Kirjoitukset avainsanalla juhlat

Yhdellä kaveriporukoistani on rapujuhlaperinne, joka on kestänyt 14 vuotta.

Viime viikonloppuna kokoonnuimme jälleen rapujen ääressä. Syy, miksi kirjoitan siitä vasta viikkoa myöhemmin on se, että olin rapuiluja edeltävänä iltana kaverini nelikymppisillä. 

Se, että olin rapujuhliin tullessa valmiiksi krapulassa, on tähän maailman aikaan minulle harvinaista. Myös vuonna 2006 saavuin rapujuhlille, kun olin hipannut aamuun, mutta tuolloin kahden, jopa kolmen juhlapäivän putket olivat normiviikonloppu. 

Nyt sellaisesta palautuminen kestää viikon, eikä sellaisia voi viettää kuin korkeintaan kerran kaudessa.

Moni muukin asia on muuttunut vuodesta 20004 (paitsi rapujengi on pysynyt samana). Vuonna 2005 rapujuhlia vietettiin Töölössä opiskelijayksiössä, jonne haalimme reilu kymmenkunta rapua. En oikein tiedä mistä, koska olen aina kuulunut rapuosaston suhteen juhlien vapaamatkustajiin. 

Enemmän taisimme suunnitella snapsipolitiikkaa. Panostimme ja yksi meistä haki Tallinnasta sixpackin Viru Valgeeta.

Rapuillallisen (joka siis sisälsi pari rapua ja pullollisen viru valgeeta per ääliö) seurauksen osa porukasta eksyi menomatkalla baariin, osa paluumatkalla. 

"Enemmän taisimme suunnitella snapsipolitiikkaa"

Kun rapuporukasta yhden vanhemmat alkoivat rakentaa isompaa vapaa-ajan asuntoa, innostuimme pitämään rapujuhlat siellä. Tuolloin rapujuhlat muuttuivat virallisesti viikonlopun mittaisiksi.

Lisäjännitystä ensimmäisiin mökkirapujuhliin toi rakenteilla olevan talon keskeneräisyys. Ylös parvelle ei oltu rakennettu vielä portaita, joiden paikalla oli vain huojuvat tikkaat. Poreallas oli täynnä sahanpurua. 

Tuon vuoden illallispöydän jälkeisistä tapahtumista on vain villejä arvauksia. Sen muistan, että rapuja oli enemmän kuin edellisellä kerralla. Ilmeisesti myös snapseja, sillä heräsin aamulla heräsin sahanpurun seasta porealtaasta pelkissä bikineissä. Viimeinen muistikuva ennen sitä oli, että olin rapuillallisen jälkeen mennyt puhumaan metsään (!) puhelua.

Yksi meistä oli jollakin keinoin päässyt yläparvelle, josta hän heräsi pelkät alushousut yllä. Hänelläkään ei mitään muistukuvia, miten hän oli parvelle päätynyt, monelta ja minkä ihmeen takia.

Vuonna 2018 päätimme koko viikonlopun kestävien rapujuhlien sijaan aloittaa rapujuhlat kello kaksi iltapäivällä. Kukaan ei sanonut tai kirjoittanut sitä ääneen rapujen Facebook-ryhmässä, mutta aikaisella alkamisajalla oli yksi tavoite; että pääsisimme nukkumaan ajoissa. 

 Juhlat olivat ensimmäistä kertaa myös siirtolapuutarhassa. Yksi meistä oli toteuttanut nyt kolmekymppisenä eläkesuunnitelmansa ja hankkinut siellä oman tontin, ja me muut otimme ilahtuneina vastaan kutsun, koska tässä elämänvaiheessa on kaiken ylimääräisen järjestäminen tuntuu infernaaliselta ponnistukselta. 

Rapujuhla-aamupäivänä mietin synttärivapinoissani, että jos kyseessä olisi lähes mikä muu tilaisuus peruisin.

Onneksi en perunut.

"Heräsin sahanpurun seasta porealtaasta pelkissä bikineissä"

Nauroimme ja puhuimme aivan kuin 14 vuotta sittenkin. Erotuksena vuosien takaiselle söimme kolmen ruokalajin illallisen, potut olivat omalta tontilta. Viru valgeen sijaan kolmea erilaista snapsilajia, joista puoliltaöin oli 2/3 pullosta korkkaamatta. 

