Takassa palaa tuli, koirat makoilevat sohvalla vieressäni leppoisasti ja keinuva jazz lounge musiikki soi taustalla. Tällä hetkellä on vaikea kuvitella, että vain pari päivää sitten olin Espanjan pohjoisosassa moottoritien laidassa etsimässä kolmiota auton takaluukusta keltaiset huomioliivit päällä.

Ajatus oli selkeä ja itseasiassa helpon oloinen totetuttaa. Aja auto Marbellasta Espanjasta Ranskan Provenceen Seillansiin. Kilometrejä matkalle oli luvassa rapiat 1600km.

Kaikki lähti ajatuksesta, että lentäisin Espanjaan työhaastatteluun, joka sinänsä meni hyvin. Paitsi että olin ylipätevä paikkaan jota hain; omaamallani kokemuksella olisin voinut pyörittää koko lafkaa. Aika hassu kokemus sinänsä, kun nuori haastattelijatyttö kyselee tämänhetkisistä opinnoista :D. Anteeksi nyt vain, mutta lopetin yliopiston huippuarvosanoilla palttiarallaa silloin, kun sinä olit vaipoissa, joten en tahdo muistaa niistä vuosista enää juurikaan mitään. Sinänsä mielenkiintoinen kokemus hakea työtä, jonka osaat tehdä vaikka unissasi ja itseasiassa pystyisit johtamaan koko konseptia, mutta silti istua haastateltavan penkillä hymyillen toisen kysellessä idiootteja kysymyksiä. Meinasin mainita, että olen nyt lentänyt Suomesta saakka työhaastatteluun ja vähintä mitä oletan on, että haastattelija on kartalla ketä haastattelee. Ravintolapäällikkö käväisi myöskin paikalla ja halusi tehdä haastattelun espanjaksi. Hänellä oli CV:ni kädessään ja teki mieli mainita purevasti, että CV:ni lukee hyvin selkeästi, että osaan kahdeksaa eri kieltä, mutta espanjan osaaminen on vain basics. Minä olen tehnyt omat läksyni, tee sinäkin omasi. Espanjalaiset miehet osaavat olla pöyhkeitä kuin riikinkukot, mutta siihen se sitten usein jääkin. 

Epäammattitaitoisesti hoidetun haastattelun jälkeen oli aika alkaa suunnittelemaan auton ylösajoa. Periaatteessa kaikki tehtävät ovat helppoja niin kauan kuin mukaan ei sullota kasaa lapsia ja muita eläimiä, joten en pitänyt hommaa oikeastaan minään. Tiesin kyllä, että autossa oli sähkövikoja jo entuudestaan ja mm. radio ei tulisi toimimaan, niin kuin ei myöskään kaikki valot, samoin kuin katalysaattorissa olisi jotain häikkää, plus että yksi auton vanteista oli vääntynyt. Ihan peruskauraa, tottakai ajan auton Espanjan halki Ranskaan. 

Onneksi sain ajoseuraksi ystäväni Taijan, jota briiffasin etukäteen auton ongelmista. Hän ei kuitenkaan perunut mukaanlähtöään, taivaan kiitos, vaan hyppäsi auton kyytiin seikkailun mahdollisuudesta innostuen. Starttasimme kohti pohjoista ja matka taittuikin jouhevasti. Runttasimme reilu 800km ensimmäisenä päivänä ilman suurempia ongelmia ja saavuimme Cambrilsiin majapaikkamme parkkipaikalle. Taija huomasi apukuskin puoleisen takapyörän olevan miltei tyhjä ja päätimme heti hotelliin sisääntsekkauksen jälkeen lähteä täyttämään pyörää huoltoasemalle. Matkalla huoltoasemalle ajoin pitkälti vanteella, sillä pyörä oli jo ehtinyt miltei tyhjentyä täysin. Lauantai-iltana Repsolin huoltis oli tyhjä ja kolkko, eikä sateinen ilma houkutellut ulkotoimintoihin millään muotoa, mutta pyörälle oli tehtävä jotain. Eikun täyttämään. Pian huomasimme kuitenkin, että pyörä oli rikki ja aloimme hakemaan takakontista vararengasta. Pengoimme takaluukkua vesisateessa ja taaksemme tuli auto, josta nousi pari nuorta jamppaa kysymään voisivatko he kenties auttaa. Huokasimme molemmat yhteen ääneen "Si, por favor" ja siirryimme sivuun. Pojat eivät kuitenkaan saaneet yrityksistä huolimatta ilmaa pysymään myöskään vararenkaassa, joten päätimme työntää auton parkkiruutuun odottamaan seuraavaa siirtoa. Pojat lupasivat antaa meille kyydin takaisin hotellille ja tartuimme lupaukseen sen kummemmin miettimättä. Tietty he olisivat voineet olla sarjamurhaajia, mutta koska vesisade ja pimeys oli ehtinyt kylmettää meidät aivan totaalisesti ja nälkä oli karmiva, hyppäsimme nissanin takapenkille. Lasillinen punaviiniä maistui taivaalliselta lämpimässä hotellin ravintolassa ja sai lohduttoman tilanteen tuntumaan huomattavasti lohdullisemmalta. Pojat olivat nimittäin soittaneet tutulleen, jolla oli rengasputiikki ja häneltä saisimme sunnuntaina renkaat ostettua. Ihana kädenojennus tulla pyhäpäivänä avaamaan putiikki vain ja ainoastaan meille hätään jääneille blondeille. Tämä ilouutinen huojensi meitä ilmeisesti niinkin paljon, että ajatus mennä tutustumaan Cambrilsin rantakatuun tuntui loistavalta. Sitä se olikin seuraavaan aamuun saakka, jolloin tajusimme molemmat, että se viimeinen drinkki oli ehkä liikaa. 

