toteemieläimeltäni?

No ehkä olisin toivonut Madonnan muistuttavan vähän vähemmän versiota vahakabinettipatsaastaan. Mutta toisaalta, onko överiksi vetetty botox-kuuri Madonnan turhamaisuutta vai yksi uusi tapa kohauttaa? Ehkä aikaisemmin ajattelin Madonnan vanhenevan merylstreepmäisen viisaasti ja rennosti. 

Konkreettisesti mietin asiaa, kun sisustin työhuonettani uudelleen. Suon itselleni huoneeseen yhden mietelauseen, jolle ostin kultaiset kehykset. Kävin netissä läpi ziljoonia vaihtoehtoja ja törmäsin myös Madonnaan. What would Madonna do?

Jätin julisteen tilaamatta, mutta odotan mielenkiinnolla, mitä kuusikymppinen Madonna keksi seuraavaksi. 

 

kuvat MV photos

Kommentit (0)

Perjantaina olin työhommissa Jussi-gaalassa. Ilta meni suunnilleen niin kuin kymmenen kertaa aikaisemmin samoissa pilleissä. Tunti tiivistä haastatteluiden tekemistä punaisella matolla. Tämän jälkeen elokuvaihmiset siirtyivät salin puolelle syömään ennen suoraa lähetystä.

Tässä välissä media paukuttaa salin vieressä, verhon toisella puolella tästä näkymästä, juttuja verkkoon. 

Itse heitin korkkarit maahan, nappasin tarjolla olevan pitaleivän täytteineen lautaselle ja aloin pikavauhtia purkaa haastattelunauhoja. Olin hyvää vauhtia mättämässä sormin lviimeisiä salaatteja, joita yhdellä kädellä syödyn pitan välistä oli lautaselle pudonnut, kun minulle tuli olo, että minua tuijotettiin. Vilkaisin läppäriltäni ylöspäin ja niinpä niin. Tai ehkä meikäläisen tapauksessa tottakai. Jostain kumman syystä julkkis-ihannemieheni antoi lehdistötilassa edessä vasemmalla haastattelua ja tuijotti minua. Tai ehkä enemmin tyylikkäitä ruokatapojani. Kaiken lisäksi en ollut huomannut, että haarukoita oli tarjolla! 

Majoneesi suupielessä sitten yritin vain nyökätä coolisti. Teki mieli huutaa, että käytän kyllä normaalisti haarukkaa ja että täällä pitäisi antaa toimittajille julkkisrauha!

 

Mieltä ylentävät hetket jatkuivat lauantai-iltana, kun juhlistimme Radalla-palstaakin avustavan Mian synttäreitä Unibetin Mancavessa. Käväisimme muutaman kollegan kanssa illan päätteeksi baarissa, jossa törmäsin kahteen tyyppiin, joita en ole nähnyt arviolta kymmeneen vuoteen.

Ensimmäinen tuttu ei tunnistanut minua. Ei ennen kuin esittelin Facebookista (noin 12 vuotta vanhan kuvan), jossa poseraamme muiden tyyppien kanssa yhdessä. Suuri syy ehkä, että muistin tämän kaverin poikakaverin kaverin olikin siinä, että Facebook tarjoaa tuota kuvaa tasaisin feedissäni tasaisin väliajoin. Emilia, tästä tapahtumasta ziljoona vuotta aikaa, haluatko jakaa muiston kavereillesi.

Tyyppi sitten kuvan nähtyään tunnisti minut. Tuijotti epäuskoisena kuvaa, sitten minua.

"Sähän oot ihan eri näkönen"

Todisteeksi kohtaamisesta hän otti vielä meistä selfien. Varmaan todisteena ex-kaverini ex-poikakaverille, että oli kohdannut Erottajalla jurasauruksen.

Mieltä ylentävät tilanteet eivät suinkaan päättyneet siihen. 

Seuraavaksi moikkaamaan saapui toinen vanha tuttu noilta ajoilta. Tällä kertaa ajattelin varmistaa, että tyyppi tunnistaa kenen kanssa juttelee. Muisti hyvinkin ja jatkoi.

Mitä noin vanha ihminen tekee näin myöhään baarissa? 

Hyvä kysymys. Siinä vaiheessa oli hyvä poistua.

                                                  Lisää onnistumisia tähän viikkoon!

Edellinen: Näinkin voi käydä vol1

Kommentit (0)

Seuraa 

MITÄ?

Sivuraiteilla -blogi jatkaa viihteen maailman ilmiöiden ja ihmisten käsittelemistä siitä, mihin Radalla-palsta jää. Elämääkin täällä eletään ja ihmetellään - välillä myös skumppalasin kera.

KUKA?

Emilia Saloranta on kolmekymppinen toimittaja, jonka mielestä viihde on ihmiselle hyväksi.

YHTEYS?

empuntemputjatarinat@gmail.com

Blogiarkisto

2018
2017

Kategoriat