Totesin jälleen kerran, että tosiystävien kanssa ei tarvitse alkoholia, jotta voi olla superhauskaa.

Positiivista oli myös, että näissä juhlissa kukaan ei eksynyt matkalla baarin, koska kukaan ei sellaiseen edes kuvitellut menevänsä.  En myöskään kaivannut sunnuntai-aamuna toimenpidettä, jolloin oksensin vodkan ja rapujen yhdistelmää. '

Viime sunnuntaina pesin pyykkiä.

Kommentit (0)

Tänään olen ollut puoliksi vapaalla. 

Vihdoin olen avannut (kolme vuotta säilössä olleita) puutarhalehtiä tai jotain omaan pihaan viittaavaa materiaalia. 

Kun rakensimme taloa, ajattelin että tähän (alas) sopisi hyvin omenapuu. Puu joka kasvaisi samassa tahdissa kuin lapset ja ehkä ensimmäisen päästessä ylioppilaaksi olisi jo täysikasvuinen sekin.

Haaveilin myös marjapensaista ja ehkä myös kirsikkapuusta. 

Kuten kuvasta näkyy hiljaista on. Ainoa mitä olen saanut hankittua on keskimmäisen lätkämaali, jonka senkin mies kokosi.

Tosiasia nimittäin on, että en ole saanut pidettyä hengissä kovinkaan monta kasvia tässä elämässä. Luontainen kiinnostus myös istutushommiin on aika vähäinen. Aloittaminen tuntuu työläälle.

Vähän pöllämystyneenä olen tässä lukenut istutusten tukipidikkeistä, istutusväleistä ja niin edelleen. Mietin, onko minulla aikaa, voimavaroja tai intoa hypätä kokonaan uuteen maailmaan.

 

Tähän asti meillä on lähinnä yritetty saada pidettyä hengissä Tuija-aitaa, joka istutettiin viime kesänä. Myönnän. Mies on vastannut tästä projektista, olen hoitanut mieluummin tuon ajan lapsia kuin lähtenyt selvittämään, miten homma toimii.

Tänään olen katsonut pihaamme vakavasti sillä silmällä. Josko vaikka ulko-oven yläpuolelle ja terassille muutaman amppelin (?).

Onko teillä vinkata jotain helppohoitoisia istutuksia/kukkia/puita tuohon pihalle?

Meikäläisen aika meni tänään lopulta pienimuotoisten vappujuhlien valmisteluun.

Saatoin juoda myös lasillisen. Aika jees maanantai.

Ihanaa vappua kaikille <3

Kommentit (4)

Vierailija

Hei! Älä pidä kiirettä istutusten kanssa, mieti rauhassa vaikka ensi kesään. Tärkeä asia on lannoittaa nurmikkoa, jotta siitä tulee vihreä ja hyvä. Keväällä kalkkia ja kevätlannoitetta, kesällä kesälannoitetta ja syksyllä kalkkia mja syyslannoitetta.

neito

Marjapensaat ja satoa tuottavat puut ovat suht helppoja. Kunhan istuttaessa ja alkuun huolehtii kastelemisesta säännöllisesti, jotta juurtuvat. Eikä istuta liian lähelle toisiaan ja/tai taloa tai muita rakennelmia. Eli miettii hieman sitä minkä kokoiseksi kasvavat. Puita ja pensaita tarvii leikata sitten kun kasvavat isommaksi, mutta sitä tarvii tehdä kerta vuoteen silloinkin. Lannoitukset ts. ovat nekin harvakseltaan. Kukat ja sellaiset vaativat sitten jo enemmän ja säännöllistä hoitoa. Eikä kaikkea tosiaan kannata yhdellä kertaa tehdä, hitaasti hyvä tulee pihankin kanssa. Mut jonkinlainen pihasuunnitelma kannattaa teettää, jota sitten alkaa hiljalleen toteuttaa. Tuijat taitavat olla haasteellisia. Kun alkuun tarvitsevat paljon vettä, jotta juurtuvat. Myöhemmin pärjäävät vähemmälläkin. Kevät talvella tarvitsevat sitten suojausta, jotta eivät muutu ruskeiksi.