Pää hitusen kipeänä odottelimme tuntikausia poikien lupausta tulla hakemaan meidät ennen puoltapäivää hotellilta. Kello oli lähemmäs kaksi, kun pojat kaarsivat pihaan ja matka kohti rengasputiikkia alkoi. En olekaan koskaan ennen ollut niin onnellinen ehjistä autonrenkaista! Onni oli suuri, kun starttasimme autoni Repsolin pihasta sunnuntaina iltapäivällä ja matkamme jatkui suotuisien tähtien alla jälleen. Tiedostaen vanteen olevan ilkeästi vääntynyt, pidin vauhdin satasen huikilla. Ohitimme Barcelonan ja Gironan, kunnes vieressä olevan auton kuljettaja ja apukuski alkoivat huitoa ja huutaa "fuego!". Olimme että mitä ihmettä nyt taas?! Ei muuta kuin auto moottoritien varteen seis ja katsaus takarenkaaseen, joka toden totta oli tulessa. Voi apua. Katsoimme toisiamme, emmekä tienneet mitä tehdä. Äkkiä autosta ulos ja takaluukku auki, missä ihmeessä se hiivatin kolmio on?? Keltaiset liivit päälle, auton käyttöohjekirja käteen ja kolmion paikannus manuaalin lukemisen jälkeen takaluukun katosta. Kilometrin päässä olisi huoltoasema ja meillä olikin jo sopivasti vessahätä. Emme kuitenkaan uskaltaneet jättää autoa, joten istuimme sisään ja soittelimme kaikki oljenkorret lävitse. Hinaushan tässä tarvitaan, mutta kysymys kuuluikin, kuka auton hinaa, kun auto on vakuutettu Virossa. Loppujen lopuksi useiden tuntien edestakaisin ja sivusuuntaan soitettujen puhelujen jälkeen espanjalainen hinausfirma on paikallistettu ja tulossa. Tieliikennelaitoksen auto oli tullut paikalle jo muutamaa tuntia aiemmin ja nöyrästi odotti kanssamme hinauksen saapumista. He kehuivat Taijan espanjankielen taitoja ja reipasta otettamme. Odottelin jo toiveikkaasti, että he kiehauttavat kahvit autonsa takaboksissa ja tuovat tuoreet pullat kyytiin. Espanjalaiset ottavat lungisti myös motarin varrella, tämän opimme. Vessahätä oli mennyt jo ohitse, kun hinausauto viimein viiden tunnin kuluttua saapui ja jälleen uusi, iloinen ja tuttavallinen hinausauton kuljetteja tuli tutuksi. Ei muuta kuin takaisin Gironaan lomps. 

Jäimme Gironaan hotelliin yöksi ja seuraavana aamuna päätimme suunnata junalla takaisin Barcelonaan, josta molemmat saisivat lennot. Taijan piti palata Malagaan ja minun oli edelleenkin päästävä Ranskaan. Auto jäi Gironaan huoltoon. Jokseenkin epäselväksi jäi, minne sinne, mutta en jaksanut asialla tässä kohden päätäni vaivata. Päivä Barcelonassa oli odottamaton käänne, mutta ihana sellainen. Aurinko lämmitti mieltä, pizza maistui taivaalliselta ja valkoviini oli kylmää. Onni on tehty pienistä hetkistä ja meidän oli hyvä olla juuri siinä aukion laidalla paikallisen ravintolan terassilla. 

Olipahan taas seikkailu, josta saimme repullisen muistoja. Vaikka ajoittain tilanteet olivat pitkälti vaarallisia ja epätoivo oli jäätävä, nauroimme kommelluksillemme vatsat kipeinä. Sanoinkin Taijalle, ettei lomallakaan ei ole näin mahtavaa! Odottamattomat tilanteet, pelottavat hetket motarilla; yhdessä niistä kaikista selvittiin hurtilla huumorilla. Erotessamme lentokentällä Taija lupasi hetkeäkään epäröimättä lähteä mukaani taas seuraavaan seikkailuun. Sitä ennen nautin lasin portviiniä takan lämmössä kodissamme Ranskan Seillansissa ja hymyilen itsekseni. Huomenna alkaa villan remontointi, mutta se on vasta huomenna. 

Ps. Aina kun olen lentokentällä matkalla johonkin, nappaan tax freestä Body Shopin Wild Argan Oil suihkugeelin ja saman sarjan vartalovoin. Aivan taivaallinen combo, suosittelen oikeasti kokeilemaan. 

Kommentit (48)

ulkosuomalainen

Hait siis duunii Espanjasta ja valitit ku haastattelu oli espanjaksi? Pikkase realistisemmal kuval juttu ois voinu olla jopa luettava mutta rupes ärsyttää asenteesi ni empä lukenu loppuu :) Onnea duunihakuun jos kerran haet paikkoja noin ylimielisellä asenteella. Valitettavasti et voisi johtaa kyseistä ravintolaa ESPANJASSA jos et osaa espanjaa muuta ku basics. Et siis ollut tehny läksyjäs. Tsiisus.....

