Kirjoitukset avainsanalla Joulu

Miten sinun joulusi sujui?

Meidän perheelle tämä joulu oli jotenkin erityisen merkityksellinen kahdesta syystä. Ensinnäkin se oli tietysti ensimmäinen joulu omassa uudessa kodissa mutta se oli myös ensimmäinen joulu, jonka järjestimme perheenä sukulaisille. Tähän asti olimme aina olleet vieraina jossain muualla mutta tällä kertaa kaikki, Pukista lähtien, tulivatkin meille. Hieman minua jännitti,  että miten kaikki sujuu, koska joulunalusviikko oli niin hullun kiireistä aikaa töiden parissa, mutta onneksi kaikki meni hyvin. Onneksi aloitin valmistelut ajoissa! Jopa piparkakkutalo leivottiin, tosin jo paria viikkoa ennen joulua. Ja kattaukset sun muut koristelut mietin valmiiksi jo hyvissä ajoin etukäteen, niin kaikki oli periaatteessa laittamista vaille valmiina. Lahjojen paketointi jäi tosin taas viimeiseen iltaan, niin kuin aina…

Meidän hääkakun koristeen (vuosimallia 2008) uusi elämä joulukranssin koristeena. :)

Tänä vuonna kokeilimme myös uutta aaton ”aikataulua” niin, että Pukki tulikin jo kello 15 aikaan. Lapset olivat tietysti ihan ihmeissään, että kukas se siellä jo nyt kolkuttelee mutta jostainhan se kierros on aina Pukinkin aloitettava ;). Ihmettely haihtui kyllä äkkiä, kun päästiin availemaan lahjoja ja niissä riittikin ihmeteltävää moneksi tunniksi. Minusta emäntänä oli kiva tässä aikataulussa juuri se, ettei ruuan kanssa tarvinnut sitten niin hirveästi kiirehtiä. Lapsilla oli touhua lahjojen parissa ruuan lämmityksen ajan ja sitten voitiin rauhassa syödä, eikä tarvinnut kiirehtiä ja vilkuilla kelloa, että ehditäänkö syödä ennen kuin se Pukki tulee tai että ehditäänkö vielä juoda kahvit vaiko eikö.

Sen verran kiirettä kyllä kuitenkin piti keittiössä, että kuvia ei tullut montaakaan otettua ruuista eikä kattauksesta, muutamaa kännykkäräpsyä lukuun ottamatta. Kattaus oli aika perinteinen mustavalkoinen (Iittalan Teema- ja Taika-astiat sekä Iiittalan Essence-viini- ja kuohuviinilasit), jossa valoina toimivat ledikynttilät ja –valonauha ja koristeena ns. takkasytykkeet, eli steariiniin dipatut kävyt. Kuulostaa oudolta, mutta ne näyttivät ihan kivoilta ”huurteisilta” koristeilta. Olin suunnitellut, että viimeisenä silauksena laitan pöydän keskelle vielä väriksi vihreitä eukalyptuksen oksia, mutta pöydät olivat kuitenkin niin kapeat, että ne olisivat olleet ihan liikaa. Mustavalkoinen kattaus toimii minusta juhlaan kuin juhlaan ja tätä samaa kattausta voisi ajatella myös uuden vuoden pöytään. Ehkä vielä enemmän jotain teräksistä bling-blingiä :).

Ja pianhan se vuosi tosiaan jo vaihtuukin. Olen aina yrittänyt olla tekemättä turhia lupauksia, mutta tänä uutena vuotena aion luvata sitäkin enemmän, ainakin työnteon ja urheilun osalta.

Mutta siitä lisää ensi kerralla :).

Ihania välipäiviä!

K.K.

Kommentit (2)

Kaiken hulinan jälkeen on aika nostaa jalat ylös, ottaa käteen höyryävä muki glögiä ja antaa joulun tulla. Voi pojat, tätä on niin odotettu! Rauhoittumista ja kiireetöntä yhdessä oloa. Läsnäoloa.

Oikein ihanaa ja rauhallista joulua! Nautitaan! <3

K.K.

Kommentit (0)

Miksi muuten on sellainen sanonta, että jokin meni "ihan pipariksi"? Meilläkin meni, mutta siinä kävi ihan hyvin! ;)

Piparit tehtiin ihan vallan valmistaikinasta ja hyviä tuli. Moni sanoo, että omatekemää taikinaa sen olla pitää, mutta minä sanon siihen että kamoon. Lyhythermoisena leipurina mun on päästävä hommiin heti eikä huomenna, niin ihanalta kuin ajatus yön yli muhivasta taikinasta tuntuukin. Mutta uskon kyllä, että maku on aivan eri planeetalta. Meidän pipareihin vain tulee kyllä kilo sokerikuorrutetta päälle, joten ei se ole niin tarkkaa... (Itse asiassa eroa ei varmaan edes maistaisi, vaikka piparin virkaa toimittaisi pala pahvia, heh).

Pääasia tässä pipareiden leipomisessa meillä taitaa olla kuitenkin se yhdessä puuhastelu. Kerrankin sellaista touhua, joista riittää mukavaa tekemistä tuntikausiksi muksullekin. Kunhan vaan muistaa vahtia, ettei puolet taikinasta menee parempaan pikkusuuhun...

Pipareiden jäähtyessä nautittiin joulupuuroa. Miten tavallinen riisipuuro voikin maistua niin hyvältä, kun sen hukuttaa voihin (mun puurossa voisilmä-termi on ihan understatement)! Joulupuuron maustaminen jakaa kyllä meidän perheessä mielipiteet. Minä rakastan puuroa voilla ja kinkkuvoileivän sekä tuoremehun (juu, luitte oikein) kera, kun taas muut maitotilkan sekä kanelin ja sokerin kanssa. Hmpfh, ei sen kuulu olla makeaa...;)

Oli niin tai näin. Kun kotona tuoksuu pipareilta ja joulupuurolta, ei joulu enää voi olla kovin kaukana.

Malttamatonta joulunodotusta! :)

K.K.

Kommentit (0)

Seuraa 

Sisustustotuuksia kaihtavaa blogia kirjoittaa Turun seudulla asuva freelancer, joka sisustaa perheen omakotitaloa rakkaudella ja rennossa skandihengessä – useimmiten kieli poskessa.