Emilia S.
Liittynyt14.12.2016

Kiitos paljon käytännön vinkeistä. Näin vanhaksi on saanut elää, eikä tiedä tällaisia ns.perusasioita. Ehkä tämä kesä vielä suunnitellaan ja ensi kesän alussa ollaan sitten valmiudessa tositoimiin. Ihanaa kesää :)

Enpä olisi esikoista odottaessa uskonut, että halloweenista tulee jälkikasvulleni tärkeämpi juhla kuin joulusta. Tämmösen jouluihmisen lapsille!

Jos meikäläisen aikaan halloween oli jotain, mitä näki televisiosta vain Beverly Hills 90210 -sarjasta, niin nykynaperoilla aiheeseen liittyviä diskoja ja kotipilleitä osuu joka vuodelle muutama per lapsi. 

Halloween-laatikko

Myös meillä kotona juhla on alkanut vuosien aikana näkymään. Varastossamme on nykyään omat laatikot kahdelle eri juhlalle: joululle ja halloweenille (tässä laatikossa myös muutama pakollinen pääsiäiskoriste).

Tänä vuonna kaivoin halloween-koristeet valmiiksi esille ennen miehen työmatkalle lähtöä. Viime viikolla isommat lapset koristivat huoneisiinsa muutamia luurankovaloköynnöksiä, lepakoita, hämähäkkejä ja kiilteleviä kurpitsoita. Itse sain viikon aikana iskettyä ikkunaan muutaman luuranko- ja lepakkoköynnöksen (oli vähän haipakka viikko).

Ei juhlat vaan iltapala!

Olin nimittäin luvannut omatunnontuskissani lapsille aikaisemmin syksyllä, että pidetään näillä nurkilla naapurin lapsille halloween-iltapala ja yökyläily. 

Iltapala siksi, että se kuulostaa järjestäjälle vähemmän stressaavalta kuin halloween-juhlat. Yökyläilystä jouduttiin kaikkien harrastuskiireiden takia luopumaan, mutta yhdeksän lasta tässä eilen pyörähti. 

Ne, jotka seurasivat eilen Insta-stooriani saattoivat havaita, että olin työpäivän jälkeen hieman hiipuneilla energioilla tarttumassa projektiin, mutta lopulta tähän hommaan ei mennyt kuin 55 minuuttia!

Toki olin tehnyt ostokset jo aikaisemmin ja kömmin sieltä, mistä aita on matalin. Tämä taitaa olla jo tavaramerkkini lastenjuhlissa!

Ennakkoon ostin:

Kertakäyttöiset pääkallolautaset (2e Tiger)

Kurpitsa-pillit (2e Tiger)

Kertakäyttöiset R.I.P popcorn-kulhot  (2e Tiger)

1xpakkaus erikokoisia hämähäkkejä (2e Tiger)

Torvi, josta kuuluu erilaisia gammottavia ääniä (2e Tiger)

Paperiköynnökset, luuranko ja lepakko (2e Tiger)

(Aikaisemmilta vuosilta meillä oli valoköynnöksiä, joista laitoin kurpistakoristeen pöydälle. Yleensä patterit pitää uusia aina kerran vuodessa, kolmen köynnöksen pattereihin meni noin 6e, hämähäkkikulhot ja lastenhuoneiden rekvisiitta meillä oli jo valmiina)

somisteet ja patterit: 18e


Ruokakaupasta

Hämähäkkisalaattiin

2 kpl kurkku

1 pss pastaa

tummia viinirypäleitä

fetaa, jossa oliiviöljypohjainen kastike valmiina

1 nippu rucolaa


Suolaiset

kummitusnugetit (Lidl)

Iso paketti nakkeja

Pieneen syvään kulhoon ketsuppi, johon leikkasin nakin päitä "sormiksi vereen"

3 pkt mikropopcorneja

 

Karkit 

3 pussia halloween-karkkeja (joka kauppa myy)

2 pussia suklaisia silmämunia

 

Matobooli

Mikä tahansa tiivistemehua

Matokarkkeja

Ruokajutut olivat yhteensä reilu 30 euroa. Eli viidelläkympillä ja 55 minuutilla tämä homma vedettiin. Ihan kohtuullista meikäläisestä.