Vierailija

Jotenkin hävettää kyllä sun puolesta. Mahtaisit olla unelmien työkaveri. Not.
Tiedoksi, että tämä "tyttö" (et jumalista oikeasti tytöttele kuin joku vanha mamma?!) varmaan handlaa ne hommat ihan eri tasolla kuin sinä. Kun on ollut alan hommissa ja tällä vuosikymmenellä koulutuksensa hankkinutkin. Älä ala vähättelemään, kun on päivänselvää, että olet itse tällä hetkellä alimmalla pallilla.
Koulutus ei ole sama asia kuin työkokemus. Nolointa on myös se, että ilmeisesti et edes muista kaikkia tutkintojasi tjn? Kannattaisiko se cv myös päivittää ihan nykyaikaiseksi?
En viitsi edes mainita sen kummemmin mitä myötähäpeää aiheuttaa lukea toisen hakeneen sellaiseen maahan töihin, jonka kieltä ei osaa?! Mitäpä jos valitsisit sen maan, jonka kieltä osaat, jos kerta vaihtoehtoja löytyy. En muutenkaan tajua miksi lähteä merta edemmäs kalaan, kun jo Suomessa ja Virossa säädätte...ja ties missä muualla.
Annat itsestäsi niin keskenkasvuisen ja epäammattimaisen kuvan.
Aina kannattaa katsoa peiliin ja nöyristyä.

MaisteriTiskaaja

Vuosia vanha yliopistotutkinto ilman alan työkokemusta on melko lailla turha lappu ja yli vuosikymmenen vanhoilla arvosanoilla on melko turha käydä pätemään, jos alan töitä ei ole tullut tehtyä siinä välissä, ja samalla hankittua oman alan varsinaista asiantuntemusta. Samoin työhaastattelussa olisi hyvä muistaa, miten asetelma kulkee - työnhakija on se, jonka hommana on täyttää työnantajan vaatimukset, eikä päinvastoin. Samoin potentiaalisen työnantajan morkkaaminen julkisella foorumilla ei ole ehkä sitä kaikkein fiksuinta toimintaa aikuiselta ihmiseltä. Mutta onhan tuo hyvä, jos työelämän realiteetteja rupeaa opettelemaan kantapään kautta edes keski-iän kynnyksellä.

Järkeä päähän!

Naulan kantaan!! Ei työnantaja ole pitämässä haastattelua työnhakijaa varten vaan päinvastoin. Työnhakija on vapaasta tahdostaan halunnut hakeutua työhaastatteluun hakeakseen tiettyä paikkaa. Työantaja ja tämän nimeämä haastattelija päättävät, kenet valitaan. Ja mitä ja millaisia kysymyksiä valintaa ennen esitetään. Todella idioottimaista logiikkaa sinulla Riina-Maija, jo vanhentuvalla naisella. Ja ehkäpä ongelma olikin juuri siinä, että tutkintosi on niin vanha, ettet enää itsekään muista opinnoistasi juuri mitään, kuten itsekin tuossa jo totesit. Mitä hyötyä sellaisista opinnoista on joista ei muista mitään?
Ja jos/kun kerran olet mielestäsi niin "ylipätevä" ja pystyisit "johtamaan koko lafkaa", niin miksi ylipäätään menit haastatteluun, ja vieläpä toiseen maahan asti? Naurettavaa. Miksi et sitten perusta omaa vastaavaa yritystä, jos/kun sellaisen pyörittäminen olisi sinulle niin helppoa? Ja toisaalta kun olet niin "täydellinen", niin mikset ole jo aiemmin löytänyt jotain (mitään) töitä? :D
Taisi kaikkein eniten sinua satuttaa, kismittää ja katkeroittaa sinua se, että siellä oli haastattelemassa sinua nuorempi, todennäköisesti myöskin paljon kauniimpi, pätevämpi, paremmin koulutettu ja palkattu ja johtavammassa asemassa oleva neiti kuin mitä sinä tulet ikinä olemaan :D
Herää todellisuuteen nyt jo hyvä ihminen ja tule alas pilvi linnoistasi!
Toivoo: sinua huomattavasti nuorempi ja kauniimpi nainen, freelancer , nettotulot (tällä hetkellä) 12000 e/kk ja nousu suhdanne ollut vuosi vuodelta.

Vierailija

Ooh. Kermaperse. Kukaan sinua ei tule näkemään mitenkään kovin pitkään. Sanoo mies.

Vierailija

Surullista, kuinka irtautunut ihminen voikaan olla reaalimaailmasta. Vaikea sanoa, aiheuttiko tarinan lukeminen enemmän sääliä vaiko myötähäpeää, molempia kuitenkin yliannoksen verran.

Reality check?

