Yksi varma tapa tyriä oma taloutensa on väärä puoliso. Kyllä, luit oikein. Rakkaus ei tunne lakia eikä Suomen laissa ole sanaakaan rakkaudesta, mutta jos rakkaus loppuisi, lain kirjain astuu vahvasti aviosuhteeseen mukaan. Joskus piikikkäänä ja satuttavana. Kun tunteet käyvät yli kuin hurrikaani, harva miettii, mitä tuhoa eroa tekee taloudelle. Siksi rahasta on avoimesti puhuttava silloin, kun suhteessa menee hyvin, viimeistään silloin kun muutat toisen kanssa yhteen.

Vakuutuksia on tarjolla jokaiseen vaivaan – niin tulipaloon, työttömyyteen, sairastumiseen, kännykän putoamiseen kuin silmälasisangan katkeamiseen. Mutta avioeroa vastaan et voi itseäsi vakuuttaa. Leski saa lesken eläkettä, erossa haavoittunut jää nuolemaan haavojaan ilman kipurahaa. Tilastojen valossa avioero iskee silti todennäköisemmin kuin moni muu kriisi.

Avioeroa vastaan et voi itseäsi vakuuttaa

Otetaanpa esimerkkitilanne: 

Sari ja Janne eroavat, ja Sari haluaisi jäädä lasten kanssa asumaan yhteiseen kotiin. Se ei kuitenkaan onnistu, koska Sarin tulot ovat 2500 euroa (suomalainen keskitulo), mutta lainanhoitokulut kaksinkertaistuvat 1200 euroon Jannen muutettua pois. Sarin maksettavaksi kolahtavat myös auton kulut, sähkökulut, kotivakuutus, vastike –  puhumattakaan ruoka- ja vaatekuluista, joihin toki Janne osallistuu elatusmaksulla. Edessä olisi muutto pienempään ja ahtaampaan kotiin, eikä omiin harrastuksiin kuten kuntosalin kuukausikorttiin ole enää varaa. 

Ei Jannenkaan sinkkuarki helppoa ole. Vuokrayksiö, elatusmaksut ja uuden kodin laskut pakottavat luopumaan itselle aiemmin niin tärkeistä harrastuksista. Molemmat ovat ahtaasti elämässä kiinni. Entinen yhteinen kukoistus on nyt halkaistu ahdinko.

Nimet voisivat toki olla toisinpäin siten, että Janne jää ja Sari lähtee, mutta noudatan tässä tilastojen todennäköisintä esimerkkiä. Nainen on yhä useammassa perheessä perheen pääelättäjä.

Avioerossa - jollei puolisoilla ole avioehtoa - kaikki omaisuus menee puoliksi. 

Jos Sari olisi avioliiton olisi saanut merkittävän ennakkoperinnön vanhemmiltaan, esimerkiksi suvulle rakkaan kesäpaikan, olisi se ilman avioehtoa jouduttu jopa myymään, jotta Sari saisi maksettua osuutensa Jannelle. Tämä kitkerä malja jäisi juomatta, jos perinnönantaja eli  Sarin vanhemmat olisivat llahjakirjaan merkinneet, ettei lahjan saajan puolisolla – tai jopa tulevalla puolisolla – ole siihen avio-oikeutta.

Sarilla ja Jannella ei ole avioehtoa, joten esimerkkitapauksessa kaikki omaisuus jaetaan tasan. Mutta erityisesti yrittäjäperheissä avioehtoa kannattaa silti vakavasti harkita, sillä avioerotilanteessa pienyrittäjä voi joutua jakamaan myös omistamansa yrityksen omaisuuden. Pahimmillaan avioero voi sulattaa työpaikan alta. Ja jos avioehdon mukaan koko omaisuus kuuluisikin paperilla vain toiselle, olisi arjen ahtaus vieläkin ahtaampaa. 

Erolla on hintalappu.