Karkkeja, nakkeja ja kurkkua

Lasten omiin juhliin leipominen on usein ajanhukkaa. Omien laskelmieni mukaan tyypit syövät yleensä tarjoittavista nakkeja, kurkkua ja karkkeja. Karkkeja, karkkeja ja karkkeja menee yleensä kaikki mitä on tarjolla, joten pidettiin siinä samalla karkkipäivä.

Ruokailun jälkeen tyypit saivat valita Netflixistä teeman mukaisen elokuvan. Naapuri kiikutti sormivärejä, joilla isommat maalasivat pienemmille halloween-henkisiä kasvomaalauksia. 

Viikon rankkuudesta kertonee se, että muutama tunti yhdeksän lapsen kanssa oli tämän viikon iiseimpiä iltoja. Kun tyypit katselivat leffaa, siivosin pöydän ja aika ison osan halloween-koristeista jo laatikkoon. 

 

 

 

                Mulle riitti tältä ruuhkavuodelta tämä halloween oikein hyvin. Joulua ja rauhaa kohti!

 

Lue myös: Ahdistaako lastenjuhlien järjestäminen? Pidä yhteissynttärit!

Kommentit (0)

Olen aina ollut sitä mieltä, että lasten kaverisynttäreille on kutsuttava kaikki. Kaikilla tarkoitan selkeää jakoa; kaikki ryhmän viisivuotiaat, kaikki luokan tytöt jne. Siis niin, että ketään yhtä tai muutamaa yksittäistä ei toistuvasti jätetä kutsumatta.

Kun tyttäreni aloitti koulun, hänen luokalle tuli yli viisikymmentä oppilasta (heillä on kaksi opettajaa). Ymmärtääkseni tämä malli on yleistymässä uuden opetussuunnitelman myötä ja tämä aiheutti uudenlaista päänvaivaa kaikki kutsutaan -mallille.

Onneksi on kimppasynttärit!

Ystäväni on parempi leipuri, joten hän ystävällisesti vastasi tyttöjen toivomasta emoji-kakusta.
Ystäväni on parempi leipuri, joten hän ystävällisesti vastasi tyttöjen toivomasta emoji-kakusta.

Ensimmäisellä luokalla pidimme tyttärelle ja tämän ystävälle yhteiset puistosynttärit, johon kaikki luokan nelisenkymmentä tyttöä mahtuivat hyvin.

Viime vuonna kysyin opettajilta, että onko luokassa joku joka ei ole saanut kutsuja tai ei ole löytänyt kavereita, jos heidät voisi kutsua oman pienryhmän lisäksi (kasvavien ryhmäkokojen aikana tämä on minusta ehkä paras keino kantaa omalta osalta vastuu, että kukaan ei jää ulkopuolelle ryhmässä). Synttäreillä oli lopulta parisenkymmentä tyyppiä.

Nyt kolmannella luokalla päädyimme pitämään taas ystäväni kanssa tytöille yhteiset juhlat. Siunasin ideaa siinä vaiheessa, kun tajusin järjestäväni juhlia keskenäni miehen reissun takia.

Ainoa asia, joka ideassa mietitytti oli se, että viikkoa aikaisemmin olin pitänyt esikoisen kummimummi-synttärit yhdessä tämän pikkusiskon kanssa, joka on myös syntynyt elokuussa. Että tuntuisiko esikoisesta pahalta, jos hän joutuisi taas jakamaan huomion jonkun toisen sankarin kanssa (yhyyy oikea länsimaisen lapsen tragedia)? Mutta kun lapsi sanoi, että asia ei häntä haittaa, niin hän juhli siis molemmat synttärinsä tuplana.

Ja kivaa tuntui olevan näinkin.