Luin ensin Iltiksen blogilainauksen. Sitten tänne uteliaisuuttani. En ole nauranut piiiitkääään aikaan näin makeasti, mutta pikkuisen myötähäpeää suomalaisnaisen näkövinkkelistä. Aika koppava asenne työhaastattelutilanteessa. Siis lukemani perusteella. Ei julkinen ulostulo vähistä rahoista pankkitilillä auta, eikä se, että kerroit jo aiemmin hakevasi töitä. Suomesta ei ainakaan kannata töitä hakea, ehkä tämäkin ulostulo muistetaan. Täällä on tarjolla korkeastikoulutettuja JA työkokemusta omaavia. Sitten on näitä, joilla vain se tutkinto, ei muuta - paitsi kovat luulot tyyliin "olisin pyörittänyt sitä lafkaa" (ihan tosi?). Lafka=yritys, johon en päässyt töihin. Ylipätevästä voidaan olla myös monta mieltä.

surseenpeti

Harmi kun et A) mainitse mihin työhän pyrit etkä B) mistä yliopistosta olet valmistunut etkä C) mikä/mitkä ovat tutkintosi. Nämä ois mielenkiintoista tietää:)

Vierailija

Jo on katkeraa tekstiä julkaista kaiken kansan nähtäväksi.. :) Toisaalta, tästä sai kyllä kiistatta päivän parhaat naurut. Mitähän paikkaa olit tässä ravintolassa hakemassa? Se että olet käynyt korkeakoulun josta et muista mitään, ei ole mikään suuri valtti työmarkkinoilla, eikä varsinkaan vastaa alan kokemusta (en löytänyt mainintaa suorittavasta ravintolatyöstä). Ihan mielenkiinnosta, minkälainen haastattelun pitäisi sitten olla, että arvon leidi olisi tyytyväinen? Haastattelijan pitäisi ilmeisesti polvillaan rukoilla sua töihin ja luvata maat ja taivaat ja palkankin saisit päättää itse. Niin kuin joku aiemmin sanoikin, perusta oma lafka jos olet mielestäsi ylipätevä toisten palveluun.

Riina-exätiä-Maija

Voi Pikku-Riina, kukaan ei palkkaisi sua tolla asenteella edes plokkariksi, mihinkään.. Teini-tytötkin hoitaisivat sen työn sinua paremmin ja aikuismaisemmin... Ole kiltti ja pysy siellä missä olet. Jos sulla on hotelli yrityksenkin pyörittämisen kanssa ongelmia ja tili nollilla, niin missä kohtaa olet pätevä saati ylipätevä mihinkään muuhun kuin blogin kirjoitteluun... Ja kyllä toi sun äidinkielenkin ulosanti on sellaista vinkumista, että mitenköhän pärjäät niiden seitsemän muun kielen kanssa? Koomikon alaa kannattaisi miettiä. Sain tästä päivän parhaat naurut !!!

J

Annat itsestäsi ylimielisen ja luotaantyöntävän kuvan. Et kuulosta ihmiseltä jonka kanssa olisi mukava jutella tai viettää aikaa. Annat itsestäsi kuvan, että pidät itseäsi muita parempana. Millä perusteella olet kohottanut itsesi jalustalle? Missään maassa ei arvosteta koulutusta ja kielitaitoa, jos et osaa tulla toimeen ihmisten kanssa.

Vierailija

Se, että on elänyt miehensä rahoilla kuten itse olet ilmaissut, ei tuo pätevyyttä pyörittää mitään lafkaa. Ikävä kyllä, tilanteesi on sama kuin monilla kauan kotona olleilla, olisi kannattanut asiaa pohtia ennenkuin jäi töistä pois. Ehkä se tiskarin homma, jota kertomasi mukaan sinulle tarjottu, olisikin oikea paikka. Lautaset kestävät epämiellyttävän työkaverin ehkä paremmin.
Huippuarvosanoilla yms. Ei tee mitään jos ei ole sosiaalisia taitoja.

HuK

Eikö blogin pitämisestä saakaan palkkaa tai palkkiota? Olen ymmärtänyt väärin tämän julkkisnaisten uuden hobbyn, joka onkin siis pelkkä harrastus ilman korvausta (vaikka tekstimainontaa pukkaisikin). Olihan M. Aitolehtikin, jonka kirjoitukset piti suomen kieltä osaavan toimittajan editoida ymmärrettäviksi. Tälläkin blogistilla olisi päivittämisen varaa äidinkielessään (jos se on suomi): espanjan kieli, ei espanjankieli, Wild Argan Oil -suihkugeeli (ei Wild Argan Oil suihkugeeli), 800 kilometriä tai 800 km (ei 800km).  Ehkä sopiva työpaikka irtoaa sitten 25. haastattelun jälkeen, kuten meillä akateemisilla työkokemusta omaavilla joskus käy. Ellei joku "lafka" ota hommiin rouvaa julkisuusarvon takia. Asenteessa kuitenkin briiffaamisen varaa, just saying.

Vierailija

Ravintola-alan ammattilaisena joka hoitaa rekryjä, en palkkaisi sinua koskaan. Vaikutat ylimieliseltä etkä ymmärrä että käytännön ravintolatyö on aivan eri asia kuin hallinnollinen homma ja paperiosaaminen tai vuosia sitten suoritetut arvosanat (jotka eivät ole ravintola-alalta). Espanjassa myös espanjan kieli on todella tärkeää. Itse en palkkaisi sinua, ehkäpä eniten asenteesi takia. Käytännön hommia oppii kyllä tekemällä mutta huono asenne ei korjaannu sitten kyllä millään. Laske itsesi alas sieltä pilvistä ja opettele nöyryyttä.

Startup-yrittäjä

Voisitko harkita meneväsi/tulevasi startup-yritykseen töihin? Palkka ei kärkeen ole paras mahdollinen ja voi olla että välillä sitä ei tule ollenkaan, mutta pääsisit toteuttamaan itseäsi melko vapaasti, käyttämään ammattitaitoasi ja liukuma työelämään on pitkän tauon jälkeen helpompi.