Erolla on hintalappu. Avioerossa kaikki maksaa: niin avioeron ja osituksen virallistaminen kuin asunnon myynti tai osto. Tähän verrattuna avioliiton satamaan voi sujahtaa edullisestikin. Esimerkiksi avioerohakemuksen jättäminen käräjäoikeuteen maksaa 200 euroa, ja tuomiosta rapsahtaa lisämaksua. Jos omaisuuden ositusta ei tunteellisessa tilanteessa pysty itse kirjaamaan asiakirjaksi, juristin laatima ositus (sopimusositus) maksaa heittäen puolitoista tuhatta euroa sekin. 

Avioero on aina kallista – eikä henkiselle kivulle ja surulle voi edes laskea hintaa. Taloudellisesti ero voi nopeasti raunioittaa hyvin alkaneen sijoittajan ja säästäjän urasi. Olen nähnyt läheltä liian monta tuttavan eroa, joissa toinen osapuoli on joutunut taloudellisesti hävyttömän ahtaalle — turhaan. Se olisi voitu estää puhumalla rahasta jo silloin kun asiat olivat hyvin.

Suhdetta solmiessa lähtökohtana pitää olla, ettei koskaan tarvitse erota. Silti on fiksua varmistaa että yhteisesti hankittu ja maksettu omaisuus on yhteistä myös paperilla. 

Fiksut rakastavaiset sopivat maksavansa yhteiset kulut tulojensa mukaisessa suhteessa. On ihan reilua, että enemmän tienaava myös maksaa enemmän, koska Oy Perhe Ab:n kukoistus ruokkii molempien hyvää.

Eron välttämiseen on yksi tehokas ehkäisykeino: jatkuvien sijoitusten tekeminen rakkauspankkiin. Näe parisuhteesi investointina ja sijoita myös siihen kaikkia resurssejasi, rahaa, aikaa ja osaamistasi. Sijoittamisen tai jopa liian nuukailevan säästämisen ei tule tapahtua perheen tai parisuhteen hyvinvoinnin kustannuksella, vaan sen hyväksi. Rahaa kannattaa käyttää tärkeimpien asioiden, kuten ihmissuhteiden ruokkimiseen. 

Sijoittamisen tai jopa liian nuukailevan säästämisen ei tule tapahtua perheen tai parisuhteen hyvinvoinnin kustannuksella, vaan sen hyväksi.

Hyvässä parisuhdetaloudessa tavoitteena on, että yhteinen omaisuus kuuluu molemmille, kumpikin osapuoli on selvillä todellisesta taloustilanteesta, isoja summia koskevat päätökset ovat yksimielisiä, ja että rahankäyttö on mitoitettu juuri sinun perheellesi sopivaksi.

Ja mikä parasta: tutkimuksen mukaan ne parisuhteessa elävät, jotka raportoivat luottavansa kumppaniinsa raha-asioissa täysin tai erittäin paljon, arvioivat myös seksielämänsä keskimääräistä paremmaksi. Tulos oli sama riippumatta siitä, oliko kyse ensilemmen huumassa olevista kaksikymppisistä tai jo arkeen urautuneelta vanhemmalta sukupolvelta. Tämä selittyy keskinäisellä luottamuksella: se luo hyvää kaikille elämänalueille.

Luottamus raha-asioissa on eroottinen ele

Kyse ei ole rahan määrästä tai siitä, onko toinen toista rikkaampi, vaan ennenkaikkea siitä, jaatko parisi kanssa rahaan liittyvät tavoitteet ja syvimmät tarpeet. Rahaan liittyvät riidat aiheuttavat ryppyjä rakkauteen.

Rahalla voi näin ”ostaa” jopa rakkautta, kun sen sijoittaa fiksusti parisuhteessa. Samalla se edistää oman talouden hyvinvointia.

- Unna 

Kommentit (0)

Seuraa 

Rikastamossa naiset puhuvat rahasta, urasta ja merkityksellisyydestä. Sijoitusbloggarit Terhi Majasalmi ja Unna Lehtipuu uskovat, että vaurastuminen on jokaisen naisen oikeus iästä ja taustasta riippumatta. Rikastamo tarjoilee siihen keinoja, mahdollisuuksia ja vertaistukea. Liity seuraan! 

Teemat

Blogiarkisto

2018
2017

Kategoriat