Yhteisynttäreiden plussat:

+ Työmäärän (ja vähän kustannusten) puolittuminen. Jaoimme tyttöjen kaverisynttäreillä tehtävät niin, että minä järjestin emoji-temppuradan meidän taloon ja pihaan sekä tein suolaiset tarjottavat. Ystäväni naapurissa leipoi emoji-kakun ja vastasi makeista tarjoiluista. Puolet synttäreistä vietettiin meillä temppuillen ja ruokailu oli naapurissa.  

Lasten synttäreiden ei tarvitse olla mikään spektaakkeli. Muistelin lapsille alkuun muutamia helppoja breikkitemppuja, joita vieraat ja synttärisankarit saivat kokeilla. Tehtäväradan teimme yhdessä tyttöjen kanssa. Muuten ohjelmassa oli vapaata hengailua ja leikkiä.
Lasten synttäreiden ei tarvitse olla mikään spektaakkeli. Muistelin lapsille alkuun muutamia helppoja breikkitemppuja, joita vieraat ja synttärisankarit saivat kokeilla. Tehtäväradan teimme yhdessä tyttöjen kanssa. Muuten ohjelmassa oli vapaata hengailua ja leikkiä.

+ Jaettu ilo on kaksinkertainen. Kaveruksista oli kiva suunnitella juhlia yhdessä. Perjantaina koulun jälkeen he pystyttivät ulos temppuradan ja auttoivat meitä muissa juhliin liittyvissä askareissa.

+ Ainakin meille elokuu on synttärisesongin kiireisintä aikaa. Jostain syystä elokuun tyttöjä on syntynyt omaan ja lasten lähipiiriin liuta. Uskon, että moni sukulainen ja kaverin vanhempi on helpottunut, kun kahdesta juhlasta selviää yhdellä visiitillä.

Siskosten synttäreillä myös kummeja on paikalla tuplamäärä. Laiskana kokkkina olen muutaman kerran ratkaissut tarjoilut tilaamalla 180cm pitkän jättisubin.
Siskosten synttäreillä myös kummeja on paikalla tuplamäärä. Laiskana kokkkina olen muutaman kerran ratkaissut tarjoilut tilaamalla 180cm pitkän jättisubin.

- Jos lapsi ei saa muuten paljon huomiota, tuntuuko huomion jakaminen "omana päivänä" tylsältä?

- Perheenjäsenten yhteissynttäreillä vieraslista on helpompi tehdä kuin kaverisynttäreillä, jossa ystäväpiiri saattaa olla hyvinkin eri. 

Mää juhlin viikko sitten meidän mimmien synttäreillä myös vähän samalla yhdeksää vuotta äitinä ja tein sen kunniaksi eka kerran itse kakut.
Mää juhlin viikko sitten meidän mimmien synttäreillä myös vähän samalla yhdeksää vuotta äitinä ja tein sen kunniaksi eka kerran itse kakut.

Ymmärrän, että kaikilla ei ole mahdollisuutta järjestää kaverisynttäreitä edes yhteisjuhlina. Muistuttelen näin koulujen ja päiväkotien alettua, että me jotka koemme, että tässä arkirumbassa jää hieman voimavaroja yli, pyrkiä siihen, että ainakaan meidän takia kukaan ryhmän/luokan lapsi ei jää toistuvasti ilman kutsua. Vaikka puolitoista tuntia tuntuu synttäripyörityksessä joskus ikuisuudessa, se on kuitenkin vain puolitoista tuntia - ja monelle pienelle aika tärkeä juttu elämässä. 

Miten teillä on ratkaistu lasten synttärijuhlat? Pidättekö sisaruksille yhteisjuhlia?

Leikkipuistossa pitämistämme synttäreistä lisää täällä.

Kommentit (0)

Seuraa 

MITÄ?

Sivuraiteilla -blogi jatkaa viihteen maailman ilmiöiden ja ihmisten käsittelemistä siitä, mihin Radalla-palsta jää. Elämääkin täällä eletään ja ihmetellään - välillä myös skumppalasin kera.

KUKA?

Emilia Saloranta on kolmekymppinen toimittaja, jonka mielestä viihde on ihmiselle hyväksi.

YHTEYS?

empuntemputjatarinat@gmail.com

Blogiarkisto

2018
2017

Kategoriat