Lisäksi omalla työpanoksella voi vaikuttaa siihen kuinka paljon tulevaisuudessa sataa rahaa kouraan. Periaatteessa ainoa vaatimus on että on aito ja palava intohimo tehdä jotain suurta. Rahan perässä juokseminen näkyy läpi ja tekee ihmisestä epäaidon.

slowclap

Olikohan tämä purkaus vain provoilua klikkien toivossa vain ihan vilpittömästi kirjoitettu? 

Siis Pikku Neiti Täydellinen ihan vakavissaan uskoo olevansa liian pätevä kaikkiin töihin (paitsi ehkä suuryrityksen toimitusjohtajaksi) vuosikausien kotona oleskelun jälkeen, koska pohjalla on yliopistotutkinto (tietysti paremmilla arvosanoilla kuin kenelläkään muulla ikinä) ja kieliäkin on joskus luettu. Ei kukaan täysjärkinen palkkaa pilallehemmoteltua, ylimielistä prinsessaa, joka ei ole tehnyt vuosikausiin mitään työtä, mutta katsoo silti asiakseen käyttäytyä kusipäisesti jo haastattelussa! Kannattaa ehkä joko opetella pientä nöyryyttä tai jatkaa miehen siivellä elämistä niin kauan kuin rahahanoista vielä liruu edes jotain.

"Hei, ettex te siis tiedä, kuka mä oon?"

Vierailija

Jos kerran voisit pyörittää kyseistä lafkaa, niin mikset perusta sellaista? Silloin ei tarvitsisi edes vastailla tyttöjen typeriin kysymyksiin. Mutta tosissaan, haastatteluissa nyt toisinaan kysellään vaikka ja mitä. Ei sitä tarvitse ottaa itseensä. Jos olet suorittanut opintosi vuosia sitten, niin on normaalia, että haastattelija kyselee tämän hetken opinnoista. Sitä kun odotetaan, että ihmiset päivittävät niitä tietojaan etenkin, jollei työmaailmassa ole ollut hetkeen. Lisäksi on hieman outoa puhista kieliasioista. Kyllähän Suomessakin on oikeus saada palvelua omalla äidinkielellään ja tietyissä maissa sitä odotetaan vieläkin enemmän kuin Suomessa. Jos asut ulkomailla, niin vähintä mitä voi tehdä, on osata paikallinen kieli.

Puutarha(ssa)ni on mansikoita

"CV:ni lukee hyvin selkeästi..."

Eli "ansioluetteloni lukee hyvin selkeästi..."

Jos ansioluettelo osaa lukea – ja vieläpä selkeästi – olisi työpaikka pitänyt antaa Riina-Maijalle.

Suomeksi kyseinen lause pitäisi kuulua, että "CV:ssäni lukee hyvin selkeästi..."

Lajityyppinä tämän kirjoituksen ydin on huippu: haastispyyntöjä ja jatkojuttuja riittää, Riina-Maija tasoittelee sanomisiaan (ehkä), työnsaantia seurataan. Vähän kuin Toni Niemisellä, joka itki lehdissä rahattomuuttaan ja työttömyyttään. Juttuja riitti ja pari työpaikkaakin sai, vaikkei muuta koulutusta kuin peruskoulu. Julkimoilla on tapana suurennella asioita, että pysytään kiinni siinä julkisuudessa.

Ankkuliini

Eksä tiedä kuka mä luulen olevani? :) minkä ihmeen takia Espanjassa kukaan tietäisi kuka olet?Ja jos kerran lafkan pyörittäminen on niin helppoa niin miksi et perusta sellaista itse ja pese kaikki kilpailijat?!Mites muuten ne Virossa olevat bisnekset?

Timo

Sääliks käy.. todella sääliks. Itse rekrytoineena oisin lopettanu haastattelemisen jo kesken jos tollanen itseään täynnä oleva olisi istunut vastapäätä

työkkärin täti

Darling, työkkärin kirjoilla et ole sen takia, että saisit omaa rahaa. Työttömyyskorvaus on vastike sille ajalle, kun etsit töitä. Monet rekrytointia työkseen tehneet ovat jo hyvin ilmaisseet ajatukseni ylimielisyydestäsi ja halveksunnastasi työntekoa kohtaan. Itse en palkkaisi sinua, jos istuisin pöydän toisella puolen. Päivitäpä tietosi nykyisistä työmarkkinoista. Lisäksi olet tehnyt yhden kardinaalimunauksen, mitä tulee työnhakuun: kotiläksyt tekemättä. Eli et ole ottanut selvää etukäteen toimenkuvasta tai yrityksestä mihin hait töihin.

Vierailija

Käyppä lukemassa iltasanomista mitä susta kirjotetaan. Osuvaa tekstiä :D

Oot vaan ylimielinen aikuispissis joka luulee olevansa kovaakin kamaa, ja loukkaannut siitä et sua ei espanjassa tunnisteta Kalle Palanderin vaimoks, sätit tulevaa pomoas ja ilkut työhaastattelijalles? Kukaan toivottavasti ei tuu koskaan palkkaamaan sua, ja miehes jättää sut tajuttuaan miten ylimielisen akan on vierelleen mennyt ottamaan. Ehk pari vuotta rahattomana yksin sais sutkin alas pilvilinnoista "meidän tavallisten" ihmisten tasolle.

Sun vuosikymmeniä vanha koulutukses on täyttä paskapaperia tänäpäivänä, hieman ehk sen koulutuksen vaatimuksetkin muuttunut. 

