Pitihän meidänkin vielä jatkaa #metoo-keskustelua, ja hyvä niin! Mutta miksi Suomessa ei synny samanlaista massaliikettä kuin esimerkiksi Ruotsissa? No yksi syy voi olla – hei, ollaanko me kuultu tää joskus aikaisemminkin – brändäys ja markkinointi! Tämä selviää muun muassa tutkija Anu Koivusen ansiokkaista Ruotsi-raporteista Twitterissä. Me syytämme myös suomalaista machokulttuuria.
Yhdysvalloissa asiaa analysoivat muun muassa uusi suosikkifeministimme LIndy West, suosikkitoimittaja-kirjailijamme Rebecca Traister sekä suosikkiälykkömme Rebecca Solnit. Miksi miehen työpaikan menetys on vääryyksistä suurin? Millaisia tekijänaisia olemme menettäneet näiden törppöjen takia? Miten suhtautua ahdistelijoiden tekemiin kulttuurisiin tuotteisiin? Ja WTF Louis CK?!

Vedämme henkeä ja etsimme rauhaa kirjallisuudesta. Jakson kirjoina on kaksi kotimaista romaania, jotka ponnistavat omaelämäkerrallisista teemoista. Laura Gustafssonin Pohja on raaka, rohkea ja ajatuksia herättävä naiseuden ruumiinavaus. Vai onko sittenkin kyse ihan vain ihmisenä elämisen vaativuudesta?
Selja Ahavan Ennen kuin mieheni katoaa puolestaan on hallitun nerokas ja samalla viiltävän kaunis taideteos menetyksestä ja siitä, miten nopeasti elämä voi heittää meidät aavalle merelle kellumaan, vaikka luulemme voivamme hallita sitä valinnoillamme.
 

Jakson kirjat:

Lindy West: Shrill

Laura Gustafsson: Huorasatu, Anomalia, Korpisoturi, Pohja (Into Kustannus)
Selja Ahava: Eksyneen muistikirja, Taivaalta tippuvat asiat, Ennen kuin mieheni katoaa (Gummerus)

Kuva: Liisa Valonen / Gummerus

Kommentit (4)

Henke

Roman Schatzin Maamme-kirja: Seksuaalinen häirintä
Vieraina ovat kirjailija Katja Kettu ja Naisasialiitto Unionin pääsihteeri Milla Pyykkönen. https://areena.yle.fi/1-4247809

KulttuuriCocktail: vieraana kirjailija Laura Gustafsson https://areena.yle.fi/1-4222587

Kirjakerho: Selja Ahava, kadonnut mies ja Kolumbus https://areena.yle.fi/1-4215563

Selja Ahava kertoi Taru Torikan haastattelussa uutuusromaanistaan Ennen kuin mieheni katoaa. http://www.radiohelsinki.fi/podcastit/miten-kirjailija-ratkaisee-kenen-t...

Vierailija

Moi!

Kiitos podcastista, kuuntelen aina, kun näen uuden jakson ilmestyneen.

Haluaisin tällä kertaa antaa palautetta liittyen lähinnä kielenkäyttöönne ja sitä kautta toki laajemmin ajatuksistanne.

Jäin miettimään, kuinka puhuitte siitä, että ruotsalaiset yhteiskunnalliset liikkeet "osaavat pr:n ja markkinoinnin", ja kuinka niiden sanoma on "tosi myyvää". Ja Johanna taisi nopeasti sanoakin, ettei tiedä onko tämä vähän ahdistavaa, mutta.. Tavallaan olen samaa mieltä siitä, että kyse voi olla markkinoinnista ja pr:stä, ja koko kampanja sopii kyllä liberalistiseen feministiseen ajatteluun (joka taas sopii hyvin kapitalismiin) ja on lähtenytkin kaupallisten alustojen (Instagramin? Facebookin?) kautta suureen nousuun. Tai siis, minua hieman häiritsee se kapitalisoitunut ja kapitalisoiva kielenkäyttö, jossa kaikkia ideoita ja ajatuksiakin "myydään" ja "ostetaan" jne. Tämähän myös edelleen tuottaa ja ylläpitää sellaista ajattelutapaa, jossa kaikki on markkinallistettu. Vai mitä ajattelette?

Mietin, että voisiko olla mahdollista puhua näistä jotenkin muuten. Esimerkiksi viestintänä tai ilmaisuna? Tai vaikka siitä, miten yhteiskunnallisten liikkeidenkin nykyajassa on kannattavaa keksiä helposti personoitavissa olevia toiminnan teemoja, joita ihmiset voivat helposti jakaa henkilökohtaisilla tileillään ja toki kekseliäällä kielenkäytöllä on tässä iso rooli.

Toinen asia, jota jäin miettimään, on se, miten puhutte Ahavan kirjan henkilöistä ja Ahavan omasta elämästä sekaisin (kuten autofiktion kohdalla taitaa mediassa joskus olla tapana?). Olisiko ehkä tässä tilanteessa voinut tehdä eron juuri siinä, että Ahava voi kirjassaan kirjoittaa miehestä ja entisestä miehestään ja kun puhutte kirjasta käytätte tottakai niitä termejä, mutta kun alamme puhua ei-kaunokirjallisuuden hahmoista, niin voisi varmastikin puhua ex-puolisosta, kumppanista jne., koska kuten tekin huomautatte "hän on tiennyt aina" eli tämä henkilö ei ole ollut mies.

Seuraa 

Kaksi ystävää ja paljon puhetta siitä mistä ei ole puutetta: hyvistä kirjoista. Sivumennen-kirjapodcastia ja -blogia luotsaavat Johanna Laitinen ja Jonna Tapanainen.

Kuva: Satu Kemppainen. Graafikko: Reetta Kyttä. Podcastin tunnusmusiikki: Artemi Remes.

Hae blogista

Blogiarkisto

2017

Kategoriat