Pistäppä espanjaan se oma ravintola, nii katotaan oisitko sä voinu pyörittää sitä. Hah

Vierailija

Ootpas ylimielinen akka, järkyttävää! Suosittelisin, että jatkat miehesi rahoilla elämistä. Töihin sinua tuskin kukaan ottaa tuollaisella asenteella. Vuosikymmen tainnut mennä muutenkin kotona istuessa.

Vierailija

Mielenkiintoinen reissu, mutta mihin ne lapset katosivat matkalta? Tai siis pitikö heidänkin olla mukana, näin ymmärsin postauksen alusta?

En tiedä koulutustasi, mutta kyllä nykypäivänä pitää olla sekä koulutus että työkokemus kohdillaan. Monet huippuosaajatkin joutuvat tekemään töitä saadakseen töitä.

Jos olet ollut miehesi yrityksessä töissä, niin miksi hän murehtii lehdissä, kuinka esim. Viron tila on melkein konkurssissa, ja rahat loppu. Eikö sinun pitänyt "johtaa" tuota yritystä ammattitaidolla? Ei mikään suunnaton meriitti CV:ssä.

Olet siis työnantajien silmissä käytännössä vanha, ollut pitkään poissa työelämästä, ja koulutus on vuosien takaa. Mieti itse, miten haluttava olet työntekijäksi työnantajan näkökulmasta.

Tsemppiä silti työnhakuun!

Säälipisteet - check!

Sinuna ottaisin tämän bloggauksen kokonaan pois näkyvistä. Tai toisaalta... turha itkeä kun maito on jo maassa. Vahinko on jo tapahtunut ja suoraan sanoen säälin sinua, kun menit näin ajattelemattomasti kirjoittamaan. Tarkoituksesi oli ilmeisesti näpäyttää ja näyttää fiksulta, mutta tosiasiassa vain sahasit oksan altasi ja menetit kasvosi. Todella harmi.
Työnsaaminen keski-ikäiselle, pitkään työelämästä poissa olleelle, vanhentunein koulutuksin varustetulle ylimieliselle ja kielitaidottomalle henkilölle on ilman tällaista julkista avautumistakin hankalaa. Tulitko ajatelleeksi, että bloggauksesi saattaa lukea myös sellainen henkilö, joka haastattelee sinua seuraavassa työhaastattelussasi? Mietitkö, minkälaisen kuvan itsestäsi hänelle annat?
Toivotan työnhakuusi roppakaupalla onnea. Tulet tarvitsemaan sitä.

Vierailija

Kylläpä on ylimielistä tekstiä. Muutamia pointteja:

1. Jos Espanjaan haetaan töihin, niin luulisi, että espanjan kielen taitoakin olisi sen verran, että haastattelun voi tehdä espanjaksi.

2. Usean kymmenen vuoden takainen koukutus ei merkkaa nykymarkkinoilla mitään. Osaamista pitää päivittää, pitää olla näyttää, että nykykäytännöt ja uudet toimintatavat ovat hallussa. Jos työhistoria ammottaa tyhjyyttään, on haastattelijalta ihan oikeutettua kysyä, oletko päivittämässä osaamistasi

3. Käytät epäasiallista ja epäkunnioittavaa kieltä, joka tekee sinusta erittäin epämiellyttävän oloisen ihmisen. Tytöttely ja lafkattelu kertoo paljon sinusta ja siitä, miten korkealle pallille olet itsesi nostanut ja miten kovasti se ottaa päähän tajuta, että istut ehkä sillä pallilla perusteettomasti.

4. Kukaan ei palkkaa k*päätä vain siksi, että k*pää on kuuluisa, jos k*pää ei osaa tehdä työtä, johon hakee. Mukava ja nöyrä tyyppi voidaan jopa palkata, koska mukava ja nöyrä tyyppi todennäköisesti nöyrtyy opiskelemaan uutts. K*pää ei niin tee.

Toivottavasti kaikki potentiaaliset työnantajasi eivät eksy lukemaan tätä postausta. Voi työnhaku vaikeutua vielä enemmänkin.

Vierailija

Tosi katkeraa vuodatusta, tunnen myötähäpeää. Taidat luulla itsestäsi ihan liikoja.

Vierailija

Teitä tradenomeja on Suomessakin työttöminä vaikka kuinka paljon, ihan vasta valmistuneitakin tuoreilla tiedoilla. Ura aloitetaan kaupan kassalta (opintojen ohessa) ja pikku hiljaa edetään vaativampiin tehtäviin. Jos koulustasi on niin kauan aikaa, ettet oikein muista siitä mitään, kannattaisi mennä päivittämään osaamisesi - ja samalla esimerkiksi kassalle tai tarjoilijaksi - kumpi ala nyt onkaan lähempänä sinua.

Työnhakuvalmennuksestakaan ei liene sinulle haittaa: mitä pitää tehdä ennen haastattelua, sen aikana ja sen jälkeen. CV myös kuntoon - kaikki hakemuksessa ja ansioluettelossa olevat asiat tulee muistaa, vaikka unissaan. Haastattelija varmasti on niihin tutustunut, mutta haastattelun tarkoitus on selvittää, mitä itse korostat ja tuot esiin sekä miten reagoit yllättäviin tilanteisiin.

Viestintätaitoja kannattaa myös treenata - varsinkin julkisessa ammatissa siitä on pelkkää hyötyä :)

Tsemppiä työnhakuun!

T. Kaupallisen alan yrityksen rekrytointipäällikkö

Vierailija

Kyllä tämä blogipostaus nosti työnsaantimahdollisuutesi pilviin! Not.
Olet kyllä niin nolo, etten tiedä pitäiskö itkeä vai nauraa. Ja sun jutuissa on niin paljon ristiriitaisuuksia, etten ihan ymmärrä mitä olet tehnyt ja mitä et. Olet lopettanut yliopisto-opinnot huippuarvosanoin. Yleensä sanotaan, että valmistuin yliopistosta huippuarvosanoin. Jätitkö siis yo-opinnot kesken? Ilmeisesti, kun pienen googlailun perusteella sinulla näyttäisi olevan BBA-tutkinto. Se ei ole yo-tutkinto vaan alempi korkeakoulututkinto kuten itsekin tiedät. Älä siis valehtele koulutuksestasi.
Toisekseen työelämässä ja työtä hakemassa on paljon muitakin tradenomeja - sekä vanhemmalla koulutuksella, mutta jotka ovat hankkineet työkokemusta ja päivittäneet osaamistaan lisäkoulutuksella, sekä vastavalmistuneita tuorein tiedoin. Mikä tekee sinut, miehesi rahoilla toista kymmentä vuotta kotiäitinä olleen työnhakijan ylipäteväksi näihin edellä mainittuihin hakijoihin verrattuna?
Vai tarkoitatko ylipätevyydelläsi kuitenkin sitä, että vaikka sanot olleesi kotiäitinä, olette pyörittäneet Virossa kartanohotellia ja saaneet sen konkurssin partaalle, huippuarvosanoista huolimatta?
Nyt ihan oikeasti pieni reality check, suuta soukemmalle ja hankkimaan päivitystä osaamiseen - itsehän sanoit ettet enää muista noista opinnoista mitään. Miksi kukaan palkkaisi näillä tiedoilla ja tuollaisella asenteella? En minäkään. Onnea kuitenkin työnhakuun!

Vierailija

Missä ihmeen todellisuudessa 12 vuotta kotiäitinä tekee ihmisestä "ylipätevän" mihinkään työhön?

Ei ne 20v vuotta vanhat koulutukset enää päde, jos ei ole eväänsäkään nostanut päivittääkseen osaamista.

Vierailija

Iltiksen jutun ansiosta löysin tämän tekstisi  – jossa muuten on kekseliäs otsikko –   sekä muitakin   postauksia.  Kirjoitustyylisi  on  avoin  ja rehellinen.   Tuollaiselta varmaan tuntuu monista  työhaastatteluissa olleista.   Blogisi löydettyäni  luen varmaan sitä myöhemminkin.  Olisi mukavaa lukea lisää paitsi Espanjan ja Ranskan kokemuksistasi myös virolaisen majoitusbisneksen toiminnasta ja muista sikäläisistä kokemuksista. Nettisivuista päätellen se on upea paikka ja teillä on hienoja toimintaideoita. Ei sellaisen pyörittämiseen kaikilla ole rohkeutta, tarmoa eikä osaamista etenkään ulkomaisessa toimintaympäristössä. Hienoa että yritätte vaikka haasteita ei varmaan puutu!

Eräs haastattelijatyttö

Pienen vinkin annan mainitsemassasi "haastattelijatytön"-ominaisuudessa: päivitä koulutustasi, sillä se on nykyisillä työmarkkinoilla tärkeää alasta riippumatta. Haitaksi ei ole myöskään iloinen ja mukautuvainen asenne höystettynä sopivalla määrällä itseluottamusta, koska työnkuvat sisältävät yhä enenevässä määrin tehtäviä laidasta laitaan.

Suhtaudu muihin kuin vertaisiisi, iästä ja sukupuolesta riippumatta, niin säästyt monelta mielipahalta elämässäsi. Pöyhkeilevän riikinkukon käytös harvoin johtaa mihinkään hyvään, valitettavasti juuri sillä tavalla itse käyttäydyt.

Onnekas muualla

Näin 20 vuotta ulkosuomalaisena olleena, on paljon säälittävämpää lukea näitä tuntemattomien kommentteja, kuin Riina-Maijan työnhakua Espanjasta. Yhdestä yrityksestä kannata masentua. Uutta matoa vain pyydykseen ja nekin Suomen ulkopuolelta. Suomen ilmapiri on (jätän sanomatta) ja kateutta täynnä.
Ihana huomata että hait töitä rohkeasti Suomen ulkopuolelta - toista on näiden kanssa jotka jäävät tukien varaan, ja varmaan parhaita ovatkin vikojen etsijöinä. Seläntakana hukkujat ole sen parempia ihmisiä, vaikka niin kuvittelevat. Tai ehkä luulevatkin. Eivät ymmärrä että olemme kaikkia samanarvoisia. Purkavat nyt sinuun Riina omaa pahaa oloaan, koska itsekin ovat ilman töitä, ja suurin osa varmaan kielenkäytöstä päätellen töistä poispotkittuja.
Ovat vain tosi katkeria ja kateellisia sinulle. Itse ymmärrän elmässäsi tapahtuneita kiemuroita oikein hyvin, enkä hyväksy vain ikävää asennetta. Kun haet töitä älä tee siitä julkista, ettei IS pääsee sivullisena revittelemään. Ja kerämään kommenttipalstalle enempi ikäviä kommentteja ja säälittäviä purkauksia.

Kaikkea hyvää elämääsi Riina-Maija! Onnea työn etsintään - äläkä anna periksi omille haaveillesi!

muu maa mustikka

Samaa mieltä! Suomessa kateus voittaa kiiman lausui Sarasvuo muinoin, ollen hyvin oikeassa. En usko että blogin kirjoittajalla on ollut helppoa elää kuuluisan miehen "siivellä". Ei tietenkään kannattaisi julkisesti kirjoitella tällaista tekstiä, jos on tosi mielellä töitä etsimässä. Itsekin parikymmentä vuotta ulkomailla ja paluu Suomeen on ollut aikamoinen kulttuurishokki, ulkomailta hankittua työkokemusta ei arvosteta jne.

Onnekas kaikkialla

"Purkavat nyt sinuun Riina omaa pahaa oloaan, koska itsekin ovat ilman töitä, ja suurin osa varmaan kielenkäytöstä päätellen töistä poispotkittuja.
Ovat vain tosi katkeria ja kateellisia sinulle."

Hahhaa, se kuuluisa kateuskortti "20 vuotta ulkosuomalaisena olleelta" (varmaan juu) aina toimiikin tooosi hyvin :D

Minusta taas näin ulkosuomalaisena näyttää, että jokseenkin kaikki kommentoijat tietävät miten töitä kannattaa hakea ja millä asenteella. Ainoa, joka täällä todistettavasti on tukien varassa ja työttömänä (ja on siis ollut käsittääkseni viimeiset 10+ vuotta) on Riina-Maija, eikä tämän tekstin perusteella jää epäselväksi minkä takia. Tsemppiä vaan tosiaan työnhakuun, mutta paljon on hänellä aikuiseksi kasvamista ja nyky-työelämän realiteettien päivitystä vielä edessä. ¡Buena suerte en tu próxima entrevista y toda la vida! (google translate auttaa, jos kielitaito on silleen niinku liian basic tähän)

Vierailija

Niin mistä tässä pitäisi olla kateellinen? Siitäkö, että koulutus on 20 vuoden takaa, eikä sitä ole jaksettu päivittää? Vai siitä, että espanjan taso on vain "basics"? Vai siitä, että 10 vuoden kotona olemisen jälkeen ei pääsekään töihin sillä "Ettekste tiädä kuka mä olen?" asenteella?

Itse olen työelämässä (ollut jo 15 kesäisestä asti), ylläpidän ja syvennän osaamistani koko ajan. Sen takia olenkin pedannut elämäni siten, että minulla on rahaa maksaa oma elämäni (ei tarvitse roikkua miehessä). Voin halutessani matkustella ja pitää vapaata enemmänkin kuin sen 4 viikkoa kesässä.

Mutta tähän pisteeseen en päässyt haukkumalla haastattelijoitani idiooteiksi tytöiksi tai kieltäytymällä ns. paskahommista heti ensikäteen. Jos oikeaa työkokemusta ei juurikaan ole, pitää rouva Palanderinkin aloittaa sieltä hierarkian alapäästä ja edetä samalla tavalla kuin muutkin. Ei naamakerroin tuo työkokemusta.

ps. Toisten haukkuminen ei tee ketään älykkäämmäksi. Päin vastoin.

Vierailija

Oletitko juuri työllisyystilanteeni ja luokittelitko juuri kaikki kommentoijat samanlaisiksi? Elämme 2017 ei saa yleistää eikä lokeroida kaikki meistä on uniikkeja lumihiutaleita tollasesta pitäs saada rassismi syyte ja vihapuhe rikos!

Rengasmatka oli aihe

Eihän tässä edes tuo työhaastattelu ollut blogin pääaiheena vaan epäonnistunut reissu rikkinäisellä autolla. Ehkä kannattaisi kirjoittaa vähän selkeämmin kun suomalaiset kaivavat kaikesta sen epäolennaisen esille..😊. Mutta pieni vinkki, jos etsit töitä johon olet ylipätevä mielestäsi. Älä korosta asiaa. Koska yleensä työhön palkataan sopivin henkilö. Lisäksi moni muu kärsii samasta.. Liian monta vuotta kotona ulkomailla kostautuu. Aloita vaikka opiskelemalla, jotta tiedät mitä nykyään vaaditaan ja hanki tuttavien kautta ihan minkä työn tahansa. Tämän jälkeen avautuvat uudet mahdollisuudet.

Vierailija

"Lopetin yliopiston huippuarvosanoilla?" Siis et valmistunut vaan lopetit kesken, ymmärsinkö oikein?

VH

Toivottavasti et ole koskaan työnantajaosapuolena yrityksessä, jossa minä työskentelen. Juuri sellaista kukkahattutätitouhua, mistä netissä puhutaan. Nyt valoja päälle! Tolla ylimielisyydellä et pitkälle ansaitsekaan päästä. Ainakin sinut on nyt huomattu ( :

Seuraa 

Olen Riina-Maija "Riinis" Palander ja kirjoitan blogissa elämästäni, jossa sattuu ja tapahtuu. Pyöritän neljän lapsen perhettä, johon kuuluu myös lauma hevosia, koiria, kissoja ja kaneja. Kesäisin emännöin Virossa Ontikan majataloa, huollan ja remppaan vanhaa kartanoa tiluksineen sekä treenaan kouluhevosia. Talvet vietämme Espanjassa, Ranskassa ja Suomessa. Tervetuloa mukaan!